Mistä on kyse, kun potilasta ei kuljeteta tai tehtävä jää kesken?

Kuka ottaa vastuun, jos potilasta ei kuljeteta tai tehtävä jää kesken? Tämä on säännöllisesti kohtaamamme ja omalla tavallaan hankalakin kysymys.

Yleiseen hätänumeroon 112 soittaessa hätäkeskus vastaa puhelun aikana tehdystä riskinarviosta. Riskinarvion kriteerit on määritellyt sosiaali- ja terveysministeriö. Riskinarvion jälkeen tehtävä mahdollisesti välitetään ensihoidolle.

Ensihoitaja saattaa soittaa ilmoittajalle matkalla potilaan luo. Soiton tarkoituksena on useimmiten selvittää ovien avaaminen tai saada tarkentavia tietoja potilaan tilasta ja sairaushistoriasta. Tarvittaessa korotamme hätäkeskuksen tekemää riskinarviota tai pyydämme jo matkalla lisäapua potilaan luo. Tämä sujuvoittaa potilaan saamaa hoitoa ja tarvittaessa hoitoon hakeutumista sekä joissakin tapauksissa edistää potilasturvallisuutta.

Lue loppuun

Varautuminen koskee kaikkia kunnasta kansalaiseen

Varautuminen on huolehtimista onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä. Se on myös valmistautumista tehtävien hoitamiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumiseen kuuluvat lisäksi tilanteiden edellyttämät poikkeavat toimenpiteet sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista toipuminen. Varautumisen tavoitteena on taata yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot erilaisissa tilanteissa.

Varautuminen koskee kaikkia yhteiskunnan toimijoita kunnista kansalaiseen. Kansalaisen oma varautuminen on yhteiskunnan ongelmatilanteissa yhtä arvokasta kuin esimerkiksi yrityksen tai kunnan tekemä valmiussuunnittelu. Suunnittelu mahdollistaa erilaisten häiriötilanteiden ennakoinnin, auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaammin sekä tukee tilanteesta selviytymistä ja siitä toipumista. Valmiussuunnitteluun on myös säädöspohjainen velvoite.

Lue loppuun

Syksy saapuu – liiku teillä turvallisesti

Illat pimenevät ja ihmiset liikkuvat kesäisessä, kohta jo syksyisessä yössä. Nyt onkin aika kaivaa esiin kirkkaimmat asusteet, jotka kruunaavat jokaisen tyylin. Heijastin tuo turvaa näkyvyydellään, ja muutaman euron satsauksella saa hyvän henkivakuutuksen. Ilman heijastinta kulkeva nähdään noin 150 metrin päästä, kun taas heijastimella asustettu ihminen havaitaan parhaimmillaan 600 metrin päähän. Ero on siis huomattava.

Autoilijoiden on kaupungissakin hankala havaita ihmisiä, kun ympärillä on jos minkälaisia valoja ja häiriötekijöitä. Heijastimella stailattu ihminen taas näkyy ajoissa. Pyöräilijät, skuutit ja muut lautailijat kulkevat liikenteen seassa yllättävänkin kovaa, usein ilman kypärää ja kuulokkeet päässä. Volyymit ovat korkealla ja ympäristön havainnointi hyvin vaillinaista. Myöskään liikennesääntöjä ei välttämättä hallita. Tähän tulisikin keskuudessamme saada asennemuutos. Esimerkkejä seurauksista olemme mediasta jo saaneet, ja yksikin on liikaa. Tapaturmat ovat usein ennaltaehkäistävissä tai ainakin vammojen laajuutta voidaan ennaltaehkäistä kypärän ja heijastimen käytöllä.

Lue loppuun

Päiväkirjavideo avaa oven palotarkastajan päivään

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen My Day -YouTube-sarja tarjoaa nyt vilauksen palotarkastajan päivästä.

Minisarjan kolmannessa osassa seurataan palotarkastaja Jarkko Jääskeläisen työpäivää, joka vie meidät tarkastustehtävälle kuljetusalan yrityksen tiloihin sekä kahteen haastavaan ongelmakohteeseen.

Noin kymmenen minuutin mittainen jakso on tiivistetty kolmeen erilaiseen työkeikkaan ja lyhyeen kurkistukseen Jääskeläisen toimipisteellä Liedon paloasemalla.

Sarjan toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sisällöntuottaja Kristian Eloluoto, joka on sekä ohjannut että toteuttanut sarjan.

Saat videon tekstitykset päälle painamalla videoruudun oikeassa alakulmassa olevaa tekstitysikonia.

Työhyvinvointi on potilasturvallisuutta

Työhyvinvointi rakentuu monesta palasta ja muodostaa hyvin vahvan, suuren kokonaisuuden. Työssään hyvin jaksava ihminen tekee työnsä turvallisesti ja tuottavasti, on motivoitunut ja kokee työnsä mielekkäänä, palkitsevana ja omaa osaamistaan vastaavana. Työhyvinvointia kehittävät työntekijän kanssa osaltaan työnantaja, työterveyshuolto, luottamusmiehet ja työsuojeluhenkilöstö.

Mutta ne palat, jotka kokonaisuuden muodostavat, ovat työhyvinvoinnin ydin. Jotta ydin pysyy kasassa, on hyvä ennaltaehkäistä ongelmia huomioimalla työkavereita ja omaa jaksamista. ”Mitä kuuluu?” on suuri kysymys, ja vastauksen kuuntelemiseen kannattaa käyttää hetki aikaa. Se voi olla yllättävän usein ratkaiseva palikka työhyvinvoinnin kannalta.

Lue loppuun