Mikä ihmeen varautuminen?

”Valtion, kuntien, seurakuntien, eri viranomaisten, tiettyjen huoltovarmuudesta vastaavien yritysten ja elinkeinoelämän sekä kansalaisten tulee varautua toimissaan siten, että kaikella tekemisellään pystytään selviytymään tehtävistä sekä normaalioloissa, häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissakin. Tämä toiminta on jokapäiväistä”. Näin sanoo laki.

Varautua. Mutta mihin ja miten?

(Kuva: Jussi Leivo / Varsinais-Suomen pelastuslaitos)

Suomella on hyvät suhteet sekä itään että länteen, eikä Suomea uhkaa tällä hetkellä erityisesti mikään. Liialliseen turvallisuudentunteeseen ei kuitenkaan meidän suomalaistenkaan kannata tuudittautua. Olemme lähihistoriassa joutuneet todistamaan itseämme kohdanneen terroriteon Turun puukotusten ilmentymänä. Tätäkin suurempia häiriötilanteita on koettu viimeisen viiden vuoden aikana useita tarkasteltaessa koko Euroopan aluetta. Sodiltakaan emme ole välttyneet, mutta onneksi niistä on jo melkoisen pitkä aika.

Suomen valtio on tehnyt valtioneuvoston periaatepäätöksen, jossa maamme turvallisuuteen kiinnitetään huomiota ja ohjataan hallinnonalojen varautumista. Viimeisin selonteko on nimeltään Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 (YTS). Strategiassa uhkamallit ja riskiskenaariot päivitetään kolmen vuoden välein kansalliseksi riskiarvioksi. YTS 2017 listaa 21 kohtaa varautumisesta. Näitä ovat muun muassa energiansaannin vakavat häiriöt, vakava maantieliikenteen onnettomuus ja laaja vedenjakeluhäiriö.

Pelastustoimen varautumisessa käytetään käsitteitä normaaliolojen onnettomuudet, häiriötilanteet sekä poikkeusolot

Normaalioloja tai -aikaa eletään tässä ja nyt. Normaaliaikaisia onnettomuuksia ovat esimerkiksi liikenneonnettomuudet, tulipalot ja maastopalot. Ylipäätään kaikki onnettomuudet, joita tapahtuu päivittäin. Normaaliaikaiset onnettomuudet voivatkin vaihdella pienistä onnettomuuksista aina suurimpiin mahdollisiin. Normaaliajan onnettomuuksien hoitamisessa viranomaiset noudattavat toiminnassaan normaaliajan lainsäädäntöä.

Häiriötilanteita taas voivat aiheuttaa esimerkiksi energiansaannin vakavat häiriöt, laajalle alueelle ulottuva talvimyrsky, johon liittyy pitkä pakkasjakso, maailmanlaajuisesti tai lähialueilla esiintyvät vakavat tarttuvat taudit. Häiriötilanteissa pelastustoimi kykenee yleensä toimimaan hyvin pitkälle normaaliajan lainsäädännön puitteissa, mutta joissakin tapauksissa toimintaa pitää laajentaa eri viranomaisten yhteistyöllä.

Poikkeusoloja voivat aiheuttaa esimerkiksi Suomeen suoraan tai välillisesti kohdistuva turvallisuuspoliittinen kriisi, sodan uhka tai sota. Poikkeusoloissa useimmiten toimitaan valmiuslain tai puolustustilain pykäliä noudattaen. Lainsäädäntö antaa silloin viranomaisille entistä enemmän mahdollisuuksia toimia.

Kaikissa eri tilanteissa voidaan toki noudattaa aina tarvittavin osin eri lainsäädäntöjä siten kuin niistä tapauskohtaisesti säädetään Valtioneuvoston päätöksellä.

Miten tavallisten ihmisten olisi hyvä varautua?

