Tietoja vspelastus

Varsinais-Suomen pelastuslaitos - Egentliga Finlands räddningsverk

Kriisinkestävyys ja resilienssi – kriisin läpi vaihe vaiheelta

Erilaiset tapahtumat voivat aiheuttaa kriisejä, joita koetaan tilanteesta riippuen yksilö- tai organisaatiotasolla tai yhteiskunnallisella tasolla. Isot ja laaja-alaiset kriisit kuten nyt käsissämme oleva pandemia poikkeusoloineen koskettavat kaikkia näitä tasoja. Kehitys- ja elämäntilannekriisit ovat sidoksissa normaaliin elämänkulkuun ihmisen arjessa. Niitä voivat aiheuttaa myös positiiviset hetket elämässä, kuten esimerkiksi toivotun lapsen syntymä. Traumaattisen kriisin voi aiheuttaa äkillinen muutos, mutta myös useamman samankaltaisen ja kuormittavan tapahtuman jatkumo. Tällaisena voidaan pitää vaikka tilannetta, jossa eristäydytään sosiaalisista kontakteista ajanjaksoksi, jonka kesto ei ole tiedossa. Nyt käsillä olevan pandemiakriisin voi tulkita myös äkilliseksi kriisiksi, vaikka sen muodostuminen on ollut jo ennakoitavissa.

Traumaattisen kriisin laukaisee usein epätavallisen voimakas ja epänormaali tapahtuma, johon liittyy suuri tunnejärkytys ja jonka kohtaamiseen eivät omat voimat riitä. Se, miten kukin kokee erilaisia vastoinkäymisiä ja kriisitilanteita, on erilaisten tekijöiden summa. Muutamia tähän kokonaisuuteen vaikuttavia asioita ovat oma persoona, elämänkokemus, koulutus, elämäntilanne, sosiaalinen verkosto ja oma elämänhallinta.

Lue loppuun

Henkinen kriisinkestävyys ja resilienssi

Henkilö etätöissä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS 2017) mukaan henkinen kriisinkestävyys on yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön asia. Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan sekä kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksista. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista ja ilmenee tahtona toimia valtiollisen itsenäisyyden, väestön elinmahdollisuuksien sekä turvallisuuden ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa.

Kuvio: henkisen kriisinkestävyyden kolme ajallista ulottuvuutta

Kuva: YTS 2017

Lue loppuun

Pandemia ja valmiuslaki – mistä on kysymys?

Yhteiskuntaa normaalioloissa ohjaava säädöspohja velvoittaa ja oikeuttaa viranomaisia erilaisin toimivaltuuksin. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää pelastuslakia (379/2011), jossa annetaan pelastustyön johtajalle toimivaltuudet eri tilanteiden johtamiseksi ja ratkaisemiseksi. Toisena esimerkkinä toimii nyt ajankohtainen tartuntatautilaki (1227/2016), johon perustuvat terveydenhuollon viranomaisten antamat ohjeet eristystoimenpiteisiin ja karanteeneihin. Lisää toimivaltuuksia voidaan asettaa valmiuslain (1552/2011) nojalla.

Valmiuslaki on voimassa oleva säädös, jonka käyttöä harkitaan silloin kun viranomaisten valtuudet eivät enää ole riittäviä tilanteen hoitamiseksi. Sen tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys poikkeusoloissa. (Valmiuslaki 1552/2011, 1§). Poikkeusoloiksi lain 3§ mukaan määritellään:

  • Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
  • Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
  • väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
  • erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä
  • vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Lue loppuun

Hyvää naistenpäivää!

Maaliskuun kahdeksantena päivänä vietetään naistenpäivää. Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty ensimmäisen kerran vuonna 1911, tällöin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä. Naistenpäivän tarkoituksena oli saada naisille oikeus äänestämiseen, työhön ja koulutukseen sekä lopettaa työsyrjintä. Nykyaikana naistenpäivä taas muistuttaa arvostuksesta ja saavutusten huomioinnista.

Vuonna 2018 Suomessa oli 2795 000 naista. Meitä on eri ikäisiä, pituisia, näköisiä ja kokoisia. Työskentelemme eri aloilla tehden parhaamme. Jokaisella meistä on omat arvomme ja mielenkiinnon kohteemme. Meitä kuitenkin yhdistää yksi suuri tekijä: olemme kaikki yhtä lailla arvokkaita ja kunnioitettavia.

Kuvassa on kaksi ensihoitajanaista.

Lue loppuun

Poistumisturvallisuuden haasteet hoitolaitoksissa

Millaista olisi, jos elämän asettamat haasteet olisivat hyvin konkreettisia esimerkiksi kynnysten, portaiden ja lukittujen ovien muodossa? Entä millaista olisi, jos tällaisessa elämässä joutuisi vaikka tulipaloon?

On selvää, että mikäli ihmisen toimintakyky on jollain tavalla poikkeava tai heikentynyt, hän ei kykene välttämättä itsenäisesti poistumaan rakennuksesta tulipalon sattuessa. Lisäksi meillä on useita hoitolaitoksia ja yksiköitä, joiden asukkailla on normaali liikuntakyky, mutta heillä on esimerkiksi muistisairaus. Näiden ihmisten oman turvallisuuden kannalta saattaa olla perusteltua, että ulos johtavat ovet pidetään lukittuina. On myös laitoksia, joissa on hoidettavien ja muidenkin ihmisten turvallisuuden kannalta perusteltua, että ovet pidetään lukittuina.

Lue loppuun