– Ensihoito-Varsinais-Suomi-yksi-kaksi-yksi-yksi, Häke
– Häke, EVS1211 kuulee
– Miltä näyttää, tuleeko teille kuljetus sieltä Nättinummesta? Hirvensaloon tuli juuri berttatehtävä, eikä Turussa ole yhtään vapaata yksikköä. Kyseessä on lapsi.
– Meillä on potilas paareilla, hoitotoimenpiteet ovat vielä vähän kesken. Tulee kyllä kuljetus.
– Selvä, hälytän Hirvensaloon yksikön Kaarinasta tai Naantalista.

Asemalla oleva ambulanssi tarkoittaa sitä, että hetkeä myöhemmin tulevaan hälytykseen voidaan vastata juuri niin nopeasti, kuin yhteiskunta ja yksittäinen soittaja odottavat.
Päivittäin on hetkiä, jolloin koko ensihoitoresurssi on varattuna. Konkreettisesti, yhtään ambulanssia ei tietyllä alueella ole vapaana, ei edes kiireelliseen tehtävään. Tilanne on jatkuvasti toistuva useassa kunnassa, jossa on vain yksi ambulanssi: Ambulanssin lähdettyä hälytykseen, seuraava avuntarvitsija joutuu odottamaan ensihoitopalvelua kauemmin. Aivan yhtä surkea on tilanne isommassakin kaupungissa, jossa päällekkäisiä hälytyksiä tulee enemmän kuin ambulansseja riittää.
On selvää, että määrättömästi ambulansseja ei ole mielekästä pitää valmiudessa vain siksi, että joskus harvoin kaikkia saatetaan tarvita yhtä aikaa. Ensihoitoa leimaa kuitenkin se, että tarpeen ennakointia voidaan tehdä vain rajallisesti, hälytysten määrää kun ei kerta kaikkiaan pysty etukäteen tarkasti laskemaan. Olisi kuitenkin suotavaa, että resurssit riittäisivät ainakin pääsääntöisesti, ja mieluusti saisi olla hiukan sitä pelivaraakin. Realiteetti tietenkin on, että joka niemen notkoon ei ole mahdollista ambulanssia varata valmiuteen, mutta pienellä riskillä ei tulisi toimia jatkuvasti.

On hetkiä, jolloin alueen kaikki ambulanssit ovat tehtävällä.
Järjestelmät on toki rakennettu niin, että apua tarvitseva sitä myös mahdollisimman nopeasti saisi. Hätäkeskus luokittelee tehtävien kiireellisyydet lääketieteellisen riskien mukaan. Tarvittaessa kiireetön tehtävä keskeytetään ja ambulanssi suuntaakin nopeammin sitä tarvitsevan luo. Voidaan myös käydä aloittamassa ensihoito, jos jo kyydissä olevan potilaan tila sallii pienen, hallitun viivytyksen. Tällöin kuljettava yksikkö tulee sitten kauempaa. Erityisen hyvä apu järjestelmässä on ensivastetoiminta, jota sekä ammattilaiset että VPK:t ja muutamat muut toimijat toteuttavat. Hätätilapotilaan hoidon aloittaminen on siis pyritty turvaamaan, vaikka se kylän ainoa ambulanssi olisikin kuljettamassa toista potilasta päivystykseen.
Entä kun ambulanssi on asemalla, meneekö raha ihan hukkaan? Ei todellakaan mene. Ensihoitopalveluun liittyy vahvasti odottaminen, valmiudessa oleminen. Se on luonteenomainen toimintatapa alalla, jossa työtehtävät eivät ole täysin ennustettavissa etukäteen, mutta niihin on kyettävä reagoimaan hyvin nopeasti. Odottaminen on osa sitä palvelua, jota tarvitaan ja josta maksetaan. Asemalla oleva ambulanssi tarkoittaa sitä, että hetkeä myöhemmin tulevaan hälytykseen voidaan vastata juuri niin nopeasti, kuin yhteiskunta ja yksittäinen soittaja odottavat. Rahalle saa vastinetta, se on sijoitettu hyvin. Ja ainahan on parempi, jos kukaan ei sairastu tai loukkaannu.

Valmiudessa ollessa huolletaan kalustoa, koulutetaan ja kouluttaudutaan, toki myös aterioidaan ja levätään tai vaikka jumpataa
Asemalla oleva ambulanssi ei myöskään tarkoita, että henkilöstö ei tee mitään. Valmiudessa ollessa huolletaan kalustoa, koulutetaan ja kouluttaudutaan, toki myös aterioidaan ja levätään tai vaikka jumpataan. Hälytysten välillä päästään samoin ehkä purkamaan henkisesti raskaan työn paineita huumorilla ja keskusteluilla, mikä on usein mahdollista vain omassa työyhteisössä. Liian kuormitetuissa yksiköissä puolestaan työskentelee ensihoitajia, jotka saattavat olla uupuneita ja nälkäisiä, varusteet ovat ehkä kiireessä huollettuja, eikä viimeisimpiin ohjeistuksiin ole aina päästy paneutumaan rauhassa. Etkö sinäkin tahtoisi hädän hetkellä saada luoksesi ensihoitajan, joka on osaava, virkeä ja hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti?
Hiljaisemmissa toimipisteissä ambulanssin henkilökuntaa on opittu käyttämään muussakin kuin puhtaassa ensihoitotyössä. Pidetään esimerkiksi pienimuotoista vastaanottoa, täydennetään kotisairaanhoidon palvelua, koulutetaan sidosryhmiä. Tämä on monesti mielekäs suuntaus, joka tukee ja lisää ensihoitajien ammattitaitoa ja antaa samalla mahdollisuuden tutustua potilaisiinkin jo ennalta. Edellytyksenä kuitenkin on, että lähtövalmiudesta ja toimintakyvystä ei jouduta tinkimään. Ensihoitopalvelun tulee jatkossakin pystyä tavoittamaan potilaat ripeästi. Ensihoidon resursseja ei tule vähentää, vaan lisätä.
Potilaan kannalta on aivan olennaista, että ambulanssi on asemalla tai muuten vapaana. Uskon, että olet kanssani samaa mieltä.

Terveisin, Markku