”Mikä toi on?”

Minusta eräs palomiehen parhaista työtehtävistä on kaluston ja oman työn esittely vierailuryhmille. Keskuspaloasemalla käy tasaiseen tahtiin vierailijoita päiväkotilapsista eläkeläisporukoihin ja kaikkia heitä yhdistää hinku kuulla, mitä palomiehet tekevät ja millaisilla työkaluilla. Esittelyiden yhteydessä tulee aina myös hyviä kysymyksiä. Omissa kirjoituksissani yritän vastata niistä useimmin esitettyihin.

Ensimmäinen kirjoitukseni otsikko on kysymys, jonka yleensä porukan nuorin ja rohkein esittää, kun avaan ensimmäistä kalustokaapin ovea sammutusautosta. Seuraavaksi avaankin hieman, mitä sieltä kalustokaapista sitten löytyy.

Airbagin suoja varmistaa pelastajan ja potilaan turvallisuuden

Nykyaikaisessa autossa on valtava määrä erilaisia turvavälineitä. Yksi tutuimmista lienee turvatyyny, airbag. Tämä ohjauspyörän keskiöstä esiin räjähtävä pussi on säästänyt kolaritilanteissa lukemattomia ihmishenkiä vuosien varrella. Airbagissa on enemmän voimaa kuin moni tulee ajatelleeksi.

Demonstraatio airbagin voimasta

Jos autolla ajetaan kolari, jossa turvatyyny ei laukea, saattaa se törmäyksen takia herkistyä. Raivaustilanteessa pelastaja joutuu joskus kurottamaan itsensä uhrin ja ratin väliin. Todella huonolla tuurilla airbag laukeaa juuri tässä vaiheessa ja aiheuttaa suuria vammoja niin pelastajalle kuin uhrillekin.

Tämä airbagin suoja laitetaan ratin päälle, jolloin se estää turvatyynyä täyttymästä ja aiheuttamasta vammoja.

Nostotyynyllä nousee vaikka bussi

Eräs onnettomuustyyppi on jäädä jonkin painavan alle puristuksiin. Betonielementti, kivi tai vaikka painava työkone voi jostain syystä kaatua päälle. Yleensä taakan ja maan väliin jää onneksi rako, jota voi käyttää taakan nostamisessa. Taakan saattaa saada nostettua jonkinlaisella vivulla tai rautakangella, mutta jos painoa on liikaa, se ei onnistu.

Sammutusauton varustukseen kuuluu paineilmalla toimiva nostotyyny. Matalan tyynyn saa sujautettua helposti melko pieneenkin koloon. Johtamalla tyynyn sisään paineilmaa saadaan tyyny pullistumaan ja samalla taakka nousee. Tyynyllä on useiden tonnien nostovoima ja olen itse nähnyt kun bussia nostetaan ilmaan tällaisten tyynyjen avulla.

Nostotyynyn voi sujauttaa helposti melko pieneenkin koloon.

Hydraulisilla pelastusvälineillä auto kuoritaan potilaan ympäriltä

Toinen ”peruskeikka” tulipalon ohella on liikenneonnettomuus. Onnettomuuden vakavuus vaihtelee pienestä peltikolarista totaaliseen hävitykseen. Kolarissa potilailla on aina suuri riski saada rankavamma, joten heidän liikuttelunsa pyritään pitämään minimissä.

Nykyään potilasta ei irroteta autosta, vaan auto puretaan potilaan ympäriltä. Auton pilkkominen ja osien irrottaminen vaativat järeitä työkaluja, joiden käyttämiseen taas tarvitaan hieman sitä jerkkua ranteeseen. Polttomoottori pyörittää hydraulipumppua, joka antaa voimaa letkun päässä oleville työkaluille.

Yhdellä pumpulla voi käyttää kahta työkalua kerrallaan. Leikkurit ja levittimet ovat kaksi perustyökalua, mutta letkun päähän voi vaihtaa myös tankolevittimen tai pienen poljinleikkurin. Levittimellä tehdään yleensä työtilaa ja kaivetaan auton rakenteista esiin ne kriittiset kohdat, jotka sitten leikkureilla katkaistaan − esim. ovien saranat. Autojen valmistusmateriaalit kehittyvät koko ajan ja asettavat uusia haasteita kolaritilanteissa. Uusien autojen korissa on kohtia, joissa on käytetty erikoislaatuisia, erittäin vahvoja metalleja, joiden leikkaaminen saattaa olla vaikeaa jopa näille työkaluille.

Auton ikä vaikuttaa muutenkin paljon pelastustekniikkaan. Esimerkiksi 80-luvun Corollasta on helppo leikata katto pois ja ottaa potilas sitä kautta ulos, mutta nykyaikaisen ison maasturin katto saattaa painaa 200kg. Palkeissa voi myös olla useita turvatyynyjä ja kaasupatruunoita esim. turvavyön esikiristimelle. Autoliiton sivuilla on tietoa pelastuskortista, josta selviää juuri tätä tärkeää tietoa meille auttajille onnettomuustilanteessa.

http://www.autoliitto.fi/tietopankki/pelastuskortti/

Hydraulisilla pelastusvälineillä auto voidaan kuoria potilaan ympäriltä.

”Darth Vader -maski”

Kaikki savu on myrkyllistä, enemmän tai vähemmän. Asunto- tai autopalossa yksikin henkäisy – usein erittäin myrkyllistä – savua saattaa olla kohtalokasta. Siksi käytämme paineilmalaitteita, johon kuuluu alumiinirunkoinen 6,8 litran kokoinen pullo, johon puristetaan normaalia hengitysilmaa 300 barin paineella. Ilmaa on tuolloin käytössä yleensä noin 2000 litraa.

Paineilmalaitteen käyttö ei ole nössöilyä.

Kovassa rasituksessa, vaikka savusukelluksessa, pullo saattaa tyhjentyä jopa vartissa. Kasvo-osassa on koko ajan lievä ylipaine, eli turvapaine. Jos kasvo-osa ei ole ihan tiiviisti kasvoilla tai johonkin tulee pieni vuoto, turvapaine pitää savukaasut pois hengityksestä. Paineilmalaitetta on helppo pitää päällä ja melko mukavaa käyttää, joten se tulee otettua helposti keikoilla käyttöön. Vanha asenne laitteen käytöstä nössöilynä alkaa olla onneksi mennyttä.

Esittelyissä usein eniten ihmetystä saa aikaan juuri paineilmalaitteen päälle pukeminen ja ilman hengittäminen kasvo-osan kautta. Darth Vader  -viittauksen kuulee joka kerta.

Terveisin, Otto

 

 

 

 

Tutustu Ottoon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ERROR: si-captcha.php plugin says GD image support not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why GD image support is not enabled for PHP.

ERROR: si-captcha.php plugin says imagepng function not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why imagepng function is not enabled for PHP.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.