Harjoitteluni ensihoidossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella

Pohdiskelin, kuinka saisin kirjoitettua kiinnostavan blogitekstin ja ajattelin, että jospa keskittyisin johonkin yksittäiseen muistoon harjoitteluajaltani – kaikkein parhaaseen muistoon. Sitten tajusin, että en voi millään valita vain yhtä, koska nämä yhdeksän viikkoa olivat kokonaisuudessaan niin upeat.

Aivan aluksi pitää selventää, että ensihoitopalvelut ovat todella erilaiset kuin meillä kotona. Ensinnäkään teidän asemanne ei ole sairaalan tai terveyskeskuksen yhteydessä, ja se oli melkoinen yllätys, mutta positiivisella tavalla. Vähän kuin näyttelisin jossain Hollywood-elokuvassa, missä ensihoitajat ja palomiehet ovat samassa rakennuksessa.

Kuva: Esko Keski-Oja

Lue loppuun

Hätänumero on vain hätätilanteita varten

Tämä on jatkoa muutaman vuoden takaiselle blogitekstilleni. Kirjoitin, miksi on hyvä, että ambulanssi on asemalla vapaana. Ensihoitoresurssin käyttö on edelleen kasvanut. Syitä on väestömäärän lisääntymisen ohella useita, ja osa niistä on ehkä seurausta yhteiskunnan toimintojen tehostamisestakin. Sellaisiin syihin yksittäisen kansalaisen on käytännössä mahdotonta vaikuttaa. Se, mihin jokainen puolestaan voi vaikuttaa turvatakseen ensihoitojärjestelmän tarkoituksenmukaisen käytön, on oma toiminta.

Lue loppuun

Ihmisiä töissä

Palomiehet ja ensihoitajat ovat ihmisiä. Siinä mielessä he ovat monesta muusta ryhmästä poikkeavassa asemassa, että heidän työhönsä kuuluu vaihtelevalla säännöllisyydellä, mutta jatkuvana ja pysyvänä ”uhkana” muiden ihmisten hädän, kivun, tuskan ja kuoleman kohtaaminen. Työkaverimme Jussi on muutama vuosi sitten kirjoittanut aiheesta hienosti, tämä teksti toimikoon siihen jatko-osana valottaen vähän defusingin eli purkuistuntojen taustaa.

Muiden ihmisten kärsimysten konkreettinen näkeminen kuuluu meillä työnkuvaan. Alalle hakeutuneet ovat lähtökohtaisesti kokeneet pystyvänsä työskentelemään sellaisessa toimenkuvassa ja alalla pitempään pysyneet todennäköisesti myös pystyvät. Perustyöarkeen kuuluvat ikävät asiat ja tapahtumat osataan käsitellä joko yksin tai työyhteisön tuella. Ne käsitellään muun päivittäisen toiminnan ohella epävirallisesti tai tarvittaessa hiukan hallitummin purkuistunnoissa.

Kuva: Arto Väätti/ Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lue loppuun

Turun tuomiokirkossa on otettu paloturvallisuus vakavasti

Notre Damen valitettavan tapahtuman johdosta on pelastuslaitokselle tullut paljon kyselyjä, miten Suomessa ja ennen kaikkea Turussa on varauduttu, ettei vastaavaa tragediaa pääse tapahtumaan. Otimme palotarkastaja Eemu Hyvösen kanssa yhteyttä ylivahtimestari Maria Routiin sekä jo eläkkeellä olevaan Asko Etelään, joiden kanssa pääsimme tutustumaan Turun tuomiokirkon saloihin. Turun tuomiokirkko on jokaiselle turkulaiselle tuttu maamerkki. Tuomiokirkon historian alkutaipaleilla kirkko on palanut noin 20 kertaa. Suurin osa Tuomiokirkon paloista sai alkunsa salamaniskusta. Tässäkin asiassa on Tuomiokirkko ollut edelläkävijä Suomessa, asennettiinhan kirkkoon Suomen ensimmäinen ukkosenjohdatin vuonna 1791. Tämän jälkeen ei kirkko ole salaman sytyttämänä palanut.

Kuinka Tuomiokirkossa on sitten otettu huomioon kirkon erityinen asema ja varauduttu onnettomuuksiin? Vastaus tähän on, että erittäin hyvin. Kirkko kätkee sisäänsä paljon nykyaikaista tekniikkaa, joka ei ehkä päällepäin ole havaittavissa. Kirkkoon on asennettu kattavat palonehkäisyyn tarkoitetut järjestelmät. Sprinklerijärjestelmä aktivoituu automaattisesti havaittuaan palon, jolloin se alkaa suihkuttaa vettä alkavan palon kohdalle sekä ilmoittaa palosta hätäkeskukseen. Lisäksi kirkossa on kaksi erillistä sammutuskaasujärjestelmää, jotka hoitavat kohdesuojauksen erityistä huomiota vaativissa kohteissa. Oli ilahduttavaa huomata, että Tuomiokirkkoa suojaavien järjestelmien testauksia ja määräaikaistarkastuksia ei ollut nähty välttämättömänä pahana vaan testauksia oli suoritettu jopa enemmän kuin mitä laki vaatii.

Lue loppuun

Ambulanssi tulee, alta pois – vinkit väistämiseen

Ambulanssien eli oikeammin ensihoitoyksiköiden kuljettamiseen liittyvät vaatimukset ja vähäinen koulutus ovat olleet tapetilla viime vuosina. Tähän ongelmaan onkin monin paikoin vastattu koulutuksella, niin myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Hälytysajoneuvon nopea ja turvallinen eteneminen ei kuitenkaan ole yksin hälytysajoneuvon kuljettajan käsissä, vaan sujuvuus ja turvallisuus edellyttävät jokaiselta tiellä liikkujalta yhteispeliä.

Kuva: Esko Keski-Oja

Lue loppuun