Kokeilukulttuurista puhtia oman työn ja kaupungin kehittämiseen

Miten voisin tänään rikastaa työtäni? Tämä jäi päällimmäisenä mieleen Tamoran Jaana Utin ja Ville Mäkelän järjestämästä koulutuksesta, jossa avattiin kokeilukulttuurin mahdollisuuksia Turun kaupungin työntekijöille asemasta tai työroolista riippumatta.

Turun kaupungin sisällä järjestetty kolmiosainen koulutussarja sai runsaasti kiinnostusta eri rooleissa toimivilta työntekijöiltä. Koulutuksissa pohdittiin oman kehittymisen merkitystä paitsi työmotivaatioon, myös kaupungin kehittymiseen. Miten muuten kaupunki voi vastata tuleviin muutoksiin, kuin kehittymällä?

Keskiössä oma kehittyminen, keinona nopeat kokeilut

Jos istut laatikossasi ja täytät lomakkeita, joita sitten lähetät kavereillesi, ei osaaminen kasva”, kuvaili Jaana Utti. Kuvailu herätti  hymyilyä koko henkilöstön tilaisuudessa, jossa tunnistettiin työnkuva varsin tarkasti. Mutta mitä lomakkeentäyttäjä voi työlleen tehdä? Utin mukaan paljonkin, vaikka kokeilut tehtäisiinkin nykyisten työtehtävien ohella tai niiden osana.

Kokeiluissa olennaista on nopeus. Idean ja toteutuksen välillä saisi olla ainoastaan vuorokausi, jotta liika suunnitteleminen ei romahduta koko kokeilua. Kokeiluiden tulisi olla myös riittävän pieniä – jos kokeilu on kokonaisuudessaan toteutettavissa 21 vuorokaudessa, on se laajuudeltaan sopiva. Kokeilun jälkimainingeissa syntyviä tuloksia on mahdollista arvioida 105 päivän ajan.

Kuka uskaltaa kokeilla?

Kokeilijan tärkeimmäksi ominaisuudeksi tunnistettiin rohkeus. ”Kokeileminen vaatii uskoa siihen mitä tekee, toivoa, rakkautta työhön, lehmän hermot ja norsun nahan”, Utti totesi.

Koulutusten perusteella osa henkilökunnasta innostui rohkeasti toimimaan tienraivaajina kokeilukulttuurin hengessä. Kokeiluiden vauhdittamiseksi kokeilijat saavat käyttöönsä iPadit, joita on tarkoitus hyödyntää kokeiluissa ja kokeilukulttuurin edistämisessä näkyväksi tekemisen kautta.

Lisää kokeilukulttuurista:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*