Perjantaina 20.2. Yleisradio uutisoi amerikkalaistutkimuksesta, jossa arvioitiin 50 maan pärjäämistä digitaalisessa kilpailussa. Suomi saavutti sijan 48! Taakse jäivät vain Tsekki ja Alankomaat.
Yhdysvaltalaisen Tufts-yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin digitaalisten palvelujen kysyntää ja tarjontaa vuosina 2008 – 2013 muun muassa
- palvelujen saavutettavuuden
- kuluttajien käyttäytymisen sekä
- innovaatioiden ja instituutioiden
näkökulmasta digitaalisen evoluution indeksillä.
 |
| Digital Evolution Index |
Olemme usein tuudittautuneet oletukseen suomalaisesta digi-edelläkävijyydestä Nokia-uskovaisina ja Rovio-intoilijoina 1990-luvun pankkisektorin itsepalvelun kehittämisen myötä. Valitettavasti muutamat huiput ja suuret muutokset 20 vuotta sitten eivät kannattele pitkälle tai leveästi.
Eteläinen pikkuveljemme Viro on mennyt ohi niin digiajattelussa kuin -teoissa. Pieni kieli- tai markkina-alue eivät siis selitä mitään. Enemmän kyse taitaa olla asenteesta.
|
Hyvät edellytykset mutta onneton hyödyntäminen
Kenties suomalaisten haasteellinen tilanne on muna-kana-asetelma: digitaalisia palveluja ei kehitetä, kun ihmiset eivät osaa niitä vaatia, eivät asiakkaina eivätkä työntekijöinä, tai ihmiset eivät opi toimimaan modernimmin, koska palveluja ei ole?
Useimmiten tuntuu siltä, että digiosaamisen oletetaan olevan vain pienen piirin asia. Kuinka moni meistä aktiivisesti kehittää omaa osaamistaan tai seuraa oman alansa kansainvälisiä työtapojen uudistuksia ja innovaatioita? Ja yleensäkin kyseenalaistaa olemassa olevan? Ja kuinka moni meistä on nähnyt uuden digipalvelun esittelyssä ensimmäisinä kommentteina vaateet nykytilan säilyttämisestä?
Keväällä 2014 julkaistun Digibarometrin mukaan suomalaisilla yrityksillä on maailman parhaat edellytykset hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa, mutta IC-tekniikan käyttäjinä olemme vasta sijalla 17.
Vastaavasti EU komission teettämän selvityksen mukaan Suomen kouluissa on hyvä tietotekninen varustus, mutta esimerkiksi yläluokilla kouluissa käytetään tietotekniikkaa opetuksessa vähemmän kuin missään muussa Euroopan maassa.
Onneksi sentään YK:n viime vuonna tekemässä e-demokratiaselvityksessä saavutimme sijan 10.
Yhdessä muu maailma kiinni
DriveTurku-ohjelmassa turku.fi-verkkopalvelu ja työntekijöiden digitaalinen työpöytä uudistuvat tämän vuoden aikana, mutta se on vasta perusta. Maailman etumatkan kirimiseen tarvitaan aktiivisia asiakkaita ja ennakkoluulottomia työntekijöitä, jotta saamme virtaviivaistettua ja digitalisoitua kaikkea toimintaa ja siten luotua kustannussäästöjä ja helppokäyttöisiä palveluja.
Korkeatasoista osaamista on pidetty yhtenä Suomen menestystekijöistä kansainvälisillä markkinoilla. Sitä on pidetty perusteena työn säilymiseen täällä. Miten opimme muilta ja ohitamme heidät ulkokaarteella tai sisäkautta?
|
Amerikkalaistutkimuksessa vahvana osaajana on luonnollisesti Singapore, joka on jo pitkään ollut kärjessä niin sähköisessä asioinnissa kuin koulutuksessa. Sekä Irlanti että Yhdysvallat ovat myös vahvoja ja
▪ Intia
▪ Kiina
▪ Brasilia
▪ Vietnam sekä
▪ Filippiinit
omaavat vahvat kehittymismahdollisuudet.
Minne lähdemme oppimatkalle?
Lue lisää
- Mastercard: Digital Evolution Index
- Digital Planet: Readying for the rise of the e-consumer
- yle.fi: Tutkijat arvioivat maiden pärjäämistä digitaloudessa – Suomi uhkaa pudota kelkasta (20.02.2015)
- Tieke.fi: Suomen ICT-leiviskä
- UN: e-Government survey 2014
