Sovitaanko, ettei kukaan huku juhannuksena?

Jokaisen alku on loppua kauniimpi, on joku osuvasti joskus todennut. Merivartijan työssä vastaan tulee sekä alkuja että loppuja. Valitettavasti useammin loppuja ja kauniita ne eivät koskaan ole.

Merivartioston yksiköt suorittavat vesiliikenteen valvontaa aina partioidessaan merialueella ja perinteisesti meidän sesonki käynnistyy juhannusviikolla jatkuen aina elokuun loppuun asti. Vesiliikennetarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota veneiden pakollisiin varusteisiin ja kipparin kuntoon. Lue loppuun

Liikenneonnettomuuksien kovat kustannukset

On vaikea hahmottaa sitä inhimillisen tuskan määrää, mikä yksittäisestä liikenneonnettomuudesta aiheutuu sekä uhrille että hänen läheisilleen. Kun vakavin tapahtuu, voivat surun mustat lonkerot ulottua kauaskin.

Muistan takavuosilta erään tapauksen, jossa koulun opettaja menehtyi liikenneonnettomuudessa kesän aikana. Onnettomuuden vaikutuspiiriin kuuluivat myös koulun henkilökunta ja kaikki lapset. Miten selittää pienille lapsille, ettei opettaja, monille heistä läheisin aikuinen omien vanhempien jälkeen, tule enää takaisin syksyllä luokan eteen.

Lue loppuun

NouHätä! 2017 – Unohtumaton kokemus

”Ne jotka pääsevät alkukarsinnoista läpi, pääsevät Lietoon aluekisoihin viettämään hauskaa päivää ja syömään hamppareita.” – Pia-ope.

Siitä se sitten lähti, varma voitontahto ja ehdottoman varma fiilis siitä, että sinne halutaan lähteä, me kolme Charlien Enkelit yhdessä. Ihan jo ala-asteelta lähtien ollaan oltu parhaita kavereita. Joten siis meidän välillä synkkasi ainakin hyvin.

Kuullessamme NouHätä!-kisasta, haluttiin siis ehdottomasti mukaan. Hampparit olivat kuitenkin melko mitätön osa ilosta kun näin jälkeenpäin ajattelee sitä, mitä kisa kaiken kaikkiaan tarjosi.

Varsinais-Suomen aluekisasta lähdettiin hakemaan voittoa, ja sehän tuli!

Lue loppuun

Heikkilän kasarmilla ainutlaatuinen yleisötapahtuma toukokuussa 2017

YHDESSÄ RAKENNETTU – NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuustapahtuma Turussa 19.–20.5.2017 – jotta hän ja kaikki muut Suomessa voisivat nukkua rauhassa.

Eri hallinnonalojen varautuminen sovitetaan yhteen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS).  Strategian tavoitteena on turvata yhteiskunnan toimintakyky, säilyttää Suomen valtion itsenäisyys ja edistää kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Tavoitteen saavuttamiseksi turvallisuusstrategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eli ne perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa. Elintärkeitä toimintoja strategiassa on listattu seitsemän: valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta, Suomen puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talouden ja infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva, toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys. Turvallisuusstrategia on päivityksen alla ja hyväksyttäneen tämän vuoden lopulla.

Mitä sitten tarkoitetaan kokonaisturvallisuudella? Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen toimintamalli, jossa yhteiskunnan turvallisuudesta huolehditaan yhteistyössä. Turvallisuus suunnitellaan yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, vapaaehtoisjärjestöjen ja kansalaisten kesken. Turvallisuus koetaankin nyt tärkeämmäksi kuin aikoihin.

Lue loppuun

Mistä puhumme, kun puhumme varautumisesta

Hyvinkin tarkkaan 31 vuotta sitten Suomessa havaittiin normaalista poikkeava säteilyn annosnopeuden nousu. Varmuudella säteilylähdettä ei tiedetty, mutta syyksi arveltiin jonkinlaista päästöä ydinvoimalan reaktorista ilmassa leijuvien aineiden perusteella. Muutamaa päivää myöhemmin johtopäätös osoittautui oikeaksi. Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto ilmoitti onnettomuudesta ukrainalaisessa Tshernobylin ydinvoimalassa. Vaikka annosnopeus ei maassamme noussutkaan välitöntä suojautumista vaativalle tasolle, synnytti tapaus meillä ja muualla huhuja, pelkoa ja muuta inhimillistä sekä taloudellista vahinkoa. Huolimatta tapahtumaa edeltäneistä varautumisen ja väestönsuojelun valistuspyrkimyksistä, tuntui oikeaa tietoa olevan tarjolla liian vähän ja liian myöhään.

Lue loppuun