Sovitaanko, ettei kukaan huku juhannuksena?

Jokaisen alku on loppua kauniimpi, on joku osuvasti joskus todennut. Merivartijan työssä vastaan tulee sekä alkuja että loppuja. Valitettavasti useammin loppuja ja kauniita ne eivät koskaan ole.

Merivartioston yksiköt suorittavat vesiliikenteen valvontaa aina partioidessaan merialueella ja perinteisesti meidän sesonki käynnistyy juhannusviikolla jatkuen aina elokuun loppuun asti. Vesiliikennetarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota veneiden pakollisiin varusteisiin ja kipparin kuntoon. Lue loppuun

Arki on ammattilaisten yhteistyötä

Loppukevät ja alkukesä ovat aikaa, jolloin ihmisiä valmistuu kouluista ja oppilaitoksista ja seuraava erä innokkaita valmistautuu pääsykokeisiin haaveammatti mielessään. Tänäkin keväänä sain ilolla seurata monen ystäväni ja tuttavani valmistumista erilaisiin ammatteihin ja samalla jälleen tiedostaa sen, kuinka erilaisia lahjoja omaavia ihmisiä ympärilläni onkaan. Useat ystäväni ovat aloilla, joita arvostan suuresti ja joiden työtä pidän erittäin tärkeänä ja merkittävänä. On huojentavaa huomata, että ihmiset ovat äärettömän kiinnostuneita todella erilaisista asioista, jolloin jokaiselle alalle löytyy ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä. Tätä yhteiskuntaa kun ei vaan pysty pyörittämään ainoastaan samoista asioista tietävät ja kiinnostuneet henkilöt.

Lue loppuun

Turvallinen kesä on leppoinen kesä

Taas on se aika vuodesta, kun grillissä tirisee herkkuja ja aurinkotuolissa iho saa toivottavasti kauniin rusketuksen. On siis vihdon kesä ja kärpäsetkin ovat tulleet.

Osa meistä suomalaisista on jo loman vietossa ja toiset odottaa malttamattomina milloin itse pääsee kirmaamaan lomalaitumille. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen porukkaan ja kesäkuun lopulla se loma siten koittaa minullekin.

Kaiken ihanan kesäisen huuman keskellä on hyvä kuitenkin muistaa muutamia asioita. Olet sitten kotona, mökillä tai ajelet missä päin suomea tahansa, aina voi sattua ja tapahtua jotain ikävääkin.

Lue loppuun

Liikenteessä ottamasi riski voi koitua toisen kohtaloksi

Tänä aamuna sireenit tuoksuvat nenääni, kun kävelen koirien kanssa aamulenkillä. Läheisen tilan laitamilla on vanha, vanha sireenipuska, joka kukkii joka vuosi upein valkoisin kukin. Koivujen lehdet ovat vihreät ja raikkaat, kurjet katselevat menoamme. Vastaamme tulee mies oman koiransa kanssa ja hän kertoo läheisen lammen parkkipaikalla olevasta autosta, joka näyttäisi törmänneen lyhtypylvääseen tai vastaavaan. On siinä poliisin nauha, mies sanoo, kun pohdin, että onkohan se varastettu. Jutustelemme siinä vielä hetken, kuinka mukavaa on tassutella lemmikkinsä kanssa metsäpolkuja ilman kiirettä. Tulisikohan sitä samalla tavalla vaelleltua lähimetsissään ilman koiria? Toivottelemme hyvät päivänjatkot ja minä koirineni jatkan tuolle aiemmin mainitulle lammen parkkipaikalle, mies sinne, mistä me juuri tulimme.

Kuvituskuva Turun Nuku rauhassa -tapahtuman toimintanäytösestä 19.5.2017.

Lue loppuun

Liikenneonnettomuuksien kovat kustannukset

On vaikea hahmottaa sitä inhimillisen tuskan määrää, mikä yksittäisestä liikenneonnettomuudesta aiheutuu sekä uhrille että hänen läheisilleen. Kun vakavin tapahtuu, voivat surun mustat lonkerot ulottua kauaskin.

Muistan takavuosilta erään tapauksen, jossa koulun opettaja menehtyi liikenneonnettomuudessa kesän aikana. Onnettomuuden vaikutuspiiriin kuuluivat myös koulun henkilökunta ja kaikki lapset. Miten selittää pienille lapsille, ettei opettaja, monille heistä läheisin aikuinen omien vanhempien jälkeen, tule enää takaisin syksyllä luokan eteen.

Lue loppuun