Mittaa, niin tiedät verenpaineesi

Lääkäri Harri Helajärvi tuo esiin Turkulainen-lehden haastattelussa 18.10.2017 sen, että olemme elämäntapojen uusavuttomia ja vieraantuneet omasta kehostamme. Katsomme mittarista, kuinka olemme nukkuneet.

Mittaaminen ei meitä pelasta, mutta ainakin yhdessä asiassa vain mittaamalla voi tietää. Kohonnut verenpaine on salakavala: se ei aiheuta tuntuvia oireita, mutta se rasittaa aivoja hellittämättä. Paine haurastuttaa ja rasvoittaa aivojen suonistoa. Kohonnut verenpaine onkin ylivoimaisesti tärkein hoidettavissa oleva riskitekijä, joka altistaa sekä aivoinfarktille että aivoverenvuodolle.

Jos verenpaineesi on kotona usein yli 135/85 mmHg, kerro siitä terveydenhoitajalle, työterveyshoitajalle tai lääkärille.

Joka kolmannella suomalaisella on kohonnut verenpaine ja 50 % yli 40-vuotiaista miehistä kuuluu riskiryhmään. 68 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön (AVH) joka päivä. Lue loppuun

Miten varautua syksyn myrskyihin?

Syksy on jo pitkällä. Sen huomaa hyvin, kun aamulla herää jo paljon pimeämpään huomeneen kuin kuukausi sitten. Sademäärätkin ovat taas kasvaneet ja sienet kasvavat metsässä hyvin. Nyt onkin hyvä aika lähteä metsään vaikkapa niitä sieniä keräämään pakastimeen talven varalle.

Jotta pakastin ja muutkin sähköiset laitteet toimivat, on hyvä muistaa taas muutamia asioita joihin on hyvä varautua.

raivaustöitä myrskyn jälkeen

Myrskyn jälkeen on poutasää. Kun myrskyyn varautuu etukäteen, voi säästyä moneltakin harmilta ja säästää suuriakin rahallisia summia.

Lue loppuun

Työrivi ja katukoulua – palomiehen työvuoro 1950-luvulla

Turun keskuspaloasema on seissyt jykevästi paikallaan sata vuotta. Vuosien aikana sen porteista on kulkenut monta palomiessukupolvea. Moni asia on vuosien varrella muuttunut, muuta perustavoite on pysynyt samana: autetaan ihmistä hädän hetkellä.

Turun keskuspaloasema on seissyt samalla paikalla sata vuotta. (Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos)

Millaista palomiehen arki oli 1950-luvulla? Annetaan pelastuslaitoksen veteraanien Pentti Turjaksen ja Jaakko Rannan kertoa. Turjas aloitti Turun keskuspaloasemalla kesäpoikana 1949 ja Ranta aloitti työt Turun palokunnassa 1956.

Lue loppuun

Mitä saa säilyttää ja tehdä autotallissa?

Kesän ja alkusyksyn aikana on tullut paljon toivomuksia, että pitäisi kirjoittaa selkeästi mitä autotallissa saa säilyttää ja tehdä. No koitanpas selittää asian mahdollisemman simppelisti ja selkokieltä käyttäen. No sehän onkin helppoa! Kun yleensä asioiden ja varsinkin eri pykälien selittäminen vaatii auki selittämistä ja pieniin yksityiskohtiin perehtymistä. Mutta jos haluaa saada tästä kirjoituksesta irti olennaisen ja skipata ns. ylimääräiset jorinat niin kannattaa lukaista vain punaisella kirjoitetut kohdat.

Mitä kaikkea autotallissa saa säilyttää?

Auton tai muun ajoneuvon lisäksi autotallissa voi säilyttää mm. ajoneuvon renkaita, perämoottoria, ruohonleikkuria, huoltoihin tarvittavia varaosia ja työkaluja sekä ulkoilu- ja liikuntavälineitä. (Kuvituskuva: Pixabay)

Lue loppuun

Soitto 112:een ja paloauto kaartaa parissa minuutissa pihaan… vai kaartaako?

Kaupunkialueilla se apu tulee yleensä nopeasti, vaikka odottavan aika on aina pitkä. Mutta mikä on tilanne kaupunkialueiden ulkopuolella ja maaseudulla? Siellä sopimuspalokunta toimii niin sanottuna ensilähdön palokuntana, eli se hälytetään onnettomuuspaikalle ensimmäisenä ja usein myös ainoana pelastustoimen yksikkönä. Viime aikoina olen entistä enemmän kuullut huolestuneita puheita eri sopimuspalokuntien tilanteesta. Osassa palokunnista kaikille hälytystehtäville ei riitä tarpeeksi väkeä. Moni sopimuspalokunta kaipaa parhaillaan lisää jäseniä hälytysosastoon. Syksyn tullen on monessa sopimuspalokunnassa viritetty käyntiin rekrytointikampanjoita.

Lue loppuun