Rattaana digipalvelutehtaassa

Opetus- ja kulttuuriministeriön digitiimi on ideoinut digipalvelutehtaan, jonka tehtävänä 90 päivässä tuottaa ideasta kokemuksellinen kehitysversio. Kolmessa kuukaudessa siis nähdään kantaako idea ja kannattaako edetä.

Muutos perinteiseen ja edelleen niin kiinteästi julkishallintoon liittyvään vesiputousmalliin on suunnaton. Samaten “isoveli valvoo vaan ei kuuntele” -ajattelu lentää kerralla romukoppaan, kun käyttäjät ovat avainroolissa.

Idea on mielestäni mahtava: hyödynnetään ja kehitetään olemassa olevaa ja nostetaan asiakas tekemisen keskiöön.

Ketterän kehityksen mukaisesti kaikkien osapuolten avoimesti ja aktiivisesti keskustellen, äänestäen ja vertaillen jalostaa ideoista toteutettavia palveluja. Ja kynnys osallistua pysyy matalana.

Digipalvelutehtaan prosessi (lähde: digipalvelutehdas.fi)

Digipalvelutehtaan prosessi (lähde: digipalvelutehdas.fi)

Haasteena sitoutuminen

Digipalvelutehtaan vetäjä OKM:n kehityspäällikkö Jarkko Moilanen kuvaa blogissaan prosessia sekä sen haasteita, joista kenties suurimpana on osapuolten sitoutuminen.

Miten saadaan asiakkaat mukaan ja miten pitkään asiakkaat jaksavat osallistua ja vaikuttaa? Verkkopalvelun betavaiheessakin usein vähäiset mutta innokkaat käyttäjät ovat kannustavia, mutta vasta arjessa peruskäyttäjät usein osoittavat palvelun sudenkuopat. Ja on pakko tunnustaa, että edistyksellisyys ei välttämättä tällä vuosituhannella ole ollut suomalaisten hyve.

Toimittajille tai innokkaille koodareille ideoiden toteutus ketterästi voi olla oiva näytönpaikka, ja vaikka 90 päivän jälkeen idea ei ottaisikaan tulta alleen, niin kaikki ovat varmasti kasvattaneet osaamistaan. Lisäksi kun idean toteutuksessa on tarkoitus hyödyntää olemassa olevaa, niin varmasti kaikki tehty työ on hyödyksi.

Tilaavalle taholle tilanne on ehkä antoisin mutta samalla vaativin. Toisaalta käyttäjien ideoimat toteutukset voivat nostaa palvelutason täysin uudelle ja menestyksekkäälle uralle, ja puolesta puhuva asiakaskunta on valmiina. Toisaalta palvelun vaatimien sisäisten prosessien ja taustajärjestelmien muutokset voivat olla kalliita ja hitaita vaikkakin erittäin tarpeellisia.

Apua julkishallinnon tehostamiseen

Vaikka digipalvelutehdas ei liene sidoksissa verorahoilla toimiviin palveluihin, niin OKM voisi auttaa pienempiä ja suurempia kaupunkeja järkeistämään toimintaansa ja palvelujaan asiakkaalle yhdenmukaisella tavalla. Ilmaiset tai halvat mallit ehkä auttaisivat kyseenalaistamaan “olemme aina tehneet näin”- ja “meillä on erityislaatuiset prosessit”-ajattelun.

Avoimella lähdekoodilla tehtävä kehittäminen voisi vähentää myös it-palveluihin meneviä kustannuksia. Kuitenkin yritysten lisensointimahdollisuudet edellyttävät enemmän innovointia.

Digipalvelutehtaan tavoitteena on rakentaa vuoteen 2018 mennessä JulkICT Labin toimintamalli. Toivotan onnea ja menestystä yhteisölliselle tekemiselle.

Jokainen meistä voi vaikuttaa.

Lue lisää:

Kirjoittaja: Sanna Moisala
DriveTurku-projektipäällikkö

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*