Esteettömyys on parempaa palvelua

Saavutettavuusasioiden huomioiminen parantaa kaikkien käyttökokemusta. Mutta tekninen esteettömyysstandardi ei vielä tee verkkopalvelusta helppokäyttöistä.

Käyttäjän määrittämä vahvakontrastinen turku.fi
Käyttäjä voi itse määrittää vahvan kontrastin ruudulle, jolloin brändiväreillä ei ole merkitystä. – Kimmo Sääskilahti, Annanpura Oy

Esteettömästi palveleva verkkopalvelu mahdollistaa itsenäisyyden, kohottaa omanarvon tuntoa ja kuormittaa vähemmän asiakaspalvelua/neuvontaa.

–  Kimmo Sääskilahti, Annanpura Oy 

Euroopan neuvosto hyväksyi toukokuussa 2016 saavutettavuusdirektiivin, jonka mukaan julkishallinnon verkkopalvelujen tulee noudattaa vähintään WGAC 2.0 -suositusten AA-tasoa. Vaateet ovat tulossa myös kotimaiseen hankintalakiin.

Uusien verkkopalvelujen pitää olla teknisesti esteettömiä vuoteen 2019 mennessä. Olemassa olevien verkkopalvelujen tulee noudattaa suosituksia vuotta myöhemmin; myös sisäisten palvelujen. Samat säädökset koskevat myös mobiilisovelluksia, vaikkei appseille vielä omaa räätälöityä esteettömyysstandardia olekaan.

Onneksi muu maailma on Suomea edellä ja Yhdysvaltain lainsäädännön ansioista kaikkien laitteiden pitää olla kaikkien käyttäjien käytettävissä. Erityisesti Apple näyttäisi olevan apuvälineitä tarvitsevien suosiossa.

Norjassa saavutettavuusongelmista saatu nootti johtaa päiväsakkoon, joka juoksee asian korjaamiseen saakka. Ruotsissa tilanne ei ole yhtä tiukka, vaikka uhkasakko onkin olemassa. Kuitenkin esimerkiksi kulttuurilaitosten tuki pienenee, elleivät palvelut ole saavutettavia.

Standardeja noudattavat verkkopalvelut nousevat kuitenkin myös hakutuloksissa ylemmäs, kiitos Googlen painotusten, joten saavutettavuuteen kannattaa panostaa.

Helppokäyttöisyys on enemmän kuin teknisten vaateiden noudattaminen

Kansainvälinen WCAG 2.0 -esteettömyysstandardi ohjaa verkkopalvelun teknistä rakentamista, mutta se ei ota kantaa helppokäyttöisyyteen. Verkosta löytyvillä teknisillä testausvälineillä ei kuitenkaan voi testata helppokäyttöisyyttä vaan asiantuntija-/käyttötestaus on keskeistä.

Saavutettavuus vs. helppokäyttöisyys
Vain 15% helppokäyttöisyydestä on testattavissa koneellisesti. – Kimmo Sääskilahti, Annapura Oy

Rakentaessamme keväällä 2015 ennätysajassa turku.fi-verkkopalvelua esteettömyyden optimaalinen huomioiminen jäi jalkoihin. Pitkässä listassa ”must have”-toiminnallisuuksia siihen ei ollut riittävästi aikaa, kun kenelläkään tekijöistä ei ollut syvällistä osaamista huomioida vaateet jo ratkaisuja mietittäessä.

Asiat tehtiin parhaan oletuksen ja tietämyksen mukaan esteettömiksi, mutta silti saavutettavuushaasteet ja niiden vakavuus yllättivät. Jos vain aika ja resurssit antavat myöten, niin esteettömyys pitää huomioida jo konseptivaiheessa. Ettei asiaa tarvitse korjata jälkikäteen, kuten nyt teimme.

Oikein tehtynä saavutettavuuden huomioiminen on prosessi, ei projekti. Sen pitäisi olla osa kaikkea tekemistä, ei korjaavia tai täydentäviä liikkeitä.

Kimmo Sääskilahti, Annanpura Oy

Helppokäyttöisyys pohjautuu enemmän sisältöihin ja miten ne esitetään verkossa. Usein jo konseptivaiheessa sivunäkymä täytetään laajoilla kuvapinnoilla ja lukuisilla faktalaatikoilla sekä käyttäjää aktivoivilla näppäimillä ja syötteillä.

Asioiden jaotteleminen pienempiin paloihin, infoähkyn välttäminen on haasteellista, ainakin suuremmissa verkkopalveluissa. Edelleen vaikka mobiililähtöisyyskin edellyttää tiiviimpiä kokonaisuuksia.

Mielenkiintoista onkin nähdä, miten mainos- ja mediatoimistot ottavat saavutettavuuden haltuunsa, sillä yleensä on jäänyt asiakkaan harteille tehdä kaikesta koreudesta helppokäyttöistä.

Silloin tällöin sisältöjä päivittävillä verkkoviestinnän perusteet eivät ole juurtuneet selkärankaan, jolloin tekijälle ei välttämättä tule mieleen, miksi on tärkeää, että sivu on tehty rakenteellisesti oikein. Esimerkiksi otsikko-tyyli on muutakin kuin tyylikeino. Samaten yksi esteettömyysstandardin periaatteista, ennustettavuus, jää toteutumatta linkkiotsikoilla ”Klikkaa tästä” tai ”Lue lisää”.

Näkövammaisten keskusliitto, Adage Oy ja Yleisradio kehittivät vuonna 2015 Saavutettavuus huomoitu -leiman, jonka esteetön verkkopalvelu voi saavuttaa. Jos vaikka itsessään mahdollisuus tarjota parempaa palvelua ei olisi riittävä motivaatio ja kannustin.

Tasavertainen kokemus mahdollisimman monelle verkkopalvelussa vähentää henkilökohtaisen palvelun tarvetta ja siten myös tuotantokustannuksia.

Lue lisää

Annanpura Oy:n Kimmo Sääskilahti oli kouluttamassa kaupungin viestintä- ja asiakkuus- sekä it-asiantuntijoita tulevan saavutettavuusdirektiivin vaateista kuin myös yleisistä esteettömyyshuomioista 20.09.2016.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*