Normaalioloissa jokaisella meistä on varmasti oikeus, velvollisuus ja halu suojella itseämme ja omaisuuttamme. Tämä koostuu pienistä arjen teoista; asunnoissamme on toimivia palovaroittimia, talviliukkailla kiinnitetään huomiota jalkineisiin, autoillessa pidetään turvavälejä ja noudatetaan nopeusrajoituksia. Elämme siis tavallisessa arjessa käyttäen maalaisjärkeä. Kynttilöitä ei jätetä valvomatta, pesukoneita käytetään ja laitteet ladataan silloin, kun ollaan itse kotona.

Hieman pidempikestoisia häiriötilanteita varten on suositeltavaa pitää taloudessa niin sanottua kotivaraa. Kotivara ei ole mikään lisävaraus, vaan siinä huomioidaan, että kaappeihin on ostettu säilykeruokia, jauhoja, vihanneksia tai mitä tahansa sellainen määrä, että niillä pärjätään noin viikon verran, jos tarvetta ilmenee. Kotivara on siis kiertävää materiaalia, jota kotona käytämme säännöllisesti. Maaseudulla, missä on eläintiloja ja muita vastaavia, on varautumisella entistä suurempi merkitys, koska silloin tulee miettiä myös muun muassa eläinten energian, ruoan ja juomaveden saaminen.

Kotivaraa on ajateltu noin viikon kestäväksi, koska yleisesti arvioidaan, että pidempikestoisia häiriötilanteita ei ihan helpolla nykyisessä yhteiskunnassa tulisi ja viranomaistoimin niistä pystytään selviytymään. Kukaan ei kuitenkaan estä varautumista pidempäänkin ajanjaksoon.

Poikkeusoloja (= sota tai vakava sodan uhka) varten tavallisia kansalaisia ei ole edellytetty varautumaan erityisesti. Muutamia poikkeuksia kuitenkin on. Väestön varoittamiseen tarkoitettuja väestöhälyttimiä testataan säännöllisesti kuukausittain viranomaisten toimesta. Väestöhälyttimiä voidaan käyttää myös normaaliaikoina tapahtuvien onnettomuuksien yhteydessä. Pillin soidessa kehotetaan ihmisiä siirtymään sisätiloihin tai ”väistämään” mahdollisia haitallisia tai myrkyllisiä aineita. Lisäksi väestösuojat tulee pitää käyttökelpoisina. Huolehtiminen kuuluu taloyhtiölle tai kiinteistön omistajalle ja viranomaiset suorittavat näihin tarkastuksia määräajoin.

Pidä kotona

  • Kannellisia astioita veden kuljettamiseen ja säilyttämiseen: Juomavettä ja muita juomia tarvitaan 16 litraa henkeä kohden viikossa. Lisäksi vettä tarvitaan hygieniaan ja wc:n huuhteluun.
  • Taskulamppu ja paristot
  • Paristoilla toimiva radio
  • Kynttilät ja tulitikut
  • Lääkkeet
  • Manuaalinen tölkinavaaja
  • Erityisruokavalion elintarvikkeet
  • Hygieniatarvikkeet, vaipat yms.
  • Tuorekelmut, teippi, muovipurkit
  • Käteistä rahaa
  • Joditabletit
  • Lemmikkien tarvikkeet

Linkit:

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Varsinais-Suomen pelastuslatioksen suunnittelija Heikki Niemi.

Terveisin, Heikki

”Nimeni on Heikki Niemi.

Olen tällainen grand old man perusbrankkari Luonnonmaalta. Olen aloittanut palokuntaurani Turun Palolaitoksen pullukkana vuonna 1977. Palomiehen, sairaankuljettajan, pelastussukeltajan, palotarkastajan, apulaispalopäällikön, palomestarin virkanimikkeiden jälkeen päädyin eri vaiheiden kautta nykyiseen suunnittelijan toimeen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselle, Luolalan paloasemalle, Naantaliin.

Suunnittelijana fundeeraan valmiusasioita eli pohdiskelen miten pelastuslaitoksella toimittaisiin häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Juuri tällä hetkellä, kun pelastustoimea ollaan siirtämässä osaksi maakunnan toimintoja, osallistun yhtenä asiantuntijana maakunnan valmiussuunnittelun alatyöryhmään joka suunnittelee maakunnan viranomaistoimijoiden yhteistä valmiussuunnitelmaa.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*