Luut paranevat, entäs aivot?

25-vuotias nainen. Polkupyörällä liikkeellä ajoradan oikeassa laidassa, ei kypärää päässä. Tien laitaan pysäköidyn auton kuski ei huomaa kovalla vauhdilla alamäkeä alas viilettävää pyöräilijää, vaan avaa autonoven suoraan pyöräilijän eteen. Pyöräilijä törmää oveen ja lentää pyörän selästä iskien päänsä voimalla katuun.

34-vuotias mies. Kaveriporukalla viettämässä omia polttareitaan. Vahvassa humalatilassa kompastuu baarin portaiden yläpäässä ja kierii koko matkan alas.

Päähän kohdistuneisiin iskuihin kannattaa aina suhtautua vakavasti. Akuuteissa ja kiireellisissä tilanteissa oikea menettely on soittaa hätänumeroon 112.

52-vuotias mies. Liukastuu kotona suihkutiloissa ja lyö päänsä lattiaan.

16-vuotias poika. Laskettelemassa jyrkässä ja ennestään tuntemattomassa rinteessä. Menettää kovassa vauhdissa lautansa hallinnan ja ajautuu päin puuta.

68-vuotias mies. Ylittämässä kävellen suojatietä pimeänä talvi-iltana. Autoilija ei huomaa heijastitonta mustiinpukeutunutta henkilöä, vaan osuu jalankulkijaan autollaan. Mies kierii auton konepellin yli ja iskee päänsä katuun.

78-vuotias nainen. Kevättalven pakkasaamuna lähtee tasapohjaisissa sisätossuissa hakemaan sanomalehteä postilaatikosta. Liukastuu hennon lumipeitteen alla olevan jään takia ja kaatuu suorilta jaloin selälleen lyöden takaraivon pihalaatoitukseen.

29-vuotias mies. Kunnostamassa kesämökin kattoa ilman turvavaljaita. Horjahtaa ja putoaa usean metrin matkan maahan.

37-vuotias nainen. Ratsastamassa tien laidassa. Hevonen villiintyy ja vauhkoontuu ohiajavan auton vuoksi, jolloin nainen tippuu selästä ja jää kaatuvan hevosen alle.

4-vuotias tyttö. Leikkimässä kerrossängyn yläpedissä. Leikin lomassa horjahtaa ja putoaa lattialle.

47-vuotias nainen. Apukuskin paikalla henkilöautossa. Moottoritiellä ottaa turvavyön hetkeksi pois kurkottaakseen takapenkille. Äkkijarrutuksen vuoksi iskeytyy päin tuulilasia.

Aivovamma tarkoittaa tapaturman aiheuttamaa aivokudoksen vauriota, jonka vakavuus riippuu vammamekanismista ja -energiasta. Aivot ovat siinä mielessä hankala tapaus, että ne eivät vaurioiduttuaan parane, vaan koettavat sopeutua tilanteeseen ja kompensoida tapahtunutta vauriota. Aivojen eri osat säätelevät eri toimintoja, joten tapaturman jälkeinen toimintakykymme riippuu myös alueesta, johon vamma on aiheutunut. Onneksi suurin osa päähän kohdistuneista iskuista on lieviä ns. aivotärähdyksiä, mutta joillekin hankalimmista tapaturmista kärsineille jää ikävimmillään pysyvä vaikea aivovamma.

Yllämainitut potilasesimerkit ovat keskenään melko erilaisia tehtävänkuvauksia, mutta kaikkia tilanteita yhdistää tapahtuman yllättävyys ja ennakoimattomuus. Joissakin tilanteissa riskit saatetaan tiedostaa, mutta ihminen on taipuvainen ajattelemaan, että eihän nyt minulle voi mitään sattua. Harmittavan usein tuudittaudutaan ajatukseen, että ennenkään ei ole mitään sattunut ja että kyllä minä nyt osaan olla varovainen. Harvemmin muistetaan ajatella sitä, että moniin tilanteisiin vaikuttaa niin monet muutkin tekijät kuin vain oma toiminta.

Onnettomuuden tapahduttua on toki helpomman tuntuista ajatella, että tilanne nyt vain tapahtui eikä sille voinut mitään, vaikkakin raadollinen totuus on, että joillakin toimillamme saattaisimme vähentää huomattavasti riskiä loukkaantua vakavasti. Itse esimerkiksi pyöräilin pitkään ilman kypärää. Perusteluina kypärättömyyteeni käytin klassisen ontuvia syitä siitä, miten en halua hiusteni menevän huonosti, näytän typerältä kypärä päässä tai että työmatkani on niin lyhyt ja ajan aina todella varovasti. Vasta jouduttuani hoitamaan potilasta, joka loukkaantui vakavasti pyöräilyonnettomuudessa, aloin kunnolla miettiä kypäränkäyttöä. Esimieheni otti tavakseen huomautella leikkimielisesti asiasta joka kerta nähdessäni minun pyöräilevän töihin paljain päin. Hänen usein käyttämä lausahduksensa ”Ei toki voi tietää, jos sinä näytätkin paremmalta hengityskoneessa, kuin kypärä päässä” on jäänyt elävästi mieleen. Todettakoot, että nähtyäni liian monta kypärätöntä pyöräilijää ensihoidon asiakkaana, käytän nykyään itse kypärää aina pyöräillessäni.

Ei siis ole suuri vaiva esimerkiksi pitää heijastinta näkyvillä tai kiinnittää turvavyö ajon ajaksi. Useimmiten nämä asiat ovat vain viitsimisestä kiinni. Kaikille vahingoille ja tapaturmille ei tietenkään voi mitään ja vahinkoja sattuu siitäkin huolimatta, että itse olisi varovainen ja hoitanut asiansa mallikkaasti. Päähän kohdistuneisiin iskuihin kannattaa aina suhtautua vakavasti, erityisesti jos tilanteeseen liittyy lyhytkin tajunnanmenetys, kouristus tai kovaa päänsärkyä ja pahoinvointia. Akuuteissa ja kiireellisissä tilanteissa oikea menettely on soittaa hätänumeroon 112. Epävarmoissa ja mieltä askarruttavissa tilanteissa voi soittaa esimerkiksi TYKS:n yhteispäivystyksen numeroon 02-3138800, josta voi kysyä neuvoa ja toimintaohjeita.

Viikolla 46 vietetään aivovammaviikkoa

Aivovammaliiton verkkosivuilta löytyy tukea ja ohjeita aivovamman saaneille ja heidän läheisilleen. Verkkosivuilla voit tutustua myös Aivovammaviikon tapahtumiin.

Terveisin, Eeva-Leea

 

Tutustu Eeva-Leeaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*