Pelastuslaitoksen raunioradalla käy kova kuhina. Parikymmentä heijastinliiveihin pukeutunutta henkilöä työskentelee raunioalueella ja sen ympäristössä. Keskellä kenttää soi hälytyspilli, ja savukone puskee höyryä betonikasoihin. Raunioryhmän johtaja kommunikoi operaation johtajalle radiopuhelimella. Elementtikasaan pujahtanut koira ilmoittaa tekemästään löydöstä haukkumalla. Samaan aikaan alueen toisessa päässä toinen koira lähtee kertomaan löydöstä ohjaajalleen. Meneillään on Varsinais-Suomen Pelastuskoirat ry:n raunioetsintäharjoitus.
Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hippu ilmaisee kadonnutta. Kuva: Markus Ahtinen.
Varsinais-Suomen Pelastuskoirat ry on Turun seudulla toimiva yhdistys. Koulutamme pelastuskoiria ja niiden ohjaajia avustamaan viranomaisia etsintä- ja pelastustehtävissä. Yhdistyksemme toiminta perustuu ohjaajien humanitaariseen auttamishaluun ja vapaaehtoistyöhön. Koulutettavat koirat ovat yhdistyksen jäsenten tavallisia kotikoiria, joita opetetaan etsimään ihmisen hajua ja ilmaisemaan löytämänsä henkilö. Maastoetsintäkoirat työskentelevät poliisin apuna ja osana Vapaaehtoisen pelastuspalvelua kadonneiden henkilöiden etsinnässä. Hälytysryhmäämme kuuluu tällä hetkellä yhdeksän hälytyskelpoista etsintäkoiraa.
Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Lilli tunkeutuu piiloon. Kuva: Elisa Reunanen.
Raunioetsintäkoirat toimivat Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alaisuudessa kaupungin väestönsuojeluorganisaatiossa. Raunioetsintäkoiria voidaan käyttää rauhan ajan kriisitilanteissa esimerkiksi rakennusten sortumissa. Sodan ajan tilanteissa rauniokoirat ohjaajineen toimivat osana maanpuolustusta. Siviiliohjaajan raunioetsintäkoira voidaan sijoittaa väestönsuojeluorganisaatioon, kun koirakko on suorittanut raunioetsinnän soveltuvuus- ja peruskokeet. Toistaiseksi paikalliset väestönsuojeluorganisaatioon sijoitetut koirat eivät ole olleet lainkaan väestönsuojelutehtävissä, vaan valmiudessa ovat olleet vain suomalaiset kansainvälisen pelastuskoiraryhmän koirakot.
Lagotto romagnolo Eetu on löytänyt kadonneen. Kuva: Teemu Simula.
Varsinais-Suomen Pelastuskoirat ry:n rauniokoulutus koostuu koirien, koiranohjaajien ja koirakoiden ryhmänjohtajien koulutuksesta. Harjoittelemme viikoittain raunioetsintää pelastuslaitoksen raunioharjoitusradalla Skanssissa. Vaihtelua harjoitteluun saamme kouluttamalla koiria rakennusetsintään. Rakennuksissa koirat pääsevät harjoittelemaan liikkumista erilaisilla materiaaleilla. Rakennuksissa seinät, ilmastointi ja materiaalit vaikuttavat ilmavirtojen liikkumiseen, ja rakennuksissa harjoittelu tukeekin hyvin raunioetsintää. Etsimmekin koko ajan erilaisia rakennuksia harjoituskohteiksi.
Saksanpaimenkoira Bea tarkentaa. Kuva: Nea Konttinen.
Pelastuskoiraksi koulutettavan koiran tulee olla terve, rohkea, hyvähermoinen ja ihmisystävällinen. Sekä koira että ohjaaja joutuvat etsintätilanteissa myös fyysisesti koville, joten sekä hyvä fyysinen kunto että edellytykset toimia monenlaisissa maastoissa ja erilaisissa olosuhteissa ovat välttämättömät kummallekin. Koiran rodulla ei ole merkitystä – luonne ja kestävyys ovat tärkeimpiä. Koira ja sen uskomaton hajuaisti on korvaamaton apuväline kadonneen henkilön etsinnässä. Koulutetun ja luotettavan koiran avulla pystytään tarkastamaan nopeasti suuriakin alueita.
Berninpaimenkoira Lusse on löytänyt kadonneen. Kuva: Teemu Simula.
Pelastuskoiraharrastus on paitsi koiran myös ohjaajan harrastus, ja me ohjaajatkin tarvitsemme monipuolista koulutusta. Koiran kouluttamiseen ja ohjaamiseen liittyvien tehtävien lisäksi ohjaajan koulutukseen kuuluu mm. ensiapu-, suunnistus- ja viestintäkoulutusta sekä monia muita etsinnässä tarvittavia taitoja. Loppujen lopuksi oman koiran kouluttaminen on hyvin pieni osa harrastusta, sillä koko harjoitusryhmä osallistuu kaikkien ryhmän koirien harjoitusten tekemiseen, ja myös ilman koiraa on paljon harjoiteltavaa. Hyvän pelastuskoiranohjaajan tärkein ominaisuus on halu auttaa ja olla käytettävissä.
Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hippu ilmaisee kadonnutta. Kuva: Markus Ahtinen.
Harjoituksen päätteeksi raunioradan edessä istuu joukko päiväänsä tyytyväisiä VSPK:laisia. Käymme yhdessä läpi harjoituksen kulkua: miten koirat työskentelivät, tapahtuiko jotakin yllättävää, onnistuivatko ensiaputehtävät ja ennen kaikkea sitä, mitä tässä harjoituksessa on opittu. Pelastuskoiraharrastus on harrastus, joka vaatii paljon aikaa ja omistautumista, mutta antaa takaisin sitäkin enemmän.
Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hippu tarkentaa. Kuva: Markus Ahtinen.
Varsinais-Suomen Pelastuskoirat ry on Suomen Pelastuskoiraliitto ry:n jäsenyhdistys, ja kuulumme Länsi-Suomen Pelastusalan liittoon. Yhdistyksemme tekee tiivistä yhteistyötä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa, ja meillä on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa koulutussopimus alueen väestönsuojeluorganisaatioon sijoitettavista raunioetsintäkoirista. Lisätietoa yhdistyksemme toiminnasta saat kotisivuiltamme osoitteesta http://vspk.pelastuskoiraliitto.fi
Hovawart Hapsu paikantaa kadonnutta. Kuva: Markus Ahtinen.
Blogissamme vilahtelee myös vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa pelastuskoiraharrastaja Elisa Reunanen.
Terveisin, Elisa
Fonetiikan tutkija, joka on vähitellen tehnyt pelastuskoiraharrastuksestaan elämäntavan.
Pelastuskoiranohjaaja, joka on kiinnostunut motoriikasta, oppimisesta ja kouluttamisesta.
Se tyyppi, joka viettää kesänsä metsässä.
