Hyvä työyhteisö tekee arjestakin erityistä – ensimmäinen vuosi ensihoitajana Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella

Tänään on sunnuntai. Aloitan työvuoroni kello kahdeksalta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen keskusasemalla Eerikinkadulla. Aikaisen herätyksen tuntee vielä työvaatteita vaihtaessa. Pukuhuoneessa tulee vastaan tuttuja kasvoja, jotka toivottelevat maskin takaa hyvät huomenet. Ennen vuoronvaihtoa ehtii ottamaan kupin kahvia ja vaihtamaan kuulumisia työkavereiden kanssa sekä kuulemaan lähtevältä vuorolta yön tapahtumia. Pieni väsymys ehtii väistyä jo tässä vaiheessa.

Blogitekstin aiheeksi valikoitui tällä kertaa, millaista on työskennellä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella, miten olen viihtynyt täällä sekä miten minut otettiin vastaan työyhteisössä. Pohdin tekstiä kirjoittaessani, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, miten töissä viihtyy.

Kuvassa näkyy ambulanssissa työskentelevän ja suojavarusteisiin pukeutuneen ensihoitajan käsi

Lue loppuun

Ensihoitajan päivävuoro Turun keskuspaloasemalla

Varsinais-Suomen pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelua kahdellatoista hoitotason ensihoitoyksiköllä Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa ja Paraisilla. Ensihoitajat työskentelevät 12 tunnin vuoroissa ympäri vuorokauden. Päivävuoro on klo 08–20 ja yövuoro klo 20–08. Työrytmi on kaikilla sama, kaksi päivä- tai yövuoroa peräkkäin. Näiden välissä vapaita on yhdestä kolmeen.

Tämä kertomus on mielikuvituksen tuotetta, mutta perustuu todellisiin tehtäviin.

Kuvassa on tallista lähdössä oleva ambulanssi Lue loppuun

Kun ensihoitaja sairastuu

Sairastuminen tai vammautuminen on aina kriisi. Se etenee alkujärkytyksestä tunnemyrskyn kautta hyväksymiseen. Matka asian hyväksymiseen on pitkä ja vaatii mieleltä, keholta ja ympäristöltä voimia, ymmärrystä ja tukea.

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään. Vuodessa sairastuu n. 30 000 ihmistä. Heistä kaksi kolmasosaa paranee. Matka paranemiseen on yksilöllinen ja hoidot tapauskohtaisia. Syöpää hoidetaan yleisimmin sytostaattihoidoilla, sädettämällä tai leikkaamalla, joskus näiden yhdistelmillä.

Toisinaan taudinkuva on edennyt jo hyvin pitkälle tai hoidot eivät auta, jolloin päädytään saattohoitoon. Saattohoidon tarkoituksena on kivun hoito ja elämänlaadun ylläpito, ihmisen arvokkuuden ja arvostuksen säilyttäminen viimeiseen hengenvetoon asti.

Oma matkani alkoi ristiriitaisissa tunnelmissa. Tiesin, mitä odottaa, mutta en hyväksynyt odotuksen lopputulosta ennen varmaa tietoa. Varman tiedon syövästä sain työvuoron aikana.

Tummasävyisessä kuvassa nainen on haudannut kasvot käsiinsä.

Lue loppuun

Syksyn kynttilät – palotarkastajan painajainen

”Yks asia, mikä tulee nyt syksyl on gynttilät. Mun kauhukuva on just se ko jengi ostaa jotain muovisii koristehärpättimii ja tekolunta ja sit ne tunkee ne tuikkukynttilät sinne samaan kippoon. Se on varma exodus koko asuintalol.”
-Nenna Muurinen, palotarkastaja

Tämä teksti on suora lainaus eräästä aamuisesta Teams-keskustelusta. Ilmeisesti lause oli niin filosofinen, että se haluttiin tämän kirjoituksen avaukseksi. Keskustelu sai alkunsa Turun Sanomien julkaistua jutun steariinin sytyttämästä keittiöpalosta (TS 07.10.2020). Jos joku on joskus pohtinut, puhuvatko viranomaiset aina viranomaiskieltä myös keskenään, niin vastaus kysymykseen on tämän lainauksen myötä varmasti aika selvä. Jatkossa voitte kuitenkin edelleen odottaa meiltä normaalia kapulakieltä.

Tämän blogikirjoituksen tarkoitus on tuoda esiin huomioitavia asioita kynttilöiden poltossa ja muissa syksyisiin askarteluihin liittyvissä asioissa.

Kuvassa on palava talo.

Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen arkisto

Lue loppuun

Henkilövaraus eli VAP

Mitä henkilövaraus eli kansanomaisesti sanottuna VAP tarkoittaa?

Lähtökohtaisesti kaikki Suomen kansalaiset ovat omalla tavallaan velvollisia osallistumaan sodan uhatessa Suomen valtion puolustamiseen. Ensisijaisesti kyseeseen tulevat mies- ja naispuoliset henkilöt, jotka ovat suorittaneet vapaaehtoisen varusmiespalveluksen. Myös henkilön ikä ja fyysinen terveys ratkaisevat, miten hän osallistuu sodan ajan tehtäviin vai osallistuuko lainkaan.

Jos sota siis syttyisi, Puolustusvoimat suorittaisi liikekannallepanon ja kutsuisi (määräisi) reserviläisiä palvelukseensa maata puolustamaan. Suomen sodan ajan puolustuksen henkilövahvuus on tällä hetkellä n. 280 000 henkilöä. Valtion asukaslukumäärä on tällä hetkellä 5 532 333 asukasta (Tilastokeskus elokuun lopussa 2020), jolloin siviilikriisinhallinnan piiriin jää reilut 5,2 milj. ihmistä.

Siviileistä (kuten tänäkin päivänä kutsutaan niitä ihmisiä, jotka eivät osallistu suoranaisesti sotatoimiin) tulee pitää huolta kaikissa olosuhteissa. Jotta siviilikriisinhallinta (väestönsuojelu) onnistuisi myös sodan aikana, tulee siihen varautua monin eri toimenpitein ja suunnitelmin. Yksi näistä tärkeistä asioista on yllämainittu VAP.

Yhteiskunnan jokaisella siviiliorganisaatiolla on velvollisuus varautua suunnitelmin poikkeusoloista ja jopa sodasta selviytymiseen. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa henkilövarausten tekemisessä sitä, että organisaation, yhteisön tai vaikkapa kriittisen infrastruktuurin yrityksen tulisi hakea oma työssään tarvittava henkilökuntansa VAP:iin. Jos yrityksen henkilöitä ei ole etukäteen vapautettu sodan ajan tehtävistä, he voivat kuulua Puolustusvoimien käyttöön sodan syttyessä eivätkä ole silloin käytettävissä omassa tärkeässä siviilityössään.

Kuvassa on armeijan ajoneuvo ja henkilöitä sen läheisyydessä.

Kuva: Mika Lehestö

Lue loppuun