Miksi palovaroitin ei soinutkaan?

Nelihenkisen perheen isä oli hankkinut taloon palovaroittimen vain joitain kuukausia sitten ja asentanut sen olohuoneen kattoon. Paristokin oli vaihdettu ihan vähän aikaa sitten. Silti kaikki meni. Miksi palovaroitin ei pelastanutkaan – vaikka niin luvataan? Muun muassa tällaisten kysymysten äärelle pelastuslaitoksen palontutkija joutuu välillä pysähtymään.

Miksi tutkitaan?

Pelastusviranomaiset ovat kautta aikojen selvittäneet palojen syitä ja taustoja. Vain palon syttymissyyn selvittämällä on mahdollista saada tietoutta ennaltaehkäistä vielä syttymättömiä paloja. Miten syttymissyy sitten selvitetään ja mitä selvittäminen oikeastaan on? Usein puhutaan, että kynttilä sytytti palon, tai että palo syttyi saunan lämmittämisen seurauksena. Ihan hyvä, mutta oikein käytetty kynttilä tai sauna harvoin sytyttää yhtään mitään, vaan taustalla on esimerkiksi ihmisten väärä toiminta, viallinen tuote tai vaikkapa rakenteellinen ongelma. Juuri tällaisia asioita pelastusviranomainen pyrkii tutkinnassaan selvittämään.

Joku saattaa kuvitella, että pelastuslaitokset etsivät syyllisiä. Ei suinkaan! Pelastuslaitos tutkii paloja nimenomaan siksi, että vastaavia paloja syttyisi jatkossa entistä vähemmän, paloista syntyneet vahingot rajautuisivat mahdollisimman pieniksi ja että pelastustoiminta sujuisi mahdollisimman tehokkaasti. Yleisesti ottaen pelastuslaitoksen palontutkinnan tehtävänä on selvittää, mitkä seikat johtivat palon syttymiseen ja miksi vahinkoja syntyi.

Käytännössä pelastuslaitosten velvoitteena on tutkia kaikki palot. Tutkinnan tasot ovat kuitenkin erikseen sovittuja ja painopisteet vaihtelevat vuosittain. Jokaisessa tutkinnassa on selvitettävä myös pelastustoiminnan kulku. Parhaimmillaan palontutkinnassa voidaankin havaita jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä tai asioita, joita pelastustoiminnassa voidaan edelleen kehittää. Tuskin mikään palo on ”väärin sammutettu”, mutta eräänlaista tehokkuus- ja työturvallisuusnäkökulmaa tulee tutkinnassa aina olla.

Tarvittaessa palontutkinnassa tehdään polttokokeita.

On mentävä ”syvälle”

Tulipalon tutkinta lähtee pääpiirteissään liikkeelle siitä, että tunnistetaan tarve tutkia. Toisin sanoen palosta uskotaan saatavan sellaista tietoa, mikä parantaa paloturvallisuutta tai edistää pelastustoiminnan kehittämistä. Jotta tapahtunutta voidaan selvittää, tulee kerätä runsaasti taustatietoa. Tyypillisesti tietoa kerätään ihmisiä puhuttamalla, hankkimalla erilaista tallennetietoa ja tutkimalla palopaikkaa. Tarvittaessa tehdään myös polttokokeita. Myös aikapalaset tulee saada yhdistettyä toisiinsa. Lopuksi kerätään kaikki kerätty tieto yhteen ja muodostetaan mahdollisimman luotettava ja tarvittaessa tieteellisestikin mahdolliseksi osoitettava päätelmä tapahtuneesta. Jotta kaikkeen tähän päästään, on tehtävä tarkkaa ja perusteellista työtä ja yksinkertaisesti kyseenalaistettava monia asioita, jotta tutkinta olisi riittävän analyyttista. Samoja kysymyksiä ja asioita on punnittava monesta eri näkökulmasta ja moneen kertaan katsottuja kuvatallenteita on tarkasteltava yhä uudelleen.

Palanut kohde työpaikkana

Palopaikka on monesti varsin haastava työpaikka – monestakin syystä. Kun huoneisto tai rakennus on palanut, on kohteessa tyypillisesti todella huonot olosuhteet. Varottavana on viiltäviä pintoja, vaarallisia rakenteita ja ilmassa leijuvia pienhiukkasia. Palokaasujakin leijailee vielä ilmassa. Pinnat on täynnä nokea ja tilassa ei voi hengittää kuin hengityssuojaimin. Savun haju tarttuu joka paikkaan, eikä lähde palon jälkeen edes peseytymällä irti. Kohteen tutkinnassa löytyy erilaisia epämääräisiä palojälkiä, möykkyjä ja rikkoutunutta tavaraa. Moni löydös kertoo myös ihmisten elämästä, historiasta ja muistoistakin. Kaikesta huolimatta palopaikkaa täytyy pystyä tulkitsemaan niin, että olennainen tieto voidaan taltioida myöhempää analyysia varten. Palopaikan vaarallisuus asettaa siis paljon haasteita paikkatutkintaa suorittavalle henkilölle. Työturvallisuuden laiminlyönti altistaa nopeasti tapaturmille ja vakaville sairauksille. Valitettavasti liian moni palontutkija sairastuu syöpään.

Palopaikka on monesti varsin haastava työpaikka.

Kun päätelmä testataan

Silloin tällöin pelastuslaitoksen palontutkija kutsutaan myös oikeuteen. Yleensä tutkijan tehtävä on selvittää oikeudelle palojen syttymismekanismeja tai vaikkapa vaaