Ambulanssi tulee, alta pois – vinkit väistämiseen

Ambulanssien eli oikeammin ensihoitoyksiköiden kuljettamiseen liittyvät vaatimukset ja vähäinen koulutus ovat olleet tapetilla viime vuosina. Tähän ongelmaan onkin monin paikoin vastattu koulutuksella, niin myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Hälytysajoneuvon nopea ja turvallinen eteneminen ei kuitenkaan ole yksin hälytysajoneuvon kuljettajan käsissä, vaan sujuvuus ja turvallisuus edellyttävät jokaiselta tiellä liikkujalta yhteispeliä.

Kuva: Esko Keski-Oja

Hälytysajon tarkoitus on saada kiireellisessä tapauksessa apu paikalle mahdollisimman nopeasti. Hälytysajon tasaisen ja sujuvan kulun avittamiseksi autoilijan tulisi ilmaista hälytysajoneuvon havaitseminen laittamalla suuntavilkku päälle ja väistymällä oikealle seuraavassa mahdollisessa paikassa, jossa hälytysajoneuvolle jää riittävä tila turvalliseen ohittamiseen. Usein autoilijat arkailevat väistämistä punaisten liikennevalojen ohi, vaikka tieliikennelaki kertoo, että esteetön kulku tulee antaa liikenteenohjauslaitteella annetusta ohjeesta riippumatta. On väistyttävä syrjään ja pysähdyttävä. Tämä toki tulee tehdä varovaisuutta noudattaen ja muuta liikennettä vaarantamatta.

Jarrut pohjaan! – Ei näin. Hälytysajoneuvon ratin takana havaitsee usein sellaisen tyypillisen ratkaisun, että autoilija hidastaa äkillisesti vauhtia. Tämä kuitenkin hidastaa myös hälytysajoneuvoa. Nopea jarrutus aiheuttaa pahimmillaan vaaratilanteen ja peräänajoriskin. Vastaavasti risteysalueilla muut tienkäyttäjät eivät pysähdy tai selkeästi hidasta ennen risteystä niin, että hälytysajoneuvo uskaltaisi turvallisesti edetä. Hälytysajoneuvoa ei tulisikaan lähestyä, vaan selkeästi pysähtyä, jotta kuljettaja tietää tulleensa havaituksi.

Kevyen liikenteen kulkijaltakin vaaditaan tarkkaavaisuutta

Oman haasteensa hälytysajoon tuovat kuulokkeet tai korvanapit korvissa kulkevat jalankulkijat, joiden havainnointikyky on rajoittunut ja joiden kohdalla hälytysajoneuvon kuljettaja ei voi varmistua tulleensa havaituksi, ellei tätä selkeästi osoiteta esimerkiksi pysähtymällä tai käsillä. Tämä hälytysajoneuvon havaitsemisen selkeä osoittaminen ja pysähtyminen toki koskee kaikkia kevyen liikenteen liikkujia, jotka lähestyvät hälytysajoneuvon reittiä esimerkiksi suojatietä.

Luonnollisesti myös lapset liikenteessä ovat monesti hälytysajoneuvon kuljettajalle haaste, sillä lasten toiminta on usein arvaamatonta. Suotavaa olisikin, että liikenteessä yksin liikkuville lapsille annettaisiin opastusta miten toimia, kun havaitsee hälytysajoneuvon.

Autoilija:

  • Osoita vilkulla, että olet havainnut hälytysajoneuvon.
  • Älä jarruta äkillisesti.
  • Väistä paikassa, jossa hälytysajoneuvolle jää riittävästi tilaa ohittamiseen.
  • Älä lähesty hälytysajossa olevaa ajoneuvoa tai sen reittiä.
  • Muistathan, että hälytysajoneuvoja voi tulla useita peräkkäin.

Kevyen liikenteen kulkija:

  • Osoita väistämällä, pysähtymällä ja rintamasuunnalla, että olet havainnut hälytysajoneuvon.
  • Älä lähesty hälytysajossa olevaa ajoneuvoa tai sen reittiä.
  • Muistathan, että hälytysajoneuvoja voi tulla useita peräkkäin.

Yhteistyöllä apu nopeammin ja turvallisemmin perille!

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa ensihoitaja Ville-Veikko Saari.

Terveisin, Ville-Veikko

”Olen aikuisiän saavuttanut työhönsä intohimolla suhtautuva ensihoitaja. Koulutukseltani olen pitkän tien kulkija. Olen alun perin ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja-yo, joka eksyi koulun penkiltä suoraan työskentelemään Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle ensihoitoon. Työuran edetessä kävin ensin sairaanhoitajan (amk) tutkinnon, jonka jälkeen ensihoitajan (amk) tutkinnon. Koulun penkin kuluttaminen on ollut oma juttu. Varsinaisten tutkintojen lisäksi ammattitaitoa tulee ylläpidettyä täydennyskoulutuksilla, viimeisimpänä ensihoidon johtamisen opinnoilla.

Työuraa ensihoidossa on ehtinyt kertyä noin 10 vuotta. Nykyisin toimin hoitotason ensihoitajana, työvuoroni asemavastaavana (L6) Luolalan paloasemalla Naantalissa sekä ensihoidon ajokouluttajana. Ensihoidon kehittäminen on lähellä sydäntäni, ja tätä toimintaa pääsen toteuttamaan muun muassa pelastuslaitoksella ensihoidon kehitystyöryhmän jäsenenä.

Pelastuslaitokselle töihin päätymiseen on aikoinaan ajanut jo lapsena aloittamani vapaapalokuntaharrastus. Nykyisin vapaa-ajallani tykkään puuhata politiikkaa ja käydä pitkillä kävelyillä.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*