Olin sattumoisin lomani aikana isossa hoitolaitoksessa käymässä, kun kohteeseen tuli palohälytys. Tämä oli itselleni myös erilainen ja harvinainen tilanne. Töissä ollessani tiedän tehtäväni, kun saamme automaattihälytyksen kohteeseen. Jostain syystä paloilmoitin hälyttää ja meidän tehtävämme on tarkastaa, että mistä hälytys johtuu sekä se aiheutuuko siitä jotain toimenpiteitä pelastuslaitokselle. Varsin usein saamme jo matkalla kohteeseen tiedon hälytyksen aiheuttajasta. Valitettavan usein syy on huolimattomuus tai välinpitämättömyys.
”Kling, kling, kling” kuuluu edelleen ja mietin, että lähdenkö asiaa selvittämään, mutta kuulen pihaan tulevan paloauton sireenin, joten tiedän asian olevan hoidossa.
Henkilökunta vaikuttaa epätietoiselta tapahtuneesta ja kukaan ei tunnu tietävän mitä on tapahtunut. Hälytyskellot jatkavat sointiaan ja kuulen useampien hälytysajoneuvojen saapuvan paikalle. Lähdemme ulospäin rappuja pitkin, epätietoisuus vaivaa henkilökuntaa edelleen. Näen työkavereitani pelastuslaitokselta ja saan heiltä tiedon, että kaikki on kunnossa. Ilmoitan asiasta myös henkilökunnalle ja he kiittävät tiedosta helpottuneina.
Tiedätkö itse miten toimia?
Onko vastaava tapaus todellisuutta myös sinun työyhteisössäsi? Tiedätkö itse oman roolisi palohälytyksen sattuessa? Kuinka moni oikeasti tietää omassa organisaatiossaan, mitä pitäisi tehdä hälytyksen kuultuaan? Tässä vaiheessa pitäisi kaikkien nostaa kätensä pystyyn ja jos näin ei tapahdu, niin se on työpaikalla keskustelun paikka!
Jokaisen pitää tietää mitä tehdä kun hälytyskellot soivat. Jos sinun tehtäväsi on tutkia oma työpisteesi ja odottaa lisätietoa jonka joku toinen selvittää, niin silloinhan sinulla on tehtävä ja tiedät sen.
Työpaikan henkilökunta on avainasemassa hälytyksen sattuessa, he kuulevat hälytyksen paikan päällä ja pelastuslaitos saa samaan aikaan hälytyksen kohteeseen. Jotta hälytyksen syy selviäisi mahdollisimman nopeasti, henkilökunnan paikallistuntemus auttaa löytämään kohteen nopeasti ja toteamaan tilanteen, eli onko jotain palon alkua, vai onko kyseessä jokin tapahtuma, joka on aiheuttanut hälytyksen aiheettomasti.
Paloilmoitinlaitteen tärkein tehtävä on hälyttää mahdollisimman nopeasti ja valvoa tiloja, joissa ei aktiivisesti ole valvontaa. Jos hälytyksen tultua vain odotellaan, jotta pelastuslaitos tulee paikalle, paikantaa kohteen ja tarkastaa sen, on jo usein menetetty se etu, joka automaattisen paloilmoittimen kanssa pitäisi saada eli nopea toiminnan aloitus eli mahdollinen alkusammutus ja ilmoitus hätäkeskukseen tapahtuneesta.
Yleisohjeena voidaan neuvoa tutkimaan tilat, joissa toimitaan. Havaitaanko jotain poikkeavaa, savua, palaneen käryä tai jopa liekkejä. Jos palo on vielä pieni, niin alkusammutus voi vielä sammuttaa tai ainakin rajoittaa palon leviämistä. Jos tiloissa havaitaan jotain, niin silloin on tärkeää soittaa 112 ja kertoa, mistä soittaa ja mitä on havainnut. Näin voidaan hälyttää lisää yksiköitä kohteeseen heti alkuvaiheessa, eikä odoteta sitä, että pelastuslaitos tulee kohteeseen ja toteaa lisäavun tarpeen.
Kesälomien jälkeen on muutenkin hyvä kerrata hätätilanteiden toimintaohjeita.
Terveisin, Mika
Kyseiset härvelit aiheuttavat valtavan määrän turhia hälytyksiä. Toimin kinnteistönhoitajana 15 vuotta. Kymmenien hälytysten joukossa oli periaatteessa 5 oikeaa tilannetta, yksikään ei ollut varsinainen palo. Yksi oli kylmälaitteen hajoamisesta johtunut kylmäainevuoto. Toinen oli tietokoneen virtalähteen kärähdys, sijoitettuna pieneen komeroon jonka katossa ilmaisin. Viimeiset kolme johtuivat saunan kattoon asennetun ilmaisimen väärästä sijainnista. Päivystyksessä saattoi joutua viikossa jopa säätiloista johtuen juoksemaan hälytysten perässä 10 eri kertaa. Yleensä samaan kohteeseen ja pika apuna oli lopulta aina ryhmän irtikytkentä. Oikeassa tilanteessa oiva keksintö, mutta väärin suunniteltuna tai asennettuna jumalaton työllistäjä, turhaanjuoksuttaja.
Valitettavasti tuo on totta, että erheellisiäkin hälytyksiä tulee, mutta hyvällä suunnittelulla, huoltamisella ja suunnitelmallisuudella erheellisiä hälytyksiä saadaan vähennettyä huomattavasti. Muutama vuosi sitten oli käynnissä ERHE-projekti, jossa jokainen automaattihälytys käytiin läpi ja oltiin yhteydessä kiinteistöihin, jos löytyi jotain ongelmakohtia. Tämän projektin aikana erheellisten hälytysten määrää saatiin laskettua reilusti ja linja tuntuu pysyneen myös projektin jälkeenkin.
Varsinais-Suomen alueella on ollut 2014 vuoden aikana 1535 automaattihälytystä (pronto), joista on aiheutunut 4 rakennuspaloa ja 49 rakennuspalovaaraa, joista olisi muodostunut rakennuspalo, ilman palokunnan tai henkilöstön toimintaa. Näistä tapauksista 441:ssä automaatti on hälyttänyt oikein, eli reagoinut lämpöön tai savunkaltaiseen aineeseen. Nämä ovat yleensä johtuneet väärästä toiminnasta kiinteistössä tai jonkin koneen tai laitteen virhetilanteesta.
Väärin asennetut tai väärät ilmaisimet pyritään huomaamaan erheellisissä hälytyksissä ja määrätään vaihdettaviksi.
Tarina, joka blogissa on taustalla, kertoo myös tapahtumasta, jossa automaatti reagoi oikeaan tulipaloon tiloissa joissa ei juuri koskaan kukaan kulje. Eli kyllä laitteista on hyötyä, mutta ne myös vaativat työtä ja huolenpitoa.
Kiitos kiinteistönhoidon ammattilaisen kommentista!
Ystävällisin terveisin, Mika