Tätä kirjoitusta varten kahlasin läpi suuren määrän erilaisia keskustelupalstoja, iltapäivälehtien kommenttiosioita ja lehtien mielipidekirjoituksia. Toimin näin, koska halusin tietää, mitä ihmiset haluaisivat lukea ensihoitajan työstä. Näitä lukiessani esiin nousi muutamia sellaisia asioita, jotka selvästi hiertävät ihmisten mieliä ja näihin kysymyksiin pyrin nyt vastaamaan näin ensihoitajan näkövinkkelistä.
Yhteen suurimmista ja yleisimmistä kysymyksistä, miksi ambulanssi ei kuljeta, olikin jo Maarit vastannut hyvin blogissaan. Jätän tämän asian ruotimisen siis väliin.
Ensihoidon tehtävät jaetaan neljään kiireellisyysluokkaan
Toisena usein esiintyvänä keskustelunaiheena ihmisten mieltä selvästi vaivaa odottaminen. Ymmärrän täysin, että odottavan aika on pitkä ja varsinkin ambulanssia odottaessa se on todella pitkä. On kuitenkin pakko priorisoida tehtäviä, sillä muuten hätätilapotilaat eivät saisi nopeaa ensihoitoa, kun ambulanssit olisivat kaikki kiinni kiireettömillä tehtävillä. Tämän vuoksi ambulanssien hälytystehtävät on jaettu neljään kiireellisyysluokkaan ja hätäkeskuspäivystäjä arvioi tehtävän kiireellisyyden hätäpuhelun perusteella.
Ensihoitopalvelussa tehtävän kiireellisyysluokkia on neljä. A eli Aarne, B eli Bertta, C eli Celsius ja D eli Daavid. Näille jokaiselle kiireellisyysluokalle on määritelty ennalta kriteerit ja tavoitteena on oikea-aikaisen avun saaminen jokaiselle avuntarvitsijalle. Avataanpa kiireellisyysluokitusta hiukan lisää, jos tämä vaikka selventäisi asiaa.
Aarne ja bertta vaativat aina hälytysajon
Aarne-kiireellisyysluokan tehtävässä on kyse tilanteesta, jossa potilaalla on hätäilmoituksen perusteella vakava peruselintoimintojen häiriö tai on tapahtunut vakava korkeariskinen vammautuminen. Tällöin voidaan olettaa potilaan hyötyvän nopeasta ensihoidosta ja tarvitsevan vaativaa hoitoa. Näille tehtäville ambulanssi lähetetään aina välittömästi ja ensisijaisesti. Tällöin aina lähin ja tarkoituksenmukaisin ambulanssi hälytetään tehtävälle ja tämän lisäksi hälytyksen voi saada ensihoidon kenttäjohtaja tai lääkäriyksikkö. Nämä tehtävät ajetaan aina hälytysajona. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi vakavat kolarit, elvytystilanteet ja voimakkaat sydänperäiset rintakivut. Tavoiteaika tehtävällä on alle kahdeksan minuuttia.
Bertta-kiireellisyysluokan tehtävässä potilaan peruselintoiminnoissa on häiriö, jonka seurauksena potilaan tila voi muuttua hengenvaaralliseksi ilman tehokasta ensihoidon aloittamista. Näissä tilanteissa potilas hyötyy nopeasta tavoitettavuudesta ja siksi potilaan luokse hälytetään lähin ja tarkoituksenmukaisin ambulanssi ja kohteeseen ajetaan hälytysajossa. Tässäkin tehtävässä tavoitteena on kohdata potilas alle kahdeksassa minuutissa. Esimerkkinä tehtävistä voidaan mainita vaikkapa rytmihäiriöt, aivohalvaukset ja epäselvät tajuttomuudet.
Celsius-kiireellisyysluokan tehtävässä taas potilaan tila on arvioitu sellaiseksi, että potilaan oireet eivät viittaa välittömään hengenvaaraan ja siksi potilas voi odottaa ambulanssin tuloa. Käytännössä kyseessä ovat sellaiset matalariskiset tehtävät, joissa potilaan yleistila on ilmoitushetkellä hyvä. Tällöin ambulanssi ei aja kohteeseen hälytysajossa, vaan normaalin liikenteen mukana. Tavoitteena on kohdata potilas puolessa tunnissa.
Daavid-kiireellisyysluokassa kyseessä on tehtävä, joka vaatii ensihoidon kohteeseen tuloa, mutta potilaan vointi on hyvä ja hän voi odottaa ambulanssin saapumista pidemmän aikaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vanhuksen pidemmän aikaa laskussa ollut yleistila, kaatuminen ilman vammaa tai mielenterveysongelmat. Näitä tehtäviä joudutaan usein jonouttamaan ja ambulanssit hoitavat tehtävät tulojärjestyksessä, kun resursseja on riittävästi vapaana. Tavoitteena on, että potilas kohdataan kahdessa tunnissa puhelun alusta.
On siis tärkeää muistaa soittaa uudelleen 112, jos potilaan vointi ambulanssia odottaessa yllättäen muuttuu. Tällöin hätäkeskus tekee uuden arvion ja saattaa nostaa kiireellisyysluokkaa.
Ambulanssilla ei pääse automaattisesti jonon ohi
Kolmas asia, mihin vielä on vastausta annettava, on ikuinen keskustelu siitä, kuinka ambulanssilla pääsee päivystyksen jonon ohi. Tämä, jos jokin, on myyteistä suurin, sillä kuten Maarit kirjoitti, emme me turhaan ketään sairaalaan vie. Jos potilaan vointi edellyttää ambulanssikyytiä, me kyllä kuljetamme sairaalaan, mutta kiireettömän hoidon alkamisviiveeseen se ei vaikuta. Päivystyksessä jokaiselle potilaalle tehdään arvio hoidon tarpeesta. Tässä arvioidaan potilaan tarvetta päivystykselliseen hoitoon, sekä kiireellisyyttä kuinka nopeasti hoito pitää aloittaa. On totta, että päivystyksen aulassa istuessa näyttää siltä, että me ohittelemme jonossa, mutta hoidon tarpeen arvion jälkeen jokainen potilas on samalla viivalla, tuli sitten taksilla, ambulanssilla tai vaikkapa omalla autolla. Se, miksi me pääsemme jonon ohi hoidon tarpeen arviointiin, perustuu jälleen resursseihin. Ei ole millään tavalla perusteltua, että me olisimme aulassa useita tunteja ja samalla muut avuntarvitsijat joutuisivat odottamaan ambulanssia entistä pidempään.
Toivottavasti nämä vastaukset hieman auttaisivat eteenpäin ja hillitsisi keskustelua aiheen tiimoilta.
Terveisin, Harri
