Mitä henkilövaraus eli kansanomaisesti sanottuna VAP tarkoittaa?
Lähtökohtaisesti kaikki Suomen kansalaiset ovat omalla tavallaan velvollisia osallistumaan sodan uhatessa Suomen valtion puolustamiseen. Ensisijaisesti kyseeseen tulevat mies- ja naispuoliset henkilöt, jotka ovat suorittaneet vapaaehtoisen varusmiespalveluksen. Myös henkilön ikä ja fyysinen terveys ratkaisevat, miten hän osallistuu sodan ajan tehtäviin vai osallistuuko lainkaan.
Jos sota siis syttyisi, Puolustusvoimat suorittaisi liikekannallepanon ja kutsuisi (määräisi) reserviläisiä palvelukseensa maata puolustamaan. Suomen sodan ajan puolustuksen henkilövahvuus on tällä hetkellä n. 280 000 henkilöä. Valtion asukaslukumäärä on tällä hetkellä 5 532 333 asukasta (Tilastokeskus elokuun lopussa 2020), jolloin siviilikriisinhallinnan piiriin jää reilut 5,2 milj. ihmistä.
Siviileistä (kuten tänäkin päivänä kutsutaan niitä ihmisiä, jotka eivät osallistu suoranaisesti sotatoimiin) tulee pitää huolta kaikissa olosuhteissa. Jotta siviilikriisinhallinta (väestönsuojelu) onnistuisi myös sodan aikana, tulee siihen varautua monin eri toimenpitein ja suunnitelmin. Yksi näistä tärkeistä asioista on yllämainittu VAP.
Yhteiskunnan jokaisella siviiliorganisaatiolla on velvollisuus varautua suunnitelmin poikkeusoloista ja jopa sodasta selviytymiseen. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa henkilövarausten tekemisessä sitä, että organisaation, yhteisön tai vaikkapa kriittisen infrastruktuurin yrityksen tulisi hakea oma työssään tarvittava henkilökuntansa VAP:iin. Jos yrityksen henkilöitä ei ole etukäteen vapautettu sodan ajan tehtävistä, he voivat kuulua Puolustusvoimien käyttöön sodan syttyessä eivätkä ole silloin käytettävissä omassa tärkeässä siviilityössään.
Kuva: Mika Lehestö
Mikään ammatti tai tehtävä ei automaattisesti vapauta henkilöä Puolustusvoimien käytöstä. VAP-menettelyllä organisaatio voi hakea oman henkilöstönsä vapautusta Puolustusvoimien käytöstä ja varmistaa sen, että yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman hyvin myös poikkeusoloissa. Samalla toki vahvistetaan ja pyritään varmistamaan Puolustusvoimien materiaalihankintoja ja pärjäämistä sekä siviiliväestön toimeentuloa ja elämän jatkumista niin normaalina kuin se suinkin on mahdollista.
Pelastuslaitos päivittää parhaillaan oman organisaationsa henkilökunnan vapauttamista Puolustusvoimien sodan ajan palveluksesta.
Kuinka VAP haetaan?
VAP haetaan oman sotilasalueen aluetoimistosta. Aluetoimisto käsittelee jokaisen henkilön kohdalla yksityiskohtaisesti, voidaanko kyseinen henkilö luovuttaa siviilikriisinhallinnan käyttöön. Tähän päätökseen liittyy monia asioita kuten haettavan henkilön ikä, Puolustusvoimien sodan ajan tarve kyseiselle henkilölle jne. Usein esimerkiksi upseerikoulutuksen tai jonkin muun Puolustusvoimien erikoiskoulutuksen saaneita henkilöitä on vaikeampi saada vapautetuiksi kuin ns. peruskoulutettuja henkilöitä ja vaikkapa hieman iäkkäämpiäkin ihmisiä. Siviilipalveluksen suorittaneille henkilöille haetaan vapautusta siviilipalvelukeskuksesta. Linkki Puolustusvoimien sivustolle: https://puolustusvoimat.fi/asiointi/henkilovaraukset
Vapautuspäätöksen saaneet henkilöt sijoitetaan pelastuslaitoksen poikkeusolojen organisaatioon eri suunnitelman mukaan siten, että he tekevät pääsääntöisesti samoja tehtäviä kuin normaalioloissakin.
Mitkä asiat vaikuttavat vapautuspäätökseen?
Vapautuspäätökseen vaikuttaa hakevan organisaation toiminta ja se, miten tärkeää yrityksen on saada tietty henkilö tai tietyt henkilöt varattua. Esimerkkinä otan nyt meidän oman pelastustoimemme. Pelastustoimi pelastaa, auttaa ja suojelee hädässä olevia ihmisiä ja omaisuutta normaalioloissa. Sodan aikana samat tehtävät säilyvät, mutta lisäksi tehtävien luonne vaikeutuu ja lukumäärä sekä vakavuus entisestään kasvavat. Onkin oletettavaa, että pelastustointa tarvitaan edelleen erityisesti siviiliväestön suojaamisessa ja avustamisessa. Toisena esimerkkinä voisi olla vaikkapa vesi- tai sähköhuollon varmistaminen. Yhteiskunnassa kaikella on paikkansa ja aikansa eikä voidakaan suoraan tehdä määrityksiä, kuka tai ketkä vapautuksia ovat oikeutettuja saamaan. Ainoa varma asia on, että koko siviiliyhteiskunnan tulee selviytyä mahdollisimman hyvin kaikista poikkeuksellisista tapahtumista, myös sotatilanteesta.
Kunnat varaavat omaa henkilöstöään samoin kuin pelastuslaitoskin. Kunnilla on kuitenkin nykyisin paljon alihankintayrityksiä tai toimintoja, jotka on siirretty liikelaitoksille. Nämäkään toimet eivät saa olla esteenä sille, etteikö tarpeellista henkilöstöä tulisi varata. Erityisesti silloin, kun kunta laatii sopimuksia ulkopuolisten osapuolten kesken, tulisi samalla sopimuksiin sisällyttää ehto, että yritys hakee tarvittavan henkilöstönsä VAP:iin.
Vapautettaviksi haettavat henkilöt asetetaan yrityksen tai laitoksen itse määrittelemään tärkeysjärjestykseen Puolustusvoimien antamin ohjein. Luokitukset ovat tärkeä (T), hyvin tärkeä (HT) tai ratkaisevan tärkeä (RT). Pelastuslaitoksen vapautusta haettavat henkilöt on määritelty poikkeuksetta lähes kaikki RT-merkinnällä.
Pelastuslaitoksen nyt hakemat VAP:it ovat voimassa 5 vuotta. Jos henkilöiden osalta tulee työpaikan vaihdoksia tai muuta vastavaa, tiedot päivitetään useamminkin. Kun henkilöstä saadaan vapautuspäätös, ilmoitetaan siitä asianomaiselle henkilökohtaisesti.
Vapautuksen saatuaan henkilöä ei pääsääntöisesti enää kutsuta reservin kertausharjoituksiin vaan hänet sijoitetaan ”siviiliorganisaation” tehtäviin. Ylenemismahdollisuus reservissä ei kuitenkaan automaattisesti pääty tähän. Lähes jokainen Pelastusopiston varautumisen kurssi katsotaan kertausharjoituspäiviksi samoin kuin esimerkiksi osa Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseista.
VAP:n pääasiallinen tehtävä on osaltaan varmistaa, että siviilielämä ja sen ylläpitämä infrastruktuuri sekä kaikki muut toiminnot jatkuvat mahdollisimman hyvin. Siviilielämän tuottamilla palveluilla luodaan Suomen puolustukselle mahdollisuus selvitä kriisistä mahdollisimman pienin vahingoin. Vanha sanonta ”armeija marssii vatsallaan” pätee edelleen sikäli, kun ei puhuta pelkästään ruoasta vaan myös siitä, että siviiliyhteiskunta tuottaa palveluja sekä tavallisille ihmisille että sotaa käyville sotilaille. Suomen valtion puolustaminen on koko kansan yhteinen tehtävä, josta selvitään tekemällä laaja-alaista yhteistyötä kaikkien hyväksi.
Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen suunnittelija Heikki Niemi.
Terveisin, Heikki
Olen tällainen grand old man perusbrankkari Luonnonmaalta. Olen aloittanut palokuntaurani Turun Palolaitoksen pullukkana vuonna 1977. Palomiehen, sairaankuljettajan, pelastussukeltajan, palotarkastajan, apulaispalopäällikön, palomestarin virkanimikkeiden jälkeen päädyin eri vaiheiden kautta nykyiseen suunnittelijan toimeen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselle, Luolalan paloasemalle, Naantaliin.
