Kun luonnon tai ihmisen aiheuttama katastrofi iskee, vaikutuksista kärsivät maat voivat joutua tukeutumaan muiden solidaarisuuteen ja asianomaisen maan hallitus saattaa pyytää kansainvälistä apua. Me kaikki tiedämme näistä katastrofeista uutisten kautta, mahdollisesti olemme jopa kokeneet sellaisen itse. Olemme saattaneet lahjoittaneet rahaa avustustyöhön massiivisen maanjäristyksen tai laajaa tuhoa aiheuttaneen tsunamin jälkeen. Tällaisten laajamittaisten katastrofien seurauksena on hyvin yleistä, että kansainvälisen yhteisön tarjoama apu on hyvinkin runsasta.

Vastaanottavalla maalla on itsenäisenä valtiona aina oikeus valita ja määrittää apu, jonka se toiselta valtiolta vastaanottaa. Mikäli saapuvan avun määrä on runsasta, voi se ylikuormittaa paikallisviranomaisten resurssit ja lamauttaa maan kriittisen toimintakyvyn. Katastrofien jälkeen monet tahot haluavat kuitenkin toimia, eivätkä aina ota huomioon isäntämaan vallitsevaa tilannetta tai ole edes tietoisia olemassa olevista resursseista. Näin toimimalla aiheutetaan vain lisää ongelmia tuhoista toipuvalle kohdemaalle.

Haitin 2010 maanjäristyksen seurauksena sortunut sairaala (Hôpital Cardinal-Leger) Leoganen kaupungista. (Kuva: Mikael Mattila)

Useimmiten avun perille saamista estävät tai hidastavat vastaanottajamaan viranomaisten puutteelliset tiedot tai järjestelmät avun vastaanottamiseksi. Tällaisten ongelmien minimoimiseksi tulee olla olemassa ja käytössä avun vastaanottamisen tukijärjestelmä. Järjestelmän tulee olla olennainen osa kansallista katastrofivalmiutta ja kriisinkestävyyttä. On yhä yleisempää, että monessa maassa on niin sanottu isäntävaltion tukijärjestelmä eli Host Nation Support (HNS).

Host Nation Support EU:n mekanismissa

Euroopan unionilla on olemassa unionin pelastuspalvelumekanismi. Mekanismin tarkoituksena on vahvistaa siihen osallistuvien valtioiden yhteistyötä kansallisen ja kansainvälisen pelastustoiminnan, katastrofivalmiuden ja varautumisen aloilla. Sen toiminta pohjautuu kunkin osallistujamaan kansallisiin pelastustoiminnan resursseihin, jotka on asetettu mekanismin käyttöön. EU vastaa mekanismin kautta sille osoitettuihin kansainvälisen avunpyyntöihin.

Pelastuspalvelumekanismi on määritelty EU:n yhteisissä sopimuksissa ja asiakirjoissa. Nämä sopimukset ohjaavat toimia ja määrittävät velvoitteita mm. kansainvälisen avun vastaanottamiseen liittyvissä toimissa. Osallistujamaiden odotetaankin laativan ja ylläpitävän kansallista HNS-järjestelmää.

Host Nation Support on avun vastaanottamiseen liittyvien ennakoitavien esteiden poistamista ja ulkopuolisten pelastusmuodostelmien toimien sujuvuuden varmistamista varautumalla näiden tarpeisiin. Tukea voidaan antaa useissa eri muodoissa, esimerkiksi logistiikassa, maahantulomuodollisuuksissa tai perustamalla saapuville pelastusmuodostelmille, eli pelastushenkilöstölle ja -kalustolle, perusleiri eli Base of Operations (BoO).

Tukea voidaan antaa myös kauttakulussa, jos pelastusmuodostelmia tai avustusmateriaalia kulkee osallistujavaltion kautta lopulliseen kohdemaahan. Tällöin HNS-järjestelmää voidaan hyödyntää kevennettynä. Valtion ja eri toimialueiden läpi tapahtuva kauttakulku vaatii tällöin useamman pelastuslaitoksen ja viranomaisen yhteistyötä.

