Kun ihminen katoaa, virkavalta tulee apuun tiettyjen kriteerien täyttyessä. Eläinten kanssa toiminta on usein pitkälti omistajan ja vapaaehtoisjärjestöjen varassa. Yksi auttavista järjestöistä on Etsijäkoiraliitto, joka tarjoaa sekä neuvontapalveluita että konkreettista etsintäapua. Neuvontapalveluihin kuuluu puhelinneuvontaa sekä eLassi.fi-sivusto, jossa voi ilmoittaa karkurieläimistä. Puhelinneuvonnassa päivystävät yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijät. Neuvontaa saa käytännössä kellon ympäri – puhelinneuvoja käy läpi tilanteen soittajan kanssa ja miettii, millä keinoin kadonnutta eläintä kannattaa etsiä. Eläinten etsintä eroaa muutenkin hyvin paljon ihmisetsinnästä. Esimerkiksi ihmisetsinnässä käytettävät, maastoon jalkautuvat etsintäpartiot ovat pahinta, mitä eläinetsinnässä voi mokata (eläin pelästyy). Siispä on eduksi, että eläimen omistajalla on tiedossa oikeat ohjeet, jolloin karkurit saadaan usein hyvinkin nopeasti ja yksinkertaisilla nikseillä kotiutettua.
eLassi.fi puolestaan auttaa nykyihmistä nettimaailmassa. eLassista löytyy ensiapuohjeistus, ja sinne voi jättää reaaliaikaisesti ilmoituksen, jos oma eläin karkaa, tekee näköhavainnon yksinäisestä kulkurista tai saa kiinni karkulaisen. Sivustolle kirjattua ilmoitusta pystyy jakamaan myös suoraan sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi Facebookissa on paljon karkurieläimiin liittyviä ryhmiä, joihin laitettujen ilmoitusten perusteella on yhdistetty karkulaisia ja etsijöitä.
Netti-ilmoittelun osalta ei saa kuitenkaan sokaistua, vaikka oma ilmoitus saisi 1000 jakoa. On nimittäin ihan sama, jos Lappeenrannassa ja Rovaniemellä tiedetään Mynämäellä karanneesta kissasta, jos perhe, jonka pihalla kissa käyskentelee, ei tiedä, että sitä etsitään. Siispä eläimensä kadottaneen on hyvä jalkautua ulos jakamaan perinteisiä paperisia katoamisilmoituksia lyhytpylväisiin, ilmoitustauluille ja postilaatikoihin. Myös kunnan löytöeläintaloon ja eläinlääkärillekin kannattaa ilmoittaa katoamisesta.
Koska sitten saa soittaa hätäkeskukseen? Hätänumeroon 112 soitetaan eläinasioissa, jos yleinen turvallisuus sitä vaatii, tai eläimen auttamiseksi tarvitaan pelastuslaitoksen varusteita. Käytännössä näin käy lähinnä esimerkiksi silloin, jos karkuteillä oleva eläin poukkoilee tiellä tai on pahasti jumissa. Muilta osin eläinpelastustehtävissä voi soittaa pelastuslaitokselle, joka auttaa tehtävässä mahdollisuuksiensa mukaan. Joillakin paikkakunnilla (esim. Turussa, Helsingissä ja Riihimäellä) poliisilla on pääsy löytöeläintaloon myös aukioloaikojen ulkopuolella, joten he voivat viedä kiinni saadun karkurin turvaan.
Nykyään monilla paikkakunnilla on myös omia eläinten pelastukseen erikoistuneita yksiköitä, usein VPK-toiminnan yhteydessä. Varsinais-Suomessa Kakskerran VPK:lla on oma yksikkö, jonka varustukseen kuuluu lemmikki-, tuotanto- ja luonnonvaraisten eläinten pelastamiseen tarkoitettua erikoisvälineistöä. Helsingissä on jopa oma puhelinnumero eläinpelastusta varten.
Terveisin, Lena
Blogissamme vilahtelee myös vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Etsijäkoiraliiton puheenjohtaja Lena Lundell.
Lena on etsijäkoiraharrastaja 12 vuoden ajalta ja vuosiin mahtuu satoja autettuja eläimiä kissasta haisunäätään.
