Häiriötilanne on uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai tehtäviä ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Sellaisia ovat esimerkiksi valtavat luonnononnettomuudet kuten myrskytuhot tai vedenpinnan äkillinen nousu. Myös ihmisen toiminta voi aiheuttaa häiriötilanteita. Häiriötilanne voi olla alueellinen tai koskettaa koko valtakuntaa, kuten esimerkiksi sähkönjakelun tai maksuliikenteen häiriö. Häiriötilanteita voi esiintyä niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin. (Lähde: Kokonaisturvallisuuden sanasto TSK 50).
Häiriö- ja onnettomuustilanteet voidaan jakaa myös nopeasti tai hitaasti kehittyviin tilanteisiin. Esimerkiksi suuronnettomuus tapahtuu nopeasti, kun taas myrskyjä ja tulvia pystytään nykyisin ennakoimaan. Häiriötilanteet eivät siis aina katso ajankohtaa vaan ne ovat mahdollisia myös nyt pandemian aikana. Osittain niiden syntyyn voi vaikuttaa ihmisen oma toiminta, josta esimerkkinä voidaan nostaa esiin terrorismi. Toisaalta taas emme juuri voi vaikuttaa erilaisiin luonnon- ja sääilmiöihin. Omalla karulla tavallaan tämä kertoo myös siitä, että poikkeusolojenkin aikana elämä menee eteenpäin. Vuodenajat vaihtuvat. Sää ja valoisa aika vaihtuvat vuodenajan mukaan. Liikenneonnettomuuksia tapahtuu. Metsät kasvavat, ihmisiä syntyy, mutta ihmisiä myös sairastuu ja menehtyy muistakin syistä kuin pandemian vuoksi.
Poikkeusolojen ja häiriötilanteiden keskeisenä erona on se, että poikkeusoloissa joudutaan turvautumaan valmiuslain lisävaltuuksiin silloin, kun viranomaisen omat valtuudet eivät enää ole riittäviä tilanteen hoitamiseksi. Häiriötilanteiden toiminnassa käytössä taas ovat normaaliolojen viranomaisten toimintaa ohjaavat ja velvoittavat säädökset, jotka antavat viranomaisille toimivaltaa. Ne ovat voimassa ja ohjaavat viranomaisen toimintaa myös poikkeusolojen aikana, jolloin valmiuslain toimivaltuuksilla tuodaan normaaliolojen toimivaltuuksiin lisää vipuvartta ja samalla nopeutetaan päätöksentekoprosesseja.
Valmiussuunnittelu ja ennakointi pehmentävät törmäystä
Aivan kuten poikkeusoloihinkin, häiriötilanteisiin tulee varautua ja valmistautua ennakoivin toimin. Tämä on tärkeää myös näin poikkeusolojen aikana, jolloin yhteiskunta voi olla joiltain osin alttiimpi tai haavoittuvaisempi erilaisille uhkille. Hyvin tehty valmiussuunnittelu ja ennakointi toimii kuten ajoneuvojen turvavarusteet liikenneonnettomuustilanteissa. Kolahti jo, mutta turvatyyny pehmentää tömäystä. Kun ihmisvahingoilta vältytään, keskustellaan seuraavaksi siitä, kuka tai mikä korvaa vahingot. Autoilijan varautumista on esimerkiksi hyvä vakuutusturva, yritysmaailmassa puhutaan jatkuvuuden hallinnan eli varautumisen osalta vakuutusturvan lisäksi kriisibudjetista. Syyllisyysasiat on nyt tässä esimerkissä jätetty tarkoituksenmukaisesti pois.
Varautumisen yhteensovittaminen (YTS 2017)
Varautuminen on kaikkien yhteinen asia
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2017 mukaan varautuminen on osa kaikkien toimijoiden päivittäistä toimintaa. Häiriötilanteissa toimintaa johtavat vastuulliset ja toimivaltuulliset viranomaiset tai muut siihen säädöspohjaisesti velvoitetut turvallisuustoimijat omien tehtäviensä ja toimivaltansa mukaisesti. Koska loppuviimeksi kaikki tapahtuu aina yhden tai useamman kunnan tai kaupungin alueella, perustuu kuntien toiminta kriisitilanteissa valmiuslain mukaiseen valmiussuunnitteluun. Valmiussuunnittelu tai yritysmaailman jatkuvuudenhallinta kannattaa mieltää jatkuvana prosessina yksittäisen suunnitteluprojektin sijasta. Silloin valmiussuunnitelma myös päivittyy ajan kuluessa. Varautuminen ja ennakointi on meidän kaikkien yhteinen asia ja se onnistuu parhaiten silloin, kun se tehdään kaikilla tasoilla.
Varautuminen kaikilla tasoilla, myös poikkeusoloissa, on siis viisautta. Me elämme aikaa, jolloin olemme yhä enenevissä määrin hyvin riippuvaisia esimerkiksi sähköstä ja tietoliikenneyhteyksistä. Esimerkiksi sähkön osalta emme ole täysin omavaraisia vaan sitä joudutaan myös ostamaan muualta. Hyvän kuvan tämänhetkisen sähkönkulutuksen sekä -tuotannon suhteesta saa Fingridin sivuilta.
Erilaisten yhteiskunnallisten riippuvuussuhteiden ja niiden välisten toimintojen ymmärtäminen on osa varautumista. Se nousee esiin esimerkiksi yksityistäessä ja tehdessä palveluista liikelaitospohjaisia. Kunnan, kaupungin tai minkä tahansa muun toimijan kannalta varautumiseen liittyvässä valmiussuunnittelussa on olemassa oikeastaan kaksi karkeaa toimintamallia. Joko jokin osa-alue tai asia hoidetaan itse tai sitten sopimuksella toisen toimijan kanssa. Sopimuksissa on hyvä huomioida myös varautumisvelvoite.
Mahdollisiin häiriötilanteiden kaltaisiin uhkiin tai tapahtumiin varautuminen poikkeusolojen aikana edellyttääkin ennakoinnin ja suunnittelun lisäksi sitä kuuluisaa yhteispeliä ja asioiden sopimista laaja-alaisesti eri toimijoiden kesken. Se pätee myös yksilötasolla. Tehdään yhdessä. Noudatetaan pelisääntöjä. Pärjätään.
”Joukkokohtausta on paha näytellä yksin”
-Kummeli
Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen suunnittelija Mika Lehestö.
Terveisin, Mika
”Kirjoittajan työhistoria kulkee karkeasti pelastusalan, ensihoidon ja puolustusvoimien kautta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen varautumisen yksikköön suunnittelijan tehtäviin. Koen varautumisen laajaksi ja mielenkiintoiseksi aiheeksi, jonka parissa riittää varmasti aina uutta hämmästeltävää.
Harrastuksiin kuuluu eriasteinen liikkuminen keskivartalon paisumisen ja omamassan lisääntymisen hidastamiseksi. Tasoittaakseni tilannetta harrastuksiini kuuluu myös erilaisten ruokien veivaaminen leivinuunissa. Perhettä myös yhdistää kamppailuharrastus, jossa myös perheen isää on jopa ajoittain nähty treenitamineet päällä.
Omakotitalo maalla, suurperhe ja lemmikit muodostavat Bermudan kolmion, johon todistetusti katoavat ainakin aika ja varallisuus. Siksipä sen voinee luetella ensisijaiseksi harrastusmuodokseni.”
