Harjoitteluni ensihoidossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella

Pohdiskelin, kuinka saisin kirjoitettua kiinnostavan blogitekstin ja ajattelin, että jospa keskittyisin johonkin yksittäiseen muistoon harjoitteluajaltani – kaikkein parhaaseen muistoon. Sitten tajusin, että en voi millään valita vain yhtä, koska nämä yhdeksän viikkoa olivat kokonaisuudessaan niin upeat.

Aivan aluksi pitää selventää, että ensihoitopalvelut ovat todella erilaiset kuin meillä kotona. Ensinnäkään teidän asemanne ei ole sairaalan tai terveyskeskuksen yhteydessä, ja se oli melkoinen yllätys, mutta positiivisella tavalla. Vähän kuin näyttelisin jossain Hollywood-elokuvassa, missä ensihoitajat ja palomiehet ovat samassa rakennuksessa.

Kuva: Esko Keski-Oja

Lue loppuun

Turun tuomiokirkossa on otettu paloturvallisuus vakavasti

Notre Damen valitettavan tapahtuman johdosta on pelastuslaitokselle tullut paljon kyselyjä, miten Suomessa ja ennen kaikkea Turussa on varauduttu, ettei vastaavaa tragediaa pääse tapahtumaan. Otimme palotarkastaja Eemu Hyvösen kanssa yhteyttä ylivahtimestari Maria Routiin sekä jo eläkkeellä olevaan Asko Etelään, joiden kanssa pääsimme tutustumaan Turun tuomiokirkon saloihin. Turun tuomiokirkko on jokaiselle turkulaiselle tuttu maamerkki. Tuomiokirkon historian alkutaipaleilla kirkko on palanut noin 20 kertaa. Suurin osa Tuomiokirkon paloista sai alkunsa salamaniskusta. Tässäkin asiassa on Tuomiokirkko ollut edelläkävijä Suomessa, asennettiinhan kirkkoon Suomen ensimmäinen ukkosenjohdatin vuonna 1791. Tämän jälkeen ei kirkko ole salaman sytyttämänä palanut.

Kuinka Tuomiokirkossa on sitten otettu huomioon kirkon erityinen asema ja varauduttu onnettomuuksiin? Vastaus tähän on, että erittäin hyvin. Kirkko kätkee sisäänsä paljon nykyaikaista tekniikkaa, joka ei ehkä päällepäin ole havaittavissa. Kirkkoon on asennettu kattavat palonehkäisyyn tarkoitetut järjestelmät. Sprinklerijärjestelmä aktivoituu automaattisesti havaittuaan palon, jolloin se alkaa suihkuttaa vettä alkavan palon kohdalle sekä ilmoittaa palosta hätäkeskukseen. Lisäksi kirkossa on kaksi erillistä sammutuskaasujärjestelmää, jotka hoitavat kohdesuojauksen erityistä huomiota vaativissa kohteissa. Oli ilahduttavaa huomata, että Tuomiokirkkoa suojaavien järjestelmien testauksia ja määräaikaistarkastuksia ei ollut nähty välttämättömänä pahana vaan testauksia oli suoritettu jopa enemmän kuin mitä laki vaatii.

Lue loppuun

Ambulanssi tulee, alta pois – vinkit väistämiseen

Ambulanssien eli oikeammin ensihoitoyksiköiden kuljettamiseen liittyvät vaatimukset ja vähäinen koulutus ovat olleet tapetilla viime vuosina. Tähän ongelmaan onkin monin paikoin vastattu koulutuksella, niin myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Hälytysajoneuvon nopea ja turvallinen eteneminen ei kuitenkaan ole yksin hälytysajoneuvon kuljettajan käsissä, vaan sujuvuus ja turvallisuus edellyttävät jokaiselta tiellä liikkujalta yhteispeliä.

Kuva: Esko Keski-Oja

Lue loppuun

Varautumisen tilannekatsaus

Yhteiskunnan varautuminen

Sisäministeriö on julkaissut uuden, vielä ”lämpimän” kolmevuotisen kansallisen riskianalyysin 2018 (2019-2021).

Lyhyesti kiteytettynä pääkohdat riskeistä ovat pysyneet kutakuinkin samoina kuin aikaisempinakin vuosina.

Julkisuudessa olemme kuulleet, miten sodan uhka tai jopa sotatila on nostettu esiin. Seikka juontanee siitä, että uudessa analyysissä käsitellään riskejä analyyttisesti eri tavoin kuin aikaisemmin. Tarkoitus on pyrkiä arvioimaan, mihin suuntaan painopisteitä eri skenaarioissa suunnataan. Nyt ”nousussa” olevia seuranta-alueita ovat poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, informaatiovaikuttaminen, vesihuollon häiriöt sekä viisi muuta.

Suomen tämänhetkinen tilanne sotilaspoliittisesti on kuitenkin rauhallinen eikä ihmisten tarvitse olla huolissaan sodasta tai sen uhkasta. Onnettomuus tai pidempikestoinen häiriötilanne sen sijaan voi tapahtua milloin tahansa, ja siksi on hyvä miettiä varautumista kaikkeen mahdolliseen ennakolta.

Jäätyvä 2019 -harjoituksessa teemana oli pitkäaikainen sähkökatkos. Kuva: Heikki Niemi

Lue loppuun

Paloriskiasunnon tarkastuksessa pureudutaan monisyisiin ongelmiin

Soitamme ovikelloa. Rappukäytävässä kaikuu, kun oven avaa noin 80-vuotias rouva. Esittelen itseni ja kerron, millä asialla ollaan.
– Palotarkastaja, hyvää päivää rouva. Tulimme tekemään palotarkastuksen asuntoonne. Näin alkaa palotarkastus asunnossa, josta pelastusviranomainen on saanut paloriskiasuntoa koskevan ilmoituksen. Kyseessä ei ole niin sanottu tavallinen palotarkastus vaan tarkastus tehdään, kun pelastusviranomainen saa ilmoituksen asunnosta, jossa on havaittu onnettomuusriski tai palovaara. Ilmoituksen tekee yleensä toinen viranomainen huomattuaan omaa työtä tehdessään asunnon, jossa on selkeästi havaittavissa ilmeinen palovaara tai muuten kasvanut onnettomuusriski. Mikä sitten on paloriski-ilmoitus ja mihin ilmoitus ja sen jälkeinen tarkastus johtavat?

Lue loppuun