Ambulanssiarkea 1:
Soittaja:
– Haloo 112? Ajoin äsken Isonkylän Oikopolkua, ja bussipysäkillä oli mies huonon näköisenä. En osaa sanoa tarkemmin, mutta siinä se istui penkillä ja nojasi katoksen seinään. Lippalakki oli silmillä, kasvoja en oikein nähnyt. Ei se ainakaan hereillä ollut, luulen. Ei, en todellakaan voi pysähtyä ja tarkistaa, minulla on kiire kotiin. Eikö se nyt muka riitä, että soitin hätänumeroon? Menkää vaan äkkiä sinne auttamaan!
Tällainen hätäilmoitus pakottaa hätäkeskuksen hälyttämään ambulanssin hälytysajona ilmoitettuun osoitteeseen. Näin tehdään, koska varmuutta uhrin kunnosta ei saada. Lähin ja samalla valitettavan usein myös alueen ainoa ambulanssi varataan siis käytännössä tarkistamaan tilanne.
Suurimmassa osassa ensihoitotehtäviä ambulanssin käynti on tarpeen ja perusteltua. Harkitse kuitenkin aina, ennen kuin soitat. Pahimmillaan, tyytymällä vain soittamaan helppoon numeroon 112, jonkun toisen uhrin avun saanti saattaa pitkittyä merkittävästikin.
”Potilas”:
– Hei, voitteko antaa mulle kyydin keskustaan? Bussi ei ottanut kyytiin kun olen niin kännissä. Pitäisi päästä jonnekin täältä, kun tuo Markettikaan ei myy enää kaljaa… enkä tosiaankaan anna rahojani taksille, milläs sitten ostan lisää juotavaa… Tehän voitte heittää mut samalla kun menette takaisin asemalle?
Ei, ei voida. Koska soittaja ei ollut uskaltanut tai vaivautunut tarkistamaan ”potilaan” kuntoa ja tilannetta pysähtymällä ja tätä jututtamalla, on ambulanssi jo ollut varattuna turhaan vartin verran. Mitä, jos sitä olisi samaan aikaan tarvittu toisaalla? Mitä, jos todellisessa hädässä olevan saama apu viivästyy tämän takia ratkaisevasti? Mitä, jos sinä olisit tarvinnut ambulanssia samaan aikaan?
Ambulanssiarkea 2:
Vanhempi rouva kertoo kotipalvelun tuoreelle kesätyöntekijälle, että tuttu oire on taas ilmaantunut. Ei hätää, vaiva hoituu kyllä antibiootilla. Voisiko kotipalvelu hoitaa heti asiaa?
Tilanne on uudelle työntekijälle uusi, joten hän soittaa ryhmänsä kotisairaanhoitajalle. Sairaanhoitaja ymmärtää tilanteen nopeasti ja soittaa päivystävälle lääkärille. Lääkäri kertoo, että hän ei voi kirjoittaa reseptiä potilasta näkemättä ja pyytää toimittamaan potilaan vaikka ambulanssilla päivystykseen. Sairaanhoitaja soittaa siis 112 lääkärin kehotuksesta.
Hätäkeskus ei ole saanut tietoa tilanteesta suoraan potilaan luota, vaan välikäsien kautta. Selviää vain, että jotain vaivaa on ja ambulanssi on tarpeen lääkärin pyynnöstä. Ambulanssin saapuessa paikalle ensihoitajat kohtaavat virkeän ja omatoimisesti liikkuvan vanhemman rouvan. Rouva ihmettelee suuresti, miksi ambulanssi tuli. Hänhän pääsee itsekin liikkumaan ja oli ajatellut lähteä asioille omaisen kanssa. Kunhan vain saisi sen reseptin, niin hoituisi apteekkikäyntikin samalla.
Ensihoitajien suorittamat rutiinitutkimuksetkin osoittavat, että mitään henkeä uhkaavaa oiretta tai löydöstä ei ole. Paikalle samaan aikaan ehtivän omaisen kanssa sovitaan, että he lähtevät ensin käymään päivystykseen ja sitten asioille. Rouvaa jää eniten huolettamaan se, mitä naapurit oikein ajattelevat, kun ambulanssi kävi.
Ensihoitajat puolestaan ihmettelevät, miksi hätänumeroon ylipäätään oli soitettu ”ulkopuolisen” toimesta. Seurauksenahan oli taas ambulanssin sitominen tehtävään yli 20 minuutin ajaksi, tarpeettomasti. Tässä tapauksessa kyseessä oli onneksi kiireetön tehtävä, joten tarvittaessa tätäkin ambulanssia olisi voitu käyttää päällekkäiseen, kiireelliseen hälytykseen.
Suurimmassa osassa ensihoitotehtäviä ambulanssin käynti on tarpeen ja perusteltua. Jokainen voi kuitenkin osaltaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, että rajallisia ja entistä tiiviimmässä käytössä olevia ensihoidon resursseja ei käytetä turhaan. Pahimmillaan, tyytymällä vain soittamaan helppoon numeroon 112, jonkun toisen uhrin avun saanti saattaa pitkittyä merkittävästikin.
Harkitse siis aina ennen kuin soitat 112, onko kyseessä todellinen hätä tai ambulanssin tarve. Ja ensihoitojärjestelmä kiittää!
Terveisin, Markku
Tähän voisi vielä lisätä puheluun vastaavan näkökulmasta sen, että yleensä jos soittaja aloittaa puhelun sanomalla ”Tämä ei kyllä ole mikään kiireinen asia…” tai ”En oikein tiedä onko tämä oikea paikka tälle puhelulle…” on soittaja yleensä oikeassa. On melko harvinaista, että noilla lauseilla aloitetuille puheluille pystytään hätäkeskuksessa tekemään yhtään mitään.
Hätäkeskus ei myöskään ole puhelinvaihde eikä numerotiedustelu. Hätäkeskuksesta ei anneta suoria numeroita viranomaisille eikä yhdistetä eteenpäin.