Vaikka olemmekin tietyllä tapaa yhtä isoa pelastuslaitosta niin sopimuspalokunnat ovat monille tavallisille kansalaisille varsin tuntemattomia. Tai jos jotain niistä sattuu tietämäänkin, niin käsitykset ovat yleensä kovin vanhoja. Tosin esimerkiksi mediassa puhutaan hyvin harvoin sopimuspalokunnista. Monesti uutisissa todetaan esimerkiksi, että ”pelastuslaitos esti palon leviämisen ja sammutti tulipalon”, vaikka tehtävän olisikin todellisuudessa hoitanut sopimuspalokunta. Joskus sitä on kuullut asiakkaalta, että ”ootteeks te niinku oikee palokunta vai veepeekoo?” No usein paloautoissakin lukee vain pelastuslaitos, niin kansalaiset ovat vähemmästäkin sekaisin.
Vuonna 2016 sopimuspalokunnat lähtivät Varsinais-Suomessa hälytystehtäviin 3922 kertaa, joista pelastustehtäviä oli 2583 ja ensivastetehtäviä 1339.
No mikä se sopimuspalokunta sitten on? VPK eli vapaaehtoinen palokunta on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys, joka yleensä jakautuu osastoiksi: mm. hälytysosasto, naisosasto, nuoriso-osasto, veteraaniosasto. Sopimuspalokunnan tällaisesta VPK-yhdistyksestä tekee pelastuslaitoksen kanssa tehty palokuntasopimus. Palokuntasopimuksessa määritellään mm. hälytyshenkilöstön vahvuus, toimintavalmius eri vuorokaudenaikoina, paloasematilat, ajoneuvokalusto, suojavarusteet, henkilöstön koulutus sekä rahallinen korvaus. Sopimuspalokunta voi muodostua myös siten, että henkilöstö solmii henkilökohtaisen osa-aikaisen työsopimuksen pelastuslaitoksen kanssa. Tällaisia palokuntia on Varsinais-Suomessa Alastarolla, Dragsfjärdissä, Laitilassa, Loimaalla ja Somerolla.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella toimii yhteensä 67 sopimuspalokuntaa.
Kaiken kaikkiaan Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella toimii yhteensä 67 sopimuspalokuntaa, joilla on oma vakiintunut roolinsa. Ne osallistuvat pelastuslaitoksen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti sammutus- ja pelastustoimintaan, osa myös ensivastetoimintaan. Sopimuspalokunnat tekevät siis samoja tehtäviä kuin ammattipalokunnat. Kaikkein vaativimmat tehtävät, kuten vesisukellus on kuitenkin suosiolla jätetty ammattilaisille. Pienemmillä paikkakunnilla sopimuspalokunta toimii niin sanottuna ensilähdön palokuntana, eli se hälytetään onnettomuuspaikalle ensimmäisenä ja usein myös ainoana pelastustoimen yksikkönä. Tämä korostuu erityisesti kaupunkien ulkopuolella, missä pelastustoimen tehtäviä on suhteellisen vähän ja ammattipaloasemat sijaitsevat kauempana. Yksi sopimuspalokunta toimii yhdellä tai useammalla paloasemalla tai se voi toimia myös samalla paloasemalla ammattilaisten kanssa.
Sopimuspalokunnat tekevät samoja tehtäviä kuin ammattipalokunnat. Kaikkein vaativimmat tehtävät, kuten vesisukellus on kuitenkin suosiolla jätetty ammattilaisille.
Varsinais-Suomessa on yhdeksän ympärivuorokautisesti miehitettyjä ammattipaloasemaa, jotka sijaitsevat suurimmissa kaupungeissa, joissa on paljon asukkaita, pelastustehtäviä ja yleisestikin suuremmat riskit. No mihin niitä sopimuspalokuntia sitten kaupungeissa tarvitaan, kun ammattipaloasemia on joka puolella? Esimerkiksi Turussa toimii kuusi sopimuspalokuntaa. Paikkakunnilla, joissa toimii ammattipaloasema, sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena laajojen tilanteiden varalta tai reservinä samanaikaisiin tehtäviin. Kaikilla sopimuspalokunnilla ei välttämättä ole montaakaan tehtävää vuodessa, mutta esimerkiksi laajojen myrskyjen ja suurien tulipalojen aikana sopimuspalokuntien resursseja tarvitaan. Osa Turun sopimuspalokunnista on erikoistunut johonkin tiettyyn tehtävään, kuten eläinpelastukseen, huoltoon tai vesihuoltoon. Näitä sopimuspalokuntia käytetään tarvittaessa koko maakunnan alueella.
Vuonna 2016 sopimuspalokunnat lähtivät Varsinais-Suomessa hälytystehtäviin 3922 kertaa, joista pelastustehtäviä oli 2583 ja ensivastetehtäviä 1339. Keskiarvona se tekee noin 55 tehtävää vuodessa per sopimuspalokunta. Yli sadan tehtävän sopimuspalokuntia oli viime vuonna kaiken kaikkiaan 13.
Lisätietoja aiheesta:
- Sopimuspalokunnat Varsinais-Suomessa
- Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016 sivut 30 – 31
- Suomen Sopimuspalokuntien Liitto
- Aloita VPK-harrastus
Blogissamme vilahtelee myös vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Joonas Lahdenperä.
Toimin sopimuspalokunnan yksikönjohtajana Piikkiön VPK:ssa. Koulutukseltani olen insinööri (AMK) palopäällystön koulutusohjelmasta. Olen aiemmin työskennellyt pelastuslaitoksella palomiehen ja palotarkastajan tehtävissä reilut neljä vuotta. Päätyönään toimin pelastusalan asiantuntijana Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksessä.
Tulee mieleen sellainen asia , mitä enemmän vpk:t tekee ilmaiseksi sitä vähemmän tarvitsee vakituisia.
Tavallaan syömme vakituisten leipää , se on väärin .
Hauskaa on auttaa vakituisia , mutta liian vakavaksi ja ilman palkkaa en halua ryhtyä ,sen takia olen jäänyt sivuun. Minulla on päätyö vielä, joten teen sen minkä pystyn avustan vpk:t miten vaan osaan ja kerkeän.
Kiitos.