Tietoja vspelastus

Varsinais-Suomen pelastuslaitos - Egentliga Finlands räddningsverk

Kuinka pelastuslaitoksen erikoiskoulutettu meripelastusryhmä toimii laivapaloissa?

Tasainen jytinä voimistuu. Kohta horisontissa näkyy vihreävalkoinen ilma-alus, jonka aikaansaama, noin 35 m/s puhaltava tuulenvire heittää kaiken alleen jäävän ilmaan. Rajavartiolaitoksen AS332 SuperPuman sivuovi avautuu ja sieltä laskeutuvat elokuvista tutun S.W.A.T.-tiimin tavoin pelastuslaitoksen MIRG-miehet apua tarvitsevalle laivalle.

MIRG-miehistöä kantamassa laatikkoa laivan kannella. Taustalla helikopteri.

MIRG-ryhmä saapuu Rajavartiolaitoksen helikopterilla risteilyalukselle.
Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Pelastuslaitoksen MIRG-ryhmä, eli Maritime Incident Response Group – on pelastustoimen erikoiskoulutettu meripelastusryhmä, jonka tärkein ja kiireellisin tehtävä on aluksen miehistön ja matkustajien turvallinen poistaminen vaara-alueelta sekä tulipalojen sammuttaminen. Tehtävänä voi olla myös vaarallisten aineiden onnettomuus, ensihoitoa tai ihmisen pelastaminen ruumasta.

Oheisella videolla Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ykkösjaoksen MIRG-ryhmä harjoittelee risteilyaluksessa päällystön yhteistoimintaa, safety planin tulkintaa ja sen avulla suunnistamista sekä erilaisten viestivälineiden käyttöä.

Syksyn kynttilät – palotarkastajan painajainen

”Yks asia, mikä tulee nyt syksyl on gynttilät. Mun kauhukuva on just se ko jengi ostaa jotain muovisii koristehärpättimii ja tekolunta ja sit ne tunkee ne tuikkukynttilät sinne samaan kippoon. Se on varma exodus koko asuintalol.”
-Nenna Muurinen, palotarkastaja

Tämä teksti on suora lainaus eräästä aamuisesta Teams-keskustelusta. Ilmeisesti lause oli niin filosofinen, että se haluttiin tämän kirjoituksen avaukseksi. Keskustelu sai alkunsa Turun Sanomien julkaistua jutun steariinin sytyttämästä keittiöpalosta (TS 07.10.2020). Jos joku on joskus pohtinut, puhuvatko viranomaiset aina viranomaiskieltä myös keskenään, niin vastaus kysymykseen on tämän lainauksen myötä varmasti aika selvä. Jatkossa voitte kuitenkin edelleen odottaa meiltä normaalia kapulakieltä.

Tämän blogikirjoituksen tarkoitus on tuoda esiin huomioitavia asioita kynttilöiden poltossa ja muissa syksyisiin askarteluihin liittyvissä asioissa.

Kuvassa on palava talo.

Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen arkisto

Lue loppuun

Minkälaista on pelastuslaitoksen öljyntorjuntatoiminta merellä?

Minkälaista on pelastuslaitoksen suorittama öljyntorjuntatoiminta merellä?

Aluksen ohjaamoa, kippari ja harjoituksen johtaja.

Öljyntorjunta-aluksen ohjaamossa valmistellaan lähtöä merelle.
Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Alla olevan videon myötä pääset Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Naantalin paloaseman 1. jaoksen matkassa mukaan öljyntorjuntaveneen kyytiin Turun Pohjoissalmelle.

Videolla nähdään, miten vedessä olevaa öljyä rajattaisiin todellisen äljyntorjuntakriisin aikaan. Pelastuslaitoksen aluksissa on useita erilaisia työkaluja, rajaajia ja kerääjiä, joilla öljyvuodot saadaan hallintaan.

Lisää öljyntorjunnasta voit lukea tästä.

Henkilövaraus eli VAP

Mitä henkilövaraus eli kansanomaisesti sanottuna VAP tarkoittaa?

Lähtökohtaisesti kaikki Suomen kansalaiset ovat omalla tavallaan velvollisia osallistumaan sodan uhatessa Suomen valtion puolustamiseen. Ensisijaisesti kyseeseen tulevat mies- ja naispuoliset henkilöt, jotka ovat suorittaneet vapaaehtoisen varusmiespalveluksen. Myös henkilön ikä ja fyysinen terveys ratkaisevat, miten hän osallistuu sodan ajan tehtäviin vai osallistuuko lainkaan.

Jos sota siis syttyisi, Puolustusvoimat suorittaisi liikekannallepanon ja kutsuisi (määräisi) reserviläisiä palvelukseensa maata puolustamaan. Suomen sodan ajan puolustuksen henkilövahvuus on tällä hetkellä n. 280 000 henkilöä. Valtion asukaslukumäärä on tällä hetkellä 5 532 333 asukasta (Tilastokeskus elokuun lopussa 2020), jolloin siviilikriisinhallinnan piiriin jää reilut 5,2 milj. ihmistä.

Siviileistä (kuten tänäkin päivänä kutsutaan niitä ihmisiä, jotka eivät osallistu suoranaisesti sotatoimiin) tulee pitää huolta kaikissa olosuhteissa. Jotta siviilikriisinhallinta (väestönsuojelu) onnistuisi myös sodan aikana, tulee siihen varautua monin eri toimenpitein ja suunnitelmin. Yksi näistä tärkeistä asioista on yllämainittu VAP.

Yhteiskunnan jokaisella siviiliorganisaatiolla on velvollisuus varautua suunnitelmin poikkeusoloista ja jopa sodasta selviytymiseen. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa henkilövarausten tekemisessä sitä, että organisaation, yhteisön tai vaikkapa kriittisen infrastruktuurin yrityksen tulisi hakea oma työssään tarvittava henkilökuntansa VAP:iin. Jos yrityksen henkilöitä ei ole etukäteen vapautettu sodan ajan tehtävistä, he voivat kuulua Puolustusvoimien käyttöön sodan syttyessä eivätkä ole silloin käytettävissä omassa tärkeässä siviilityössään.

Kuvassa on armeijan ajoneuvo ja henkilöitä sen läheisyydessä.

Kuva: Mika Lehestö

Lue loppuun