Ensihoidon tyypillisimmät ”kouristuskeikat”

Ensihoidossa työskennellessä törmää useisiin erilaisiin tilanteisiin, ja osa tehtävistä jää erityisesti mieleen esimerkiksi niiden harvinaisuuden tai erikoisuuden vuoksi. Toisaalta on olemassa tilanteita, joita tulee vastaan hyvinkin usein – joskus jopa useampi samassa työvuorossa. Yksi tällainen usein vastaan tuleva tehtävä on kouristaminen.

Epilepsiaranneke voi olla myös metallinen. (kuva: Epilepsialiitto)

Syitä kouristamiselle on useita, joten ensihoitajien on saatava mahdollisimman kattavat esitiedot potilaasta selville. Oleellisia tietoja ovat esimerkiksi potilaan mahdollinen epilepsiadiagnoosi, käytössä olevat lääkkeet, viimeaikainen alkoholinkäyttö sekä se, onko henkilö edeltävästi kaatunut tai muuten saanut osuman päähänsä. Usein kohtauksen saanut henkilö on tilanteen sattuessa tutun tai omaisen seurassa, jolloin henkilön taustatiedot on helppo selvittää. Mutta kun esimerkiksi sattumalta paikalle osuva ihminen soittaa hätäkeskukseen lenkkipolulta löytyneestä kouristavasta henkilöstä, ensihoitajat eivät välttämättä saa edes potilaan nimeä selville. Epilepsiaa sairastavalla saattaa olla ranteessaan tai kaulalla epilepsiatunnus, josta sentään selviää mahdollinen epilepsiadiagnoosi. Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen esimerkiksi runsaan valvomisen, stressin tai alkoholin/päihteiden vieroitusoireena, mutta epilepsiaa sairastavalle kohtauksia tulee toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä, jolloin säännöllinen lääkehoito on tarpeen.

Silikonisia epilepsiarannekkeita, joista tunnistaa epileptikon. (kuva: Epilepsialiitto)

Tunnista epilepsiakohtaus

Tyypillisellä ensihoitajien kohtaamalla ”kouristuskeikalla” epilepsiaa sairastava henkilö on alkanut kouristaa lääkityksestään huolimatta. Kohtaus on yleensä lyhytkestoinen ja ennättänyt loppua ennen ambulanssin saapumista kohteeseen. Yleisimmin kohtaus kestää alle pari minuuttia, minkä aikana hengitys saattaa olla puuskuttavaa, suusta voi tulla vaahtoa, henkilö saattaa purra kieleensä, jolloin suupielistä valuu hieman verta, tai häneltä saattaa tulla virtsat ja/tai ulosteet alle. Kohtaus on rasitus keholle ja kouristamisen loputtua henkilö tyypillisesti jääkin ns. jälkiunivaiheeseen eli hän ei heti reagoi, mutta hengittää normaalisti. Tilasta heräillään pikkuhiljaa, mutta alkuun henkilö saattaa olla hyvinkin sekava. Kohtauksen jälkeen voi mennä useampi tunti, ennen kuin henkilö on jälleen kykenevä täysin normaaliin toimintaan.

Epilepsiaa sairastaa noin 1 % väestöstämme, ja eri ihmisten epilepsiakohtaukset saattavat näyttää keskenään hyvinkin erilaisilta, sillä kaikkien kohtaus ei esiinny klassisena kouristeluna. Epilepsiakohtaus saattaa esiintyä esimerkiksi tajunnan hämärtymisenä, nieleskelynä, maiskutteluna, hypistelynä, aistielämyksinä tai kyvyttömyytenä puhua. Erilaiset aivoverenkiertohäiriöt, kasvaimet, vammat tai tulehdukset voivat vaurioittaa aivoja ja tätä kautta aiheuttaa epilepsiaa. Epilepsiakohtaukset menevät ohi yleensä itsestään noin 1-2 minuutissa, eikä tila vaadi ensihoitoa tai lääkärissäkäyntiä. Hätäkeskukseen tulee soittaa jos kohtaus kestää yli 5 minuuttia tai kohtaus uusiutuu ennen kuin henkilö on toipunut edellisestä kohtauksesta. Yli 30 minuuttia kestävä kouristuskohtaus nostaa vammautumisen ja kuolleisuuden riskiä.

Epilepsiasta voi kertoa myös esimerkiksi riipuksella. (kuva: Epilepsialiitto)

Kouristuksia voivat aiheuttaa myös kova kuume tai vieroitusoireet

Toisenlainen ensihoidolle yleinen ”kouristuskeikka” käsittää henkilön, jolla on useamman päivän (joillakin viikkojen tai jopa kuukausien) kestoinen alkoputki taustalla, joka on syystä tai toisesta katkennut yhtäkkiä pari päivää aikaisemmin. Kun alkoholinkäyttö lopetetaan yhtäkkiä runsaan ja pitkäkestoisen käytön jälkeen, kehon on hankala sopeutua nopeasti muuttuneeseen elimistön alkoholipitoisuuteen ja seurauksena voi olla alkoholin vieroitusoireena tapahtuva kouristuskohtaus eli ns. viinakramppi. Tällöin kohtaus ei ole varsinaisesti epileptinen ja sen myötä hoitolinjakin on erilainen kuin neurologisilla potilailla.

Lapsetkin voivat kouristaa ja heidän ensihoidossaan eniten näkyvänä syynä epilepsian lisäksi on kuumekouristus, jota esiintyy 2-5 % alle kouluikäisistä lapsista kuumeen noustessa nopeasti korkeaksi. Tällöin lapseen ei saa kontaktia, hänen raajansa voivat nykiä sekä jäykistellä ja silmät harhailla tai osoittaa yläviistoon. Tila saattaa näyttää hurjalta, mutta se on yleensä lyhytkestoinen eikä siihen liity hengenvaaraa. Kouristuksen aikana lasta tulee estää vahingoittamasta itseään ja varmistaa, että hän hengittää normaalisti. Jatkotutkimuksia ei tarvita, jos 6 kuukauden – 6 vuoden ikäisellä lapsella esiintyy ainoastaan kuumeiden aikaisia tajuttomuus-kouristuskohtauksia, joista hän toipuu normaalisti. Päivystysten puhelinneuvontaan kannattaa olla yhteydessä ensimmäisen kuumekouristuksen jälkeen, jos kouristus kestää yli 15 minuuttia tai jos lapsi on kouristuksen jälkeen voinniltaan hyvin poikkeava. Jos kuumekouristuksia on ollut aikaisemminkin ja kotoa löytyy kouristuslääkettä, sitä annetaan annetun ohjeen mukaan, jos kohtaus kestää yli 5 minuuttia.

Tässä vielä toimintaohjeet tilanteeseen, jossa kouristelevan henkilön mahdollisesta epilepsiasta ei ole tietoa:

  • Soita hätänumeroon 112 ja vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin.
  • Suojaa henkilön päätä. Kouristaminen on tahatonta ja mahdollisesti hyvin isoakin liikehdintää, jota auttajan ei tule yrittää estää tai rajoittaa. Auttaja voi asettaa pehmusteen tai omat kätensä kevyesti kouristavan henkilön pään alle ja suojata hänen päätän, jotta se ei kolise lattiaa tai maata vasten.
  • Kouristavan suuhun ei saa laittaa mitään, sillä se saattaa vaikeuttaa henkilön hengittämistä tai aiheuttaa jopa leukojen sijoiltaanmenon.
  • Kouristuksen loputtua varmista, että henkilö hengittää normaalisti ja käännä hänet kylkiasentoon. Kylkiasennossa hengitystiet pysyvät auki ja mahdolliset suusta tulevat eritteet pääsevät valumaan suusta pois.

Lisätietoa epilepsiasta löydät Epilepsialiiton sivuilta.

Terveisin, Eeva-Leea

 

 

 

Tutustu Eeva-Leeaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*