Suomen huoltovarmuus pähkinänkuoressa

Suomen huoltovarmuus on niin laaja asia, että siitä voisi tehdä yhtä hyvin 30-sivuisen tekstin. Tässä kuitenkin pyrin kertomaan lyhyesti sen pääkohdat varsinkin nyt, kun aihe on ajankohtainen ja elämme poikkeusoloissa.

Suomi on joutunut käymään läpi useita kipeitä tapahtumia historiansa valossa ja olemme oppineet, että meidän tulee varautua ikäviin, ennalta arvattuihin tai vähemmänkin arvattuihin tapahtumiin. Suomi on geopoliittisen sijaintinsa kannalta kylmä ja kaukainen Pohjolan maa ja etäisyydet muuhun maailmaan ovat pitkät, joten varautumista kaikkeen on tarvittu jo aikojen alusta lähtien. Suuri omavaraisuus onkin aina ollut hyveemme ja jopa ehdoton tarpeemme.

Mitä huoltovarmuus tarkoittaa?

Julkisuudesta olemme huomanneet, miten Huoltovarmuuskeskus (HVK) on toiminut tämän virusepidemian aikana. Varmasti lähes kaikki ovat kuulleet nimen Huoltovarmuuskeskus. Jos haluaisin olla hyvin yksioikoinen ja lyhytsanainen, toteaisin huoltovarmuuden tarkoittavan, että niin yksittäisten ihmisten kuin yritystenkin sekä liikelaitosten, viranomaisten, kuntien ja valtion tulee kaikessa toiminnassaan huolehtia siitä, että meistä jokainen ja koko yhteiskunta pärjää edes välttävästi, jos valtiotamme tai sen osaa kohtaa jokin suurempi onnettomuus, pitkäkestoinen häiriötilanne tai poikkeusolot. Avaan kuitenkin hieman tätä hämähäkin verkostoa hieman laajemmin. Yksityiskohtaisempaa tietoa löytyy Huoltovarmuuskeskuksen sivuilta.

Lue loppuun

Host Nation Support eli isäntävaltion tuki – keskeinen osa kansallista katastrofivalmiutta

Kun luonnon tai ihmisen aiheuttama katastrofi iskee, vaikutuksista kärsivät maat voivat joutua tukeutumaan muiden solidaarisuuteen ja asianomaisen maan hallitus saattaa pyytää kansainvälistä apua. Me kaikki tiedämme näistä katastrofeista uutisten kautta, mahdollisesti olemme jopa kokeneet sellaisen itse. Olemme saattaneet lahjoittaneet rahaa avustustyöhön massiivisen maanjäristyksen tai laajaa tuhoa aiheuttaneen tsunamin jälkeen. Tällaisten laajamittaisten katastrofien seurauksena on hyvin yleistä, että kansainvälisen yhteisön tarjoama apu on hyvinkin runsasta.

Vastaanottavalla maalla on itsenäisenä valtiona aina oikeus valita ja määrittää apu, jonka se toiselta valtiolta vastaanottaa. Mikäli saapuvan avun määrä on runsasta, voi se ylikuormittaa paikallisviranomaisten resurssit ja lamauttaa maan kriittisen toimintakyvyn. Katastrofien jälkeen monet tahot haluavat kuitenkin toimia, eivätkä aina ota huomioon isäntämaan vallitsevaa tilannetta tai ole edes tietoisia olemassa olevista resursseista. Näin toimimalla aiheutetaan vain lisää ongelmia tuhoista toipuvalle kohdemaalle.

Haitin 2010 maanjäristyksen seurauksena sortunut sairaala (Hôpital Cardinal-Leger) Leoganen kaupungista. (Kuva: Mikael Mattila)

Lue loppuun

Häiriötilanteet pandemian aikana

Häiriötilanne on uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai tehtäviä ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Sellaisia ovat esimerkiksi valtavat luonnononnettomuudet kuten myrskytuhot tai vedenpinnan äkillinen nousu. Myös ihmisen toiminta voi aiheuttaa häiriötilanteita. Häiriötilanne voi olla alueellinen tai koskettaa koko valtakuntaa, kuten esimerkiksi sähkönjakelun tai maksuliikenteen häiriö. Häiriötilanteita voi esiintyä niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin. (Lähde: Kokonaisturvallisuuden sanasto TSK 50).

Häiriö- ja onnettomuustilanteet voidaan jakaa myös nopeasti tai hitaasti kehittyviin tilanteisiin. Esimerkiksi suuronnettomuus tapahtuu nopeasti, kun taas myrskyjä ja tulvia pystytään nykyisin ennakoimaan. Häiriötilanteet eivät siis aina katso ajankohtaa vaan ne ovat mahdollisia myös nyt pandemian aikana. Osittain niiden syntyyn voi vaikuttaa ihmisen oma toiminta, josta esimerkkinä voidaan nostaa esiin terrorismi. Toisaalta taas emme juuri voi vaikuttaa erilaisiin luonnon- ja sääilmiöihin. Omalla karulla tavallaan tämä kertoo myös siitä, että poikkeusolojenkin aikana elämä menee eteenpäin. Vuodenajat vaihtuvat. Sää ja valoisa aika vaihtuvat vuodenajan mukaan. Liikenneonnettomuuksia tapahtuu. Metsät kasvavat, ihmisiä syntyy, mutta ihmisiä myös sairastuu ja menehtyy muistakin syistä kuin pandemian vuoksi.

Kuvassa näkyy saaria merellä.

Lue loppuun

Poikkeusolojen kokemuksia ensihoitajan silmin

Koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot ovat nyt kestäneet parisen kuukautta ja tilanne alkaa tuntua melko normaalilta, niin töissä kuin vapaallakin. Virukseen liittyvää uutisointia ei pääse karkuun minnekään. Lehdet, televisio ja internet ovat täynnä asiallista ja asiatonta uutisointia koronaviruksesta. Vapaa-ajan rientoja ja työntekoa on monessa paikassa rajoitettu. Onko työ ensihoidossa sitten muuttunut jotenkin? On ja ei.

Työ on samaa kuin ennenkin, tavoitteena on auttaa ihmisiä pienempien tai suurempien vaivojen ja murheiden kanssa. Edelleen poliisi, pelastus ja sosiaalitoimi auttavat tarpeen vaatiessa. Edelleen ihmiset saavat samaa hoitoa kuin ennenkin. Potilaatkin ovat pääasiassa samanlaisia kuin ennen.

Lue loppuun

Kriisinkestävyys ja resilienssi – kriisin läpi vaihe vaiheelta

Erilaiset tapahtumat voivat aiheuttaa kriisejä, joita koetaan tilanteesta riippuen yksilö- tai organisaatiotasolla tai yhteiskunnallisella tasolla. Isot ja laaja-alaiset kriisit kuten nyt käsissämme oleva pandemia poikkeusoloineen koskettavat kaikkia näitä tasoja. Kehitys- ja elämäntilannekriisit ovat sidoksissa normaaliin elämänkulkuun ihmisen arjessa. Niitä voivat aiheuttaa myös positiiviset hetket elämässä, kuten esimerkiksi toivotun lapsen syntymä. Traumaattisen kriisin voi aiheuttaa äkillinen muutos, mutta myös useamman samankaltaisen ja kuormittavan tapahtuman jatkumo. Tällaisena voidaan pitää vaikka tilannetta, jossa eristäydytään sosiaalisista kontakteista ajanjaksoksi, jonka kesto ei ole tiedossa. Nyt käsillä olevan pandemiakriisin voi tulkita myös äkilliseksi kriisiksi, vaikka sen muodostuminen on ollut jo ennakoitavissa.

Traumaattisen kriisin laukaisee usein epätavallisen voimakas ja epänormaali tapahtuma, johon liittyy suuri tunnejärkytys ja jonka kohtaamiseen eivät omat voimat riitä. Se, miten kukin kokee erilaisia vastoinkäymisiä ja kriisitilanteita, on erilaisten tekijöiden summa. Muutamia tähän kokonaisuuteen vaikuttavia asioita ovat oma persoona, elämänkokemus, koulutus, elämäntilanne, sosiaalinen verkosto ja oma elämänhallinta.

Lue loppuun