Palomiesparkkiin ‒ ammattilaisten vinkit pysäköintiin

Marraskuisessa koulun vanhempainillassa sadan auton joukosta neljä oli pysäköity peruuttamalla ruutuun. Yksi meistä on poliisi, yksi liikenneopettaja, yksi on töissä pelastuslaitoksella ja yksi Liikenneturvassa.

Pysäköinti ei totta vie ole se olennaisin asia, kun puhutaan liikenneturvallisuudesta. Silti vuonna 2017 korvatusta 94 969 liikennevahingosta 44 prosenttia eli melkein puolet tapahtui pysäköintialueella, ja useimmiten vahinko tapahtui peruuttamalla.

Tutkat ja kamerat ovat hyvä apu pysäköidessä, mutta ne eivät korvaa kääntyvällä päällä varustettua taitavaa kuljettajaa, joka tarkkailee aktiivisesti ympäristöään. Pysäköintitutkat ja kamerat eivät ennakoi. Tekniikka toki kehittyy, mutta sen yleistyminen ottaa aikansa.

Vaikka pysäköinti oman piha-alueen ulkopuolella vaatii henkilöuhreja onneksi vain harvoin, voi määristä arvioida, että pysäköintipusujen aiheuttama rahallinen vahinko on Suomessa noin 60 miljoonaa euroa joka vuosi – ehkä enemmänkin. On sillä toki työllistäväkin vaikutus, mutta puskureita ei nykyään kotimaisella työllä korjata, vaan ne vaihdetaan automaattisesti uusiin ja autotehtaalta valmiiksi oikeissa väreissä tuleviin puskimiin.

Kuva: Liikenneturva / Nina Mönkkönen

Lue loppuun

Sodankäynnistä, väestönsuojelusta ja tulevaisuudesta

Olen viime päivinä iltalukemistona selaillut viimeisimmän Remeksen kaverina Jari Rantapelkosen toimittamaa ja Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemaa Tuleva sota -nimistä kirjaa. Teos koostuu useammasta artikkelista, joissa eri kirjoittajat pyrkivät luotaamaan nyt käsissään olevaan tietoon perustuen tulevaisuuden sodankäyntiä. Mukana ovat luonnollisesti tekstit tulevaisuuden maa-, meri- ja ilmasodasta, mutta yhtä lailla kirjassa pohditaan sitä, miltä yhteiskunta tai sodankäynnin informaatioulottuvuus voisivat näyttää vuonna 2030 ja sen jälkeen. Kirjasta on luettavissa, että megatrendit kuten kaupungistuminen, digitalisaatio ja maailman moninapaistuminen muuttavat ihmiskuntaa ja sen tapaa käydä sotaa keskenään.

Lue loppuun

Viikko sopimuspalokuntalaisena

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella toimii yhteensä 67 sopimuspalokuntaa, joiden henkilöstö osallistuu säännöllisesti sammutus- ja pelastustoimintaan, osa myös ensivastetoimintaan. Sopimuspalokuntalaiset eivät päivystä paloasemalla vaan lähtevät hälytyksiin useimmiten kotoaan tai työpaikaltaan. Ensimmäisen paloauton pitää yleensä lähteä sopimuspalokunnan paloasemalta viiden minuutin sisällä hälytyksestä. Sopimuspalokunta onkin kuin pelastuslaitos pienoiskoossa. Sieltä löytyy monenlaista tehtävää, kuten pelastustoimintaa, onnettomuuksien ehkäisytyötä sekä hallintoa. Seuraavassa on kuvaus yhdestä viikosta sopimuspalokuntalaisena. Viikko olikin ehkä normaalia työläämpi.

Perjantaina kokoonnuimme palokunnan hälytystoiminnan vastuuhenkilöiden kanssa. Samalla suunnittelimme ensi vuoden toimintaa ja kehittämiskohteita.

