Meillä pelastuslaitoksella työskentelee suuri määrä ammattilaisia, joiden työ ei näy suoraan asiakkaille. Nämä ammattilaiset ovat kuitenkin heitä, joiden työpanoksella on merkittävä vaikutus siihen miten pystymme palvelemaan omia asiakkaitamme. Seuraavassa tuon esiin osan siitä ammattilaisten ”armeijasta”, jotka häärivät taustalla mahdollistaen parhaan mahdollisen avun sitä tarvitseville.
Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelua yhteensä kahdellatoista ambulanssilla, jotka ovat sijoitettuna kuudelle asemalle ympäri maakuntaa. Pelkästään näiden yksiköiden päivittäiseen valmiudessa pitämiseen tarvitaan noin 120 ensihoidon ammattilaista. Tämän porukan kasassa pitämiseksi ja sijoittamiseksi oikeaan paikkaan oikeaan aikaan tarvitaan valtava määrä työtä. Tästä työstä ensihoidon puolella vastaa ensihoitomestari ja jokaisessa vuorossa oleva lääkintäesimies. Nämä yhdessä pitävät huolen että kaikki ambulanssit ovat miehitettyinä ja valmiina tarjoamaan apua sitä tarvitseville. Ilman toimivaa henkilöstösuunnittelua ja työnjohtoa voisi olla edessä tilanne jossa ambulanssiin ei olisi tarjolla henkilöstöä. Tämä meillä konkretisoituu usein, kun työvuoron alussa huomataan yllättävä miehistövaje, jonka seurauksena ambulanssia ei saada miehitettyä. Silloin me ensihoitajat tiedämme, että yhdellä puhelin soitolla omalle esimiehelle saamme homman hoidettua, eikä yksittäisen ensihoitajan tarvitse murehtia asiasta.
Ensihoitomestari päivittää hoitovälineistöä ja huolehtii logistiikasta
Henkilöstön lisäksi tarvitaan suuri määrä erilaista kalustoa ja hoitovälineitä. Pelkästään erilaisia hoitovälineitä on ambulanssissa satoja. Tämän vuoksi asemillamme on varastot, joiden täydentäminen hoidetaan keskitetysti Turun keskuspaloasemalta. Pelkästään varaston ylläpitäminen ja siihen liittyvä logistiikka luo merkittävän määrän työtä. Tätä työtä varten pelastuslaitoksella on oma ensihoitomestari, joka vastaa tavaroiden ja hoitovälineiden tilaamisesta keskusvarastolta. Tämä toimintamalli varmistaa, että jokaiseen ambulanssiin saadaan hoitotarvikkeet ja autoja voidaan täydentää ensihoitotehtävien välillä.
Hoitotarvikkeiden lisäksi tarvitaan tietysti autoja, joilla ihmisiä ja tarvikkeita voidaan liikuttaa paikasta toiseen. Tämän tarpeen täyttämiseksi varusteista vastaava ensihoitomestari huolehtii yhteistyössä käyttäjien kanssa kaluston ylläpitämisestä ja huoltamisesta.
Oma korjaamo ja ompelimo helpottavat pelastuslaitoksen päivittäistoimintaa
Ja kun autoon ilmenee vika tai se on huollon tarpeessa, palvelee meitä pelastuslaitoksen oma korjaamo. Korjaamo on meille merkittävä voimavara ja korjaamon asentajien kanssa asioimme lähes päivittäin. He vastaavat autojen ylläpitohuollosta ja tarvittaessa korjaavat ilmenneitä vikoja. Vikoja kuitenkin ilmaantuu, sillä pelastuslaitoksen ambulanssit ovat kovassa käytössä, ja vuodessa saattaa mittariin kertyä lähes 100 000 kilometriä. Ilman omaa korjaamoa suuri aika ensihoitajien työpäivästä menisikin autoja vaihtaessa varsinaisesta autosta vara-autoon, jotta autot saataisiin toimitettua huoltoliikkeisiin. Nyt tätä valmiudesta poissaoloaikaa kertyy vain harvoin, sillä oma korjaamomme pystyy huolehtimaan suuresta osasta autoihin ilmenneitä vikoja.
Korjaamon lisäksi meitä palvelee iloinen joukko varushuollon ammattilaisia, joiden työpanos näkyy eniten asiakkaillemme. Vaikka vastaamme itse työvaatteiden perushuollosta kuten pesusta, niin suuremmat korjaus- ja ylläpitotoimet olemme suosiolla jättäneet ammattilaisten hoidettavaksi. Jos housumme repeävät tai takkimme kaipaa neulaa ja lankaa, tiedämme kenen puoleen kääntyä. Usein jo odotellessa vaatteemme laitetaan uuteen uskoon ja taas olemme valmiita palvelemaan avuntarvitsijaa.
Monesti olenkin miettinyt millainen voimavara meidän oma organisaatiomme onkaan, sillä aina kun eteen tulee haasteita, niin aina löytyy jokin taho, joka haasteen ratkaisee. Juuri tämä on pelastuslaitoksella työskentelyn paras puoli.
Terveisin, Harri
