Varautuminen koskee kaikkia kunnasta kansalaiseen

Varautuminen on huolehtimista onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä. Se on myös valmistautumista tehtävien hoitamiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumiseen kuuluvat lisäksi tilanteiden edellyttämät poikkeavat toimenpiteet sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista toipuminen. Varautumisen tavoitteena on taata yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot erilaisissa tilanteissa.

Varautuminen koskee kaikkia yhteiskunnan toimijoita kunnista kansalaiseen. Kansalaisen oma varautuminen on yhteiskunnan ongelmatilanteissa yhtä arvokasta kuin esimerkiksi yrityksen tai kunnan tekemä valmiussuunnittelu. Suunnittelu mahdollistaa erilaisten häiriötilanteiden ennakoinnin, auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaammin sekä tukee tilanteesta selviytymistä ja siitä toipumista. Valmiussuunnitteluun on myös säädöspohjainen velvoite.

Lue loppuun

Syksy saapuu – liiku teillä turvallisesti

Illat pimenevät ja ihmiset liikkuvat kesäisessä, kohta jo syksyisessä yössä. Nyt onkin aika kaivaa esiin kirkkaimmat asusteet, jotka kruunaavat jokaisen tyylin. Heijastin tuo turvaa näkyvyydellään, ja muutaman euron satsauksella saa hyvän henkivakuutuksen. Ilman heijastinta kulkeva nähdään noin 150 metrin päästä, kun taas heijastimella asustettu ihminen havaitaan parhaimmillaan 600 metrin päähän. Ero on siis huomattava.

Autoilijoiden on kaupungissakin hankala havaita ihmisiä, kun ympärillä on jos minkälaisia valoja ja häiriötekijöitä. Heijastimella stailattu ihminen taas näkyy ajoissa. Pyöräilijät, skuutit ja muut lautailijat kulkevat liikenteen seassa yllättävänkin kovaa, usein ilman kypärää ja kuulokkeet päässä. Volyymit ovat korkealla ja ympäristön havainnointi hyvin vaillinaista. Myöskään liikennesääntöjä ei välttämättä hallita. Tähän tulisikin keskuudessamme saada asennemuutos. Esimerkkejä seurauksista olemme mediasta jo saaneet, ja yksikin on liikaa. Tapaturmat ovat usein ennaltaehkäistävissä tai ainakin vammojen laajuutta voidaan ennaltaehkäistä kypärän ja heijastimen käytöllä.

Lue loppuun

Työhyvinvointi on potilasturvallisuutta

Työhyvinvointi rakentuu monesta palasta ja muodostaa hyvin vahvan, suuren kokonaisuuden. Työssään hyvin jaksava ihminen tekee työnsä turvallisesti ja tuottavasti, on motivoitunut ja kokee työnsä mielekkäänä, palkitsevana ja omaa osaamistaan vastaavana. Työhyvinvointia kehittävät työntekijän kanssa osaltaan työnantaja, työterveyshuolto, luottamusmiehet ja työsuojeluhenkilöstö.

Mutta ne palat, jotka kokonaisuuden muodostavat, ovat työhyvinvoinnin ydin. Jotta ydin pysyy kasassa, on hyvä ennaltaehkäistä ongelmia huomioimalla työkavereita ja omaa jaksamista. ”Mitä kuuluu?” on suuri kysymys, ja vastauksen kuuntelemiseen kannattaa käyttää hetki aikaa. Se voi olla yllättävän usein ratkaiseva palikka työhyvinvoinnin kannalta.

Lue loppuun

Turvallista koulumatkaa!

Syksyllä on taas aika pienten ja isojen koululaisten lähteä opintielle. Pienet ekaluokkalaiset aloittavat koulutaipaleensa, vanhimmat lähtevät viimeiselle luokalleen ennen jatko-opintoja. Koulunsa aloittavien ja kouluaan vaihtavien kanssa kannattaa aloittaa koulutien ja mahdollisten tienylityspaikkojen opettelu ajoissa. Kokeneidenkin koulunkävijöiden kanssa kannattaa reitti ja säännöt kerrata ansaitun loman lähestyessä loppuaan. Kauniissa kaupungissamme on tärkeää tuntea väistämisvelvollisuudet, oikeudet ja sallitut kulkureitit. Myös tietyömaat tuovat haasteensa liikkumiselle, ja ne jatkuvat pitkälle syksyyn ympäri Varsinais-Suomea.

Lue loppuun

Ensihoitajan työpäivä on vauhdikas ja vaihteleva

Ensihoitajan työnkuva on laaja ja työpäivä sen myötä hyvin vaihteleva.
Hätäkeskus välittää puhelun aikana tai sen jälkeen tehtävän sopivimmalle ensihoitoyksikölle. Kiireellisyysluokat jaetaan 4 eri asteeseen, joista A ja B ovat hälytysajona suoritettavia tehtäviä ja C ja D normaalisti ajettavia tehtäviä. Kiireellisyys määräytyy hätäpuhelun riskiarvion perusteella.

Potilailta tutkitaan ja arvioidaan yleensä aina happiarvo, hengitysäänet, verenpaine, tajunnan taso, lämpö ja verensokeri. Tarvittaessa teemme lisätutkimuksia ja otamme potilaalta esimerkiksi sydänfilmin. Keskimäärin haastattelu, tutkiminen ja kirjaaminen, potilasohjaus ja jatkohoito-ohjeiden anto vievät 15-20 minuuttia. Matka kohteeseen ja tarvittaessa lääkärin arvioon tai takaisin asemalle riippuu tietenkin potilaan sijainnista. Lisäksi työvälineiden huoltoon kuluu keskimäärin 10 minuuttia. Yhden potilaan hoito vie siis siirtymäaikoineen vähintään 45 minuuttia, usein enemmän.

Lue loppuun