Lauantai-illan keskeytti hälytystehtävä, suuri rakennuspalo Paraisilla. Suuntasin nopeasti paloasemalle. Tällä kertaa palokunnastamme oli hälytetty vain säiliöyksikkö, joten lähetin sen matkaan kahdella miehellä. Tämän jälkeen varmistin riittävän miehityksen pelastusyksikköömme ja ilmoitin tämän pelastuslaitoksen tilannekeskukseen. Hälytystiedoista näin, että olimme sillä hetkellä ainoa vapaana oleva pelastusyksikkö Kaarinan alueella. Tällä kertaa varsinainen hälytystehtävä Paraisilla oli melko nopeasti ohi, joten pelastusyksiköllämme ei ollut tarvetta valmiussiirrolle esimerkiksi Kaarinan paloasemalle.

Aina hälytystehtävät eivät ole lähiseudulla. Tässä Piikkiön säiliöyksikkö on täyttämässä vesisäiliötä Pyhärannan heinäkuisella maastopalopaikalla.

Lue loppuun

Kunnan kriisiviestinnän ja sitä tukevan tilannekuvan kurssi Naantalissa 6.11.2018

Norsun on nähty liikkuvan torilla

Pelastusopiston ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen yhdessä järjestämä varautumisen koulutustilaisuus järjestettiin viimeaikaisten tapahtumien (Turun terroriteko ja pari pientä vesiongelmaa) johdon siivittämänä. Tilaisuus pidettiin upeassa Naantalin lukion auditoriossa.

Tilaisuuteen lähetettiin kutsut kaikille Varsinais-Suomen alueen kunnille ja muutamille yhteistyökumppaneille. Kutsu saikin erittäin hyvän vastaanoton, kun kaikkiaan 78 kuntien viranhaltijaa ja kuntien yhteistyökumppaneina toimivaa liikelaitosta (esim. vesilaitoksia) osallistui mielenkiintoiseen koulutukseen.

Kriisiviestinnällä on ratkaisevan suuri merkitys esimerkiksi silloin, kun ihmisiä halutaan varoittaa onnettomuuksista tai muista erityistilanteista, joissa voi olla henkeä uhkaavia tai muita nopeasti ihmisiin tai omaisuuteen vaikuttavia tilanteita. Viimeisimpiä tällaisia tapauksia ovat olleet esimerkiksi Turun terroriteko ja Salon kynttilätehtaan palo.

Niin sanottu julkinen viestintä on käytännössä lähes aina myöhässä, koska globalisaation myötä informointikanavat ovat kaikkien käytössä yhtä aikaa, kun jotakin erikoista tai ikävää on sattunut, ja tieto lähtee nopeasti etenemään jotakin reittiä. Mobiililaitteet mahdollistavat hyvälaatuisen kuvan ja datan käsittelyn viipymättä, ja ne leviävät niin haluttaessa kulovalkean tavoin ympäri maapallon.

Naantalin paloasema

Lue loppuun

Keittiössä sattuu ja tapahtuu

Ihmisiä menehtyy edelleen tulipaloissa turhan usein. Vaikka keittiöstä alkaneet palot eivät suoranaisesti hallitse tilastoja merkittävimpien henkilövahinkojen osalta, syntyy nimenomaan keittiöpaloista ja palojen aluista sellaisia vaaratilanteita, joista pelastuslaitos pelastaa ihmisiä. Keittiötiloissa onkin useita sähkökäyttöisiä laitteita, joiden väärä tai huolimaton käyttö johtaa palovaarallisiin tilanteisiin.

Ruoanvalmistukseen liittyvissä toimissa syntyy maassamme paloja ja vaaratilanteita noin 700-1000 kpl vuosittain. Valtaosa näistä tapahtuu kotitalouksissa. Valvomaton ruoanvalmistus (lue: nakit ja muusi) onkin eräs pelastuslaitoksia runsaasti työllistävä palovaarallinen tilanne, jossa yleensä kokataan sähköliedellä. Tilanne syntyy yleisimmin ilta-aikaan, mutta joskus myös pikkutunneilla, kun kokkailija väsähtää kesken kaiken. Valvomattoman ruoanvalmistuksen taustalla onkin usein toimintakyvyn puute, mikä johtuu alkoholin tai lääkkeiden käytöstä, väsymyksestä, huolimattomuudesta, tietämättömyydestä tai jopa välinpitämättömyydestä.

Lue loppuun