Mistä puhumme, kun puhumme varautumisesta

Hyvinkin tarkkaan 31 vuotta sitten Suomessa havaittiin normaalista poikkeava säteilyn annosnopeuden nousu. Varmuudella säteilylähdettä ei tiedetty, mutta syyksi arveltiin jonkinlaista päästöä ydinvoimalan reaktorista ilmassa leijuvien aineiden perusteella. Muutamaa päivää myöhemmin johtopäätös osoittautui oikeaksi. Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto ilmoitti onnettomuudesta ukrainalaisessa Tshernobylin ydinvoimalassa. Vaikka annosnopeus ei maassamme noussutkaan välitöntä suojautumista vaativalle tasolle, synnytti tapaus meillä ja muualla huhuja, pelkoa ja muuta inhimillistä sekä taloudellista vahinkoa. Huolimatta tapahtumaa edeltäneistä varautumisen ja väestönsuojelun valistuspyrkimyksistä, tuntui oikeaa tietoa olevan tarjolla liian vähän ja liian myöhään.

Lue loppuun

Turvallisuus ei ole tuurista kiinni – NouHätä!-taidot auttavat

Kun hätä on suurin, seisoskelu peukalo suussa tuskin auttaa. Siksi on olemassa NouHätä!-kampanja. Kahdeksasluokkalaiset oppivat toimimaan oikein onnettomuustilanteessa ja, mikä tärkeintä, oppivat myös ehkäisemään onnettomuuksia. NouHätä!-pelastustaitokampanja on meneillään 21. kertaa.

Lue loppuun

Turvallinen koulu on kaikkien toivomus

Mitä kaikkia asioita kuuluu siihen, että meidän pienet vesselit voivat ilman ylimääräisiä huolia aloittaa koulutien, joka nykyään taitaa kestää ihan hautaan asti? Asiaan perehtymätön voisi luulla, että eiköhän se riitä, että opettajat osaavat omat ammattialan tehtävät. Hoitavat tunnit toisensa perään samoilla kalvoilla kuin viimevuonnakin ja oppilaat vain tulevat ja menevät, vaihtuvat ja kasvavat.

Itse en ole opetusalan ammattilainen, mutta sen mitä olen mm. palotarkastusten tai kouluturvallisuushankkeen tiimoilta ollut opettajien ja koulujen kanssa tekemisissä, voin sanoa, että opetustoiminta on muuttanut muotoaan. Opetustoimintaa on monipuolistettu ja mahdollistettu varsin paljon. Ulkopuolisena tuntuu, että vain mielikuvitus on tässä rajana tai ehkä mielikuvituksen puute estää hakemaan toiminnalle rajoja.

Pelastuslaitos käynnisti vuonna 2014 VarTu-hankkeen, jonka tavoitteena on luoda jokaiseen alueen kouluun turvallinen oppimisympäristö. Pelastuslaitos kouluttaa koulujen turvallisuudesta vastaavia henkilöitä kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kuva syksyn 2015 koulutuksesta.

Lue loppuun

Pidä huolta aivoistasi ‒ niin helppoa, niin vaikeaa

Aivot, korvaamaton kovalevymme, on siitä metka elin, että se on huomaamattomasti taustalla vaikuttamassa toimintaamme. Aivot toimivat nyky-yhteiskunnan tavoin 24/7.

Emme osaa ottaa huomioon aivojamme arjessa, jos kaikki sujuu normaaliin tapaan. Emme osaa ehkä antaa aivoillemme sitä arvoa ja huolenpitoa, joka niille kuuluisi. Sopivasti oikeanlaista ravintoa, riittävästi unta, kivojen kavereiden seuraa, pientä päänvaivaa, rentoutumista, musiikkia, naurua, liikuntaa sekä stressiltä, huolilta ja kolhuilta suojautumista.

Terveet elämäntavat, joilla voi edesauttaa työ- ja toimintakykynsä säilymistä ja karttaa monia sairauksia, soveltuvat hyvin myös aivoterveyden edistämiseen. Kuva: Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus

Lue loppuun

Viisi Turun vaarallisinta paikkaa, eikä yksikään ole siellä missä luulit

Vaara voi vaania meitä monessa paikassa, mutta todennäköisimmin turkulainen joutuu onnettomuuteen liikenteessä. Paikka voi olla mikä tahansa, jos käyttäydymme holtittomasti. Joissain paikoissa vaara kohtaa meidät tästäkin huolimatta todennäköisemmin kuin muualla.

Vuoden 2016 tilastokeskuksen tietojen valmistuttua keräsin kokoon käytännönläheistä tilastoa siitä, missä ja miten Turussa joutuu todennäköisimmin osalliseksi liikenneonnettomuuteen. Taustalla on viiden vuoden tarkastelujakso vuosilta 2011-2016, eli yhden vuoden satunnaisesti heittelystä ei ole kyse.

Lue loppuun