eCall – Apu on jo matkalla

Ensihoidon suorituskykyä mitataan Suomessa tarkasti. Hätäpuhelu pyöräyttää käyntiin huippuammattilaisten tarkoin hiotun palveluketjun, jonka lopputuloksena ensihoito on kohteessa tehtävän kiireellisyydestä ja aluerajoitteista riippuen jopa 8-30 minuutin sisällä. Suoritus on maallikon näkökulmasta häikäisevä, vaikka ambulanssia odottavan aika tuntuukin lähes poikkeuksetta liian pitkältä.

Prosessissa on kuitenkin heikko lenkki: Monessa onnettomuudessa aika ennen hätäpuhelun soittamista on pidempi, kuin mitä avun kestää tulla paikalle.

Jos puhelun pystyy soittamaan itse, mainio apu on 112-sovellus, jonka kautta hätäpuhelua soittaessa sijainti välittyy hätäkeskukselle automaattisesti. Löytyyhän sinulta se jo puhelimestasi?

eCall-järjestelmä on jokaisessa uudessa automallissa huhtikuun alusta. Kuva: Esko Keski-Oja

Entä jos joudumme esimerkiksi auto-onnettomuuteen yöllä, kun ohikulkijoita ei ole mailla halmeilla emmekä pysty tajuttomana soittamaan apua itsellemme? Lähivuosilta muistan Varsinais-Suomesta ainakin muutaman onnettomuuden, jossa onnettomuuden uhrit viruivat penkassa aamun tunneille, ennen kuin ensimmäinen tarkkasilmäinen ohikulkija osui paikalle.

eCall-järjestelmä on jokaisessa uudessa automallissa huhtikuun alusta

31.3.2018 alkaen jokainen uutena tyyppihyväksytty henkilö- ja pakettiauto on varustettu eCall-järjestelmällä. Yleiseurooppalainen auton sisäinen hätäpuhelujärjestelmä soittaa automaattisesti hätäkeskukseen ja ilmoittaa onnettomuuteen joutuneen kulkuneuvon sijainnin GPS-paikannuksen tarkkuudella. Herätteensä järjestelmä saa esimerkiksi lauenneesta turvatyynystä.

On arvioitu, että avun paikalle hälyttäminen viiveettä säästää noin viisi prosenttia kaikista liikennekuolemistamme – jos onnettomuusauto on varustettu eCall-järjestelmällä. Joka vuosi eCall voisi siis pelastaa noin 12 henkeä.

Suomen autokannan keski-ikä on kuitenkin noin 12 vuotta. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, eCall on valtavirtaa vasta vuonna 2030.

Miten voin edistää järjestelmän yleistymistä?

Muutamilla valmistajilla on ollut vuodesta 2012 alkaen omat hieman vastaavat järjestelmänsä: Volvo On Call, Mercedes Connect, tai Opel On Star. Valmistajien omiin tuotteisiin on yhdistetty mainioitakin lisäominaisuuksia, kuten lisälämmittimen etäkäynnistys, auton paikannus, ajopäiväkirja sekä navigaatio-osoitteiden lähettäminen, jotka kaikki sujuvat näppärästi etänä omasta kännykästä.

Varsinaisia eCall-järjestelmiä ne eivät kuitenkaan tähän asti ole olleet. Vanhempien automallien yhteensopivuus varsinaiseen yleiseurooppalaiseen eCall-järjestelmään kannattaakin varmistaa jälleenmyyjältä.

Paras tapa edistää järjestelmän yleistymistä on hankkia uusi, eCall-varusteltu auto. Varustelistasta kannattaa ruksata myös Liikenneturvan ”kolme kovinta” lisävarustetta: ESC-ajonvakaudenhallinta (pakollinen EU-alueella 2014 alkaen), automaattinen hätäjarrutus (lisävaruste), sekä kaista-avustin (lisävaruste). Näillä kolmella varusteella on suurin turvallisuuspotentiaali suomalaisille tyypillisissä liikenneonnettomuuksissa.

eCall-järjestelmä soittaa automaattisesti hätäkeskukseen ja ilmoittaa onnettomuuteen joutuneen kulkuneuvon sijainnin GPS-paikannuksen tarkkuudella. Kuva: Liikenneturva

Huolenaiheena isoveljen valvonta?

Ravintoloiden ja huoltoasemien pikkutuhmissa jorinoissa auton paikannukseen liittyvät järjestelmät nähdään usein yksityisyyttämme loukkaavina ja parisuhteen luottamusta haittaavina aparaatteina.

eCall-hätäpuhelujärjestelmä ei kuitenkaan kyttää käyttäjänsä menoja aktiivisesti, vaan paikannus käynnistyy vasta onnettomuuden tapahduttua. Tässä mielessä huoli lisävalvonnasta on siten aiheeton ja rysän päältä täytyy jatkossakin jäädä kiinni perinteisin menetelmin.

Liikenteen murrosikä kasvukipuineen koskettaa meistä jokaista

Liikenteen kannalta elämme kovin mielenkiintoisia aikoja. Tieliikenne- ja ajokorttilait ovat uudistumassa ja liikennepalvelulaki muokannee niin taksiliikenteen kuin muunkin liikenteen palveluita. Mopoikäisille kaavaillaan rajoitettuja henkilöautoja, pyöräilyväylät kehittyvät ja monesti niitä mahdutetaan vanhojen väylien yhteyteen. Samanaikaisesti väestö ikääntyy ja autonomista autoilua edistetään kaikin tavoin. Intressejä on myös joukkoliikenteen kasvattamiseen. Esimerkiksi Turussa pohditaan joukkoliikenneosuuksien lihottamista kahden sinällään hyvän vaihtoehdon, superbussin ja raitiotien välillä.

Jokainen meistä ”käyttää” liikennettä arjen pyörittämiseen tavalla tai toisella. Miten loppukäyttäjä, ihminen, selviää kaiken tämän poliittisen hämmennyksen keskellä? Päivittäisen liikenteemme muuttuessa turvallisuus ei kuitenkaan saa heikentyä.

Askarruttaako sinua joku liikenteeseen liittyvä? Kysy Liikenneturvasta. Me olemme täällä Sinua varten.

eCall-hätäpuhelujärjestelmä ei kyttää käyttäjänsä menoja aktiivisesti, vaan paikannus käynnistyy vasta onnettomuuden tapahduttua. Kuva: Liikenneturva

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Tapio Heiskanen Liikenneturvasta.

Terveisin, Tapsa
Twitter: @HeiskanenTapio

”Tapio työskentelee Liikenneturvan yhteyspäällikkönä ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan ajoneuvojäsenenä Turusta käsin, mutta on useimmiten tien päällä Lounais-Suomen alueella.

Suomen nuorin keski-ikäinen, joka on huomannut aikaisempien kokemustensa tasoittaneen tietä myös kolikon kääntöpuolen kohtaamiseen liikenneturvallisuuden parissa. Tekniikka, viestintä ja ennakoiva työ ihmisten parissa on kuitenkin parasta.

Vapaa-aika kuluu yleensä merellä tai sen äärellä, mutta on havaittu joskus myös kahden pyörän päällä.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*