Norsun on nähty liikkuvan torilla

Pelastusopiston ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen yhdessä järjestämä varautumisen koulutustilaisuus järjestettiin viimeaikaisten tapahtumien (Turun terroriteko ja pari pientä vesiongelmaa) johdon siivittämänä. Tilaisuus pidettiin upeassa Naantalin lukion auditoriossa.

Tilaisuuteen lähetettiin kutsut kaikille Varsinais-Suomen alueen kunnille ja muutamille yhteistyökumppaneille. Kutsu saikin erittäin hyvän vastaanoton, kun kaikkiaan 78 kuntien viranhaltijaa ja kuntien yhteistyökumppaneina toimivaa liikelaitosta (esim. vesilaitoksia) osallistui mielenkiintoiseen koulutukseen.

Kriisiviestinnällä on ratkaisevan suuri merkitys esimerkiksi silloin, kun ihmisiä halutaan varoittaa onnettomuuksista tai muista erityistilanteista, joissa voi olla henkeä uhkaavia tai muita nopeasti ihmisiin tai omaisuuteen vaikuttavia tilanteita. Viimeisimpiä tällaisia tapauksia ovat olleet esimerkiksi Turun terroriteko ja Salon kynttilätehtaan palo.

Niin sanottu julkinen viestintä on käytännössä lähes aina myöhässä, koska globalisaation myötä informointikanavat ovat kaikkien käytössä yhtä aikaa, kun jotakin erikoista tai ikävää on sattunut, ja tieto lähtee nopeasti etenemään jotakin reittiä. Mobiililaitteet mahdollistavat hyvälaatuisen kuvan ja datan käsittelyn viipymättä, ja ne leviävät niin haluttaessa kulovalkean tavoin ympäri maapallon.

Naantalin paloasema

Varo väärää tietoa

Nopeassa tiedonkulussa on sekä hyviä että huonoja puolia. Tärkeän tiedon nopea välittyminen eteenpäin on hyvä asia, sillä esimerkiksi onnettomuustilanteissa nopeudella on suuri merkitys. Ihmisiä voidaan varoittaa sosiaalisen median keinoin (Twitter, Facebook yms.). Nämä viestintäkanavat usein ovatkin nopeimmat käytössä olevat, mutta vastaanottajalla täytyy olla jalat tukevasti maassa. On mietittävä maalaisjärjellä mitä asia koskee ja miten siihen tulisi reagoida.

Nopean tiedonkulun ongelmana voidaan pitää sitä, että informaatioon ei voida aina täysin luottaa, koska se ei välttämättä tule viralliselta taholta. Myös harhaanjohtavaa informaatiota saatetaan tietoisesti levittää, ja siitä voi pahimmillaan seurata suurtakin hämmästelyä sekä kyselyitä eri taholta. Tällaisissa tilanteissa joutuvat viranomaiset keskittämään voimavarojaan ”turhaan” asioiden oikean kuvan tuottamiseen ja väärän informaation korjaamiseen oikeilla faktoilla.

Informaation nopeus ja ennen kaikkea sen oikeellisuus on siis tärkeää tänä päivänä.

Viranomaiset viestivät monikanavaisesti ja luotettavasti

Viranomaiset voivat käyttää sosiaalista mediaa hyödykseen tapauksesta riippuen, ja he pyrkivät aina informoimaan vasta sitten kun on faktatietoa eikä pelata vain luulon varassa. Tiedon oikeellisuuden varmistaminen viekin usein hieman enemmän aikaa ja siksi usein sanotaan, että tieto on jo ”vanhaa”, kun viranomaiset tiedottavat.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos on onnistuneesti lähtenyt some-viestintään mukaan. Meillä on somesta varsin hyviä kokemuksia ja aiomme panostaa siihen tulevaisuudessakin. Tällä tavoin kykenemme ainakin antamaan ennakkotietoa nopeasti ja sen oikeellisuuteen voi luottaa.

Viranomaisten viestinnän keinovalikoimiin somen käytön lisäksi kuuluvat esimerkiksi perinteiset aikakausilehdet, radio, tv ja internet. Ei pidä tietenkään unohtaa oikeissa ja nopeissa vaaratilanteissa yleisen vaaramerkin käyttöä ja televisiossa annettavaa vaaratiedotetta. Uhka- tai onnettomuustilanteissa kannattaa etsiä tietoa netin kautta sen viranomaisen sivuilta, kenelle tehtävän hoitaminen kuuluu, kuten onnettomuuksissa pelastuslaitoksen sivut tai rikostapauksissa poliisin sivut. Jos juomavesi on pilaantunut, löytyy vastauksia paikallisen vesilaitoksen infosivuilta.

Yhteisenä tavoitteena yhä tehokkaampi tiedonkulku

Suuri vastuu tiedottamisesta myös kriisien aikana on jokaisella kunnalla tai kaupungilla. Kaikki tapahtumat sijoittuvat jonkin kunnan alueelle ja koskettavat yleensä lähimmin tämän kunnan asukkaita ja siellä oleskelevia ihmisiä. Myös kunnat varautuvat omilla suunnitelmillaan kriisiviestintään yhdessä ja erikseen eri viranomaisten kanssa. Erikoisissa tilanteissa kannattaakin seurata myös kunnan internetsivuja ja paikkoja, joissa kunnat yleisesti ottaen viestittävät. Joissakin kunnissa ja liikelaitoksissa on otettu käyttöön esimerkiksi tekstiviesti-info. Tästä on jo nyt hyviä käytännön kokemuksia. Usein kuitenkin kaikessa on enemmän tai vähemmän kyse rahasta, joten koko valtakunnan tavoittava tekstiviestihälytyskin antaa vielä odottaa itseään.

Viestintä on siis tänä päivänä hyvin moniulotteista ja näkyvää sekä nopeasti leviävää, mutta ei aina välttämättä oikeaa.

Näihin hyvinkin kompleksisiin asioihin pyrittiin saamaan lisää valaistusta tälläkin kurssilla.

Vain yhdessä viranomaiset ja kunnat voivat tehdä informoinnista entistä laadukkaampaa ja tehokkaampaa hyödyntäen nykytekniikan saavutuksia ja yrittämällä myös itse henkilökohtaisesti pysyä vauhdissa mukana. Tärkeintä kaikessa on kuitenkin, että jokainen informaatiota tarvitseva löytäisi haluamansa mahdollisimman helposti ja luotettavalta taholta.

Työ kriisiviestinnän kehittämiseksi edelleen on jatkuvaa ja pyrimme tekemään siinä kaikkemme, jotta onnistumme huomenna vieläkin paremmin.

Norsu on löytynyt

Luotettavalta taholta saamamme tiedon mukaan kyseessä olikin opossumi.  Maassa kaikki hyvin 🙂 Hyvää joulunodotusaikaa kaikille!

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen suunnittelija Heikki Niemi.

”Nimeni on Heikki Niemi.

Olen tällainen grand old man perusbrankkari Luonnonmaalta. Olen aloittanut palokuntaurani Turun Palolaitoksen pullukkana vuonna 1977. Palomiehen, sairaankuljettajan, pelastussukeltajan, palotarkastajan, apulaispalopäällikön, palomestarin virkanimikkeiden jälkeen päädyin eri vaiheiden kautta nykyiseen suunnittelijan toimeen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselle, Luolalan paloasemalle, Naantaliin.

Suunnittelijana fundeeraan valmiusasioita eli pohdiskelen miten pelastuslaitoksella toimittaisiin häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Juuri tällä hetkellä, kun pelastustoimea ollaan siirtämässä osaksi maakunnan toimintoja, osallistun yhtenä asiantuntijana maakunnan valmiussuunnittelun alatyöryhmään joka suunnittelee maakunnan viranomaistoimijoiden yhteistä valmiussuunnitelmaa.”