Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS 2017) mukaan henkinen kriisinkestävyys on yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön asia. Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan sekä kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksista. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista ja ilmenee tahtona toimia valtiollisen itsenäisyyden, väestön elinmahdollisuuksien sekä turvallisuuden ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa.
Kuva: YTS 2017
Luottamuksen merkitys korostuu
Yksi henkisen kriisinkestävyyden tärkeimmistä avainsanoista on luottamus. Tämä tarkoittaa kansalaisten keskinäistä luottamusta sekä kansalaisen luottamusta yhteiskuntaan ja sen toimijoihin. Luottamuksen merkitys korostuu erityisesti häiriötilanteissa ja varsinkin nyt poikkeusoloissa. Koska tämä luottamus rakennetaan jo normaalioloissa, tulee viranomaisten toiminnan perustua samoille perusperiaatteille myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Näin ollen viranomaisten toiminta on säädöspohjaan perustuvaa.
Rutiinien säilyttäminen luo resilienssiä
Poikkeusoloissa henkisen kriisinkestävyyden osalta on tärkeää hallita stressitekijät ja ylläpitää arjen rakenteita. Vaikka osa työstä ja opiskelusta suoritetaan nyt etänä ja elämässä on muitakin rajoitteita, on hyvä pitää kiinni arjen rutiineista. Esimerkiksi unirytmin säilyttäminen tuo päiviin säännöllisyyttä. Arjen rutiinien säilyttäminen luo osaltaan resilienssiä.
Resilienssi on käsitteenä laaja ja hyvin monitasoinen. Se on samaan aikaan ihmisen yksilöllinen ominaisuus kestää vaikeuksia, mutta myös yhteiskunnan ominaisuus reagoida muuttuviin tilanteisiin. Termi voidaan yleistää kansalaisen, organisaation ja yhteiskunnan kykyyn sietää ja kestää esimerkiksi poikkeusolojen kielteisiä vaikutuksia, sisältäen myös toipumisvaiheen eli tilanteesta palautumisen. Kyseessä on siis sopeutumis- ja selviytymiskyky yhteiskunnan kaikilla eri tasoilla yllättävissä ja muuttuvissa tilanteissa.
Määräyksiä on noudatettava, vaikka se tuntuisi vaikealta
Henkinen kriisinkestävyys ja resilienssi ovat siis sidoksissa toisiinsa ja koskettavat meitä myös henkilökohtaisella tasolla. Pandemian johdosta elämme poikkeusolojen aikaa. Elämme aikaa, josta meidän lapsenlapsemme ja lastemme lastenlapset lukevat aikanaan kouluissa. Nyt käsillä oleva tilanne on meille kaikille uusi ja koskettaa meitä jokaista. Edellä mainittu luottamus on tärkeässä roolissa. Yhteiskunta on antanut ohjeita ja määräyksiä esimerkiksi tavallisen kansalaisen toiminnasta. Mikäli niitä ei noudateta, nostetaan valmiuslain (1552/2011) työkalupakista lisää toimivaltuuksia, jotta niitä noudatettaisiin. Osalle määräykset saattavat tuntua epäreiluilta, painostavilta tai tarpeettomiltakin. Kyseessä oleva ilmiö on verrattavissa peltipoliisin välähdykseen. Tieosuudella on nopeusrajoitus, jota tulee noudattaa. Sen ylittämisestä tulee seuraamus.
Ratkaisu nopeusrajoituksen noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä tehdään ratin ja penkin välissä. Yksilö päättää, kuten siitäkin pysyykö hän ohjeiden mukaan kotonaan vai ei. Miksi osa ihmisistä sitten ei piittaa säännöistä? Psykologi ja traumapsykoterapeutti Hanna Markukselan mukaan oman sosiaalisen elämän rajoittaminen on yhtä vaikeaa toisille kuin tupakoinnin lopettaminen toisille. Se vaatii päättäväisyyttä ja tahtotilaa, liikettä pois omalta mukavuusalueelta. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa meidän jokaisen tulee noudattaa pelisääntöjä. Kansalaisella pitää olla luottamusta yhteiskunnan tekemiin ratkaisuihin. Se on tehokkain keino tartuntateiden katkomiseksi ja terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyden kannalta. Ja mitä kauemmin pelisäännöt jäävät noudattamatta, sitä kauemmin tilanne tulee todennäköisesti kestämään.
Apua on tarjolla, jos eristäminen ahdistaa
Mikäli sosiaalinen eristäminen aiheuttaa hankaluuksia tai voimakkaita haittavaikutuksia, on olemassa lukuisia auttavia tahoja, kuten esimerkiksi kolmannen sektorin ja seurakunnan toimijat, joihin voi ottaa yhteyttä hyvin matalallakin kynnyksellä. Auttavista puhelimista löytyy luettelo esimerkiksi seuraavilta sivuilta:
Yhteisöllisyys tukee henkistä kriisinsietokykyä ja resilienssiä. Se auttaa myös yhteiskunnan toipumisvaiheessa. Noudatetaan yhdessä pelisääntöjä. Luotetaan ja tuetaan toisiamme. Pärjätään.
Siteeraan vielä lopuksi pitkän linjan turvallisuusalan ammattilaisen, Totti Karpelan sanoja:
”Stay safe, stay sane”
Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen suunnittelija Mika Lehestö.
Terveisin, Mika
”Kirjoittajan työhistoria kulkee karkeasti pelastusalan, ensihoidon ja puolustusvoimien kautta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen varautumisen yksikköön suunnittelijan tehtäviin. Koen varautumisen laajaksi ja mielenkiintoiseksi aiheeksi, jonka parissa riittää varmasti aina uutta hämmästeltävää.
Harrastuksiin kuuluu eriasteinen liikkuminen keskivartalon paisumisen ja omamassan lisääntymisen hidastamiseksi. Tasoittaakseni tilannetta harrastuksiini kuuluu myös erilaisten ruokien veivaaminen leivinuunissa. Perhettä myös yhdistää kamppailuharrastus, jossa myös perheen isää on jopa ajoittain nähty treenitamineet päällä.
Omakotitalo maalla, suurperhe ja lemmikit muodostavat Bermudan kolmion, johon todistetusti katoavat ainakin aika ja varallisuus. Siksipä sen voinee luetella ensisijaiseksi harrastusmuodokseni.”