Isäntämaan tukitoimien tarkoituksena on sujuvoittaa avun vastaanottamista. (Kuva: Kristian Eloluoto)

Host Nation Support Suomessa

Pelastustoimen osalta Host Nation Support -vastuutaho Suomessa on sisäministeriö. Ministeriön ohjeistamana pelastuslaitokset toteuttavat alueillaan isäntävaltion tukitoiminnot. Pelastuslaitokset myös toteuttavat ja koordinoivat yhteistoimintaa muihin viranomaisiin kuten Tulliin, Rajavartiolaitokseen ja muihin keskeisiin toimijoihin omalla alueellaan.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on käynnissä Host Nation Support -hanke. Hanke toteutetaan yhteistyössä sisäministeriön kanssa ja se on saanut tukea Palosuojelurahastolta. Hankkeen tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle isäntämaan tukitoimien toimintamalli sekä koulutuskokonaisuus. Toimintamallien tarkoitus on vahvistaa pelastustoiminnan valmiutta tilanteissa, jolloin käytössä on Suomen tai oman toimialueen ulkopuolisia resursseja. Lisäksi tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen pelastuslaitoksesta valtakunnallisesti vahva asiantuntija isäntämaan tukitoimiin liittyvissä asioissa.

Me pelastustoimessa tiedämme, että kun sattuu onnettomuus tai katastrofi iskee, alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan. Panoksena voivat olla useat ihmishenget, mittavat infrastruktuurin vauriot tai korvaamattoman luontomme vahingoittuminen. Tiedän henkilökohtaisesta kokemuksesta millaista on toimia mittavan katastrofin jälkeen maassa, jossa ei ole olemassa tukijärjestelmää. Viranomaisten toiminta on saattanut rampautua tai täysin loppua. Maahan saapuville pelastusmuodostelmille ja avulle ei ole tarjolla mitään tukea. Pahimmillaan tällainen tilanne on johtanut siihen, että henkeä pelastavat toimet viivästyivät tai niitä ei voitu aloittaa lainkaan.

Toimivat mekanismit ja järjestelmät, kuten isäntämaan tukitoiminnot, auttavat valtiota vastaanottamaan ja tukemaan saapuvaa apua. Nyt kehitettävä HNS-ohje ja -toimintamallit pohjautuvat juuri tällaisiin kokemuksiin ja kansainväliseen tiedonvaihtoon. Pyrimme myös hyödyntämään mahdollisimman paljon sitä osaamista, jota meillä kansallisesti on olemassa.

Sanotaan, että vahinko ei tule kello kaulassa. Tästä syystä meidänkin tulee varautua niihin mahdottomiin mahdollisuuksiin, joiden sattuessa ei enää ole aikaa ryhtyä miettimään mitä tulee tehdä. Tekemällä suunnittelutyötä ja ylläpitämällä valmiuttamme, olemme paremmin varautuneet vastaamaan katastrofien aiheuttamiin tuhoihin. Tämä on keskeinen osa pelastuslaitosten osaamista ja kansallista katastrofivalmiutta.

• Lisätietoja hankkeesta verkkosivuillamme
• Keskustele Twitterissä #HnsFinland
• The article is available in English on the OIL SPILL website

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen suunnittelija Mikael Mattila.

Terveisin, Mikael

”Olen toiminut pelastusalalla vuodesta 2003 – valtaosan ajasta täällä pelastuslaitoksella Turussa. Tällä hetkellä toimin suunnittelijana kehittämisyksikössä. Pyörittelen HNS-kuvioita ja vedän aiheeseen liittyvää hanketta.

Välissä tosin piti piipahtaa töissä muualla. Työskentelin Kriisinhallintakeskus CMC Finlandilla, jossa toimin kansainvälisen pelastustoimen valmiussuunnittelijana.

Viimeiset 16 vuotta olen ollut mukana kansainvälisessä pelastustoiminnassa ja avustustyössä. Maailmaa on tullut kierrettyä niin EU:n, YK:n kuin vapaaehtoisjärjestöjenkin mukana. Erilaissa olosuhteissa kokemusta on kertynyt mm. Euroopasta, Lähi-idästä, Kaakkois-Aasiasta ja Karibian alueelta. Toimin kouluttajana EU:n, YK:n ja NATO:n kursseilla sekä Pelastusopiston kv-pelastustoiminnan peruskurssilla.

Paljon ei tältä touhulta sitten vapaa-aikaa jää. Kuitenkin se vähäinen aika kuluu mukavasti urheilun, lukemisen ja kaiken musiikkiin liittyvän parissa soittaen ja joskus jopa kuunnellen. Loput ajasta meneekin ystävien kesken herrasmieskerholla sujuvaa keskustelua Wittgensteinin teorioista käyden. Todellisuudessa kuitenkin ehkä se on jotain täysin muuta… Eikä tuota herrasmieskerhoakaan taida olla olemassa.”