Ikäihmisten asumisturvallisuus on haaste meille kaikille

Kaikki tiedämme, että Suomen ikäjakauma on suurten ikäluokkien myötä vanhuspainotteinen. Suomessa ollaan siirtymässä laitospainoitteisesta hoidosta kotihoitoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kotona asutaan entistä pidempään ja todennäköisesti myös huonokuntoisempana.  Ministeri Susanna Huovinen on tosin sanonut, että ei tiukenneta laitoshoitoon pääsemisen kriteerejä. Nykymuodossaan laki korostaa, että laitoshoitoon pitää ohjata vain lääketieteeseen tai potilasturvallisuuteen perustuvista syistä (Salon Seudun Sanomat 23.6.2014).

Kotona tapahtuva hoito ja muut kotiin saatavat palvelut ovat nousemassa erittäin tärkeään rooliin. Näiden palvelujen tuottajien pitäisi huomioida, että henkilökunnan määrä, sekä tiedot ja taidot, ovat kaikilta osin ajan tasalla. Tämän lisäksi, kun mietitään asukkaan kotona olemisen edellytyksiä, pitäisi huomioida asuinympäristöä kokonaisuutena. Kotihoidon ja tukikahvojen lisäksi tulisi muistaa myös paloturvallisuus.

Liesituulettimeen voidaan lisätä ominaisuus, joka mahdollisen liesipalon sattuessa sammuttaa virran lisäksi hellalla olevan tulipalon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomessa on erilaisia turvallisuutta ja muutenkin asumista tukevia laitteita, eli turvallisuusteknologiaa. Esimerkkinä paloturvallisuuteen vaikuttava liesituuletin, joka yhdistetään sähköhellan kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi.  Liesituuletin valvoo hellan toimintaa ja tarvittaessa katkaisee hellasta virran. Tähän voidaan lisätä ominaisuus, joka mahdollisen liesipalon sattuessa sammuttaa virran lisäksi hellalla olevan palon. Liesituuletin tallentaa tiedostoon tapahtuneet toiminnot, kuten virrankatkaisut. Tätä tietoa voisi hyödyntää vaikka puolustettaessa ennaltaehkäisevän turvallisuuden tärkeyttä. Turvallisuutta ja muutenkin asumista tukevia laitteita on paljon eri tarkoituksiin. Näitä laitteita tulisi saada koteihin, jotta asuinympäristöstä saadaan sellainen joka sallii myös erehdykset ja unohdukset.

Kuntien, viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä pitäisi tiivistää

Mielestäni kuntien, viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä pitäisi tiivistää omaisia unohtamatta. Meillä on paljon tietoa ja taitoa annettavana toisillemme. Vanhusten suuri määrä ja nykyinen taloudellinen tilanne ei ole helppo yhtälö. Vastuukysymykset vanhusten hoidossa on selkeät, mutta kaikki käytettävät voimavarat pitäisi ottaa huomioon.

Vanhuspalvelulakiin valmistellaan uudistusta. Tässä uudistuksessa pitäisi huomioida miten voidaan tukea asuntojen turvallisuustason nostoa. Kaikilla kun ei ole varaa hankkia turvallisuutta ja laitoshoidon kriteerit eivät täyty. Vai syntyykö tästä niitä kriteerejä? Esimerkkinä vammaispalvelulain nojalla asukas voi saada tukea. Vanhus joka ei ole vammainen, vaikkapa muistihäiriöinen, ei saa tukea esimerkiksi liesituulettimeen jota käytin esimerkkinä. Pelkästään muistisairaiden osuus on mielestäni iso. Vuosittain etenevän muistisairauden diagnoosin saa yli 13 000 suomalaista ja kaikkiaan sairastuneita on Suomessa jo lähes 130 000.

Ensihoitaja vanhuksen luona.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koti joka on varustettu niin, että se tukee ihmisen asumista, ja hyvällä kotihoidolla voidaan saavuttaa hyvä ja turvallinen asuinympäristö. Tässä ikäihmisten asumisturvallisuudessa on meille kaikille yhteinen haaste ja toivottavasti selviämme tästä hyvin yhdessä. Pelkkä tahto ei riitä vaan tähän tarvitaan tekoja sekä sitä rahaa.

Lisätietoa aiheesta:

SPEK

Neuvontakeskus Kunnonkoti

Terveisin, Eerik

Terveisin, Eerik

 

 

 

 

Tutustu Eerikiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*