Kuka hätäpuheluusi vastaa?

On ihan tavallinen maanantaiaamu. Ihmiset kiiruhtavat töihin, ulkona on pakkasta ja hieman hämärää. Sitten rysähtää. Polkupyöräilijä jää auton alle. Jalassa näkyy verta vuotavia haavoja ja polkupyöräilijä valittaa päätään. Soitat hätänumeroon 112, jossa sinulle vastataan ”hätäkeskus”. Tiedätkö kuka hätäpuheluusi vastaa? Minne puhelu menee?

Kun näppäilet hätänumeron 112, puhelusi yhdistyy lähimpään hätäkeskukseen, riippumatta siitä missä päin Suomea olet. Tämä toimii itse asiassa koko EU:n alueella, soittamalla numeroon 112 saat yhteyden paikalliseen hätäkeskukseen. Muissa maissa kannattaa selvittää hätänumerot erikseen.

Hätäkeskuslaitos 043

Suomessa hätänumeroon vastaa koulutettu hätäkeskuspäivystäjä. Suomessa on hyvin kattava ja laaja hätäkeskuspäivystäjän koulutus. Koulutus kestää 1,5 vuotta ja se järjestetään Pelastusopistolla sekä Poliisiammattikorkeakoululla. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon suorittaneiden lisäksi hätäkeskuksessa voi työskennellä myös poliisin tutkinnon suorittanut henkilö, joka toimipaikkakoulutetaan hätäkeskustehtäviin hätäkeskuksessa.1

Usea hätäkeskuksessa työskentelevä päivystäjä on tehnyt aiemmin jotain muuta työkseen. Osa on ollut töissä hoitoalalla, pelastusalalla tai poliisina. Joillakin saattaa olla kokemusta vapaaehtoistoiminnasta, esimerkiksi VPK:sta, SPR:stä tai VAPEPA:sta. Kaikilla ei suinkaan ole tällaista taustaa, osa tulee hätäkeskustyöhön ihan muilta aloilta. Joukossamme on muun muassa entisiä vakuutusvirkailijoita, lääketehdastyöntekijöitä, joogaopettajia ja R-kioskin työntekijöitä. Aiempi työskentely muilla aloilla, kokemus ihmisten kanssa toimimisesta ja yleensäkin elämänkokemus auttavat päivystäjän työssä. Käytännön työssä tärkeimpänä kun ovat vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaidot.

Hätäkeskuslaitos 050

Moni yllättyy, että hätäkeskuksessa työskentelevistä noin puolet on naisia ja puolet miehiä. Meillä Turun hätäkeskuksessa henkilöstön keski-ikä on 42 vuotta, eri-ikäisiä ja eritaustaisia henkilöitä on siis laidasta laitaan.

Hätäkeskuksessa päivystäjät työskentelevät taustastaan riippumatta hätäkeskuspäivystäjinä, joka on ihan oma ammattikuntansa ja työnsä. Työ on vaihtelevaa, mielenkiintoista ja haastavaa. Päivystäjiltä vaaditaan muun muassa kärsivällisyyttä, stressinsietokykyä, päättelykykyä, tarkkuutta ja toki huumorintajuakin.

Kuulostaako kiinnostavalta? Seuraavan hätäkeskuspäivystäjäkurssin hakuaika päättyy 20.1.2017. 1,5-vuotinen koulutus alkaa elokuussa 2017.

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Turun hätäkeskuksen asiantuntija Susanna Sankala.

Terveisin, Susanna

Terveisin, Susanna

”Liityin 10-vuotiaana Säkylän VPK:hon. Siitä se sitten lähti. Ensin nuoriso-osastoon, sitten hälytysosastoon, sitten kansainväliseen nuorisotoimintaan… Olen työskennellyt pitkään ensihoidossa sekä hätäkeskustyössä. Teen parhaillaan gradua hätäkeskuspäivystäjien työstä. Voit seurata minua Twitterissä (@susannasankala). Niin ja eräs brittiherra rodultaan Egyptin Mau sanoo henkilökunnakseen.

 

1 (Valtioneuvoston asetus hätäkeskustoiminnasta, 5§)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ERROR: si-captcha.php plugin says GD image support not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why GD image support is not enabled for PHP.

ERROR: si-captcha.php plugin says imagepng function not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why imagepng function is not enabled for PHP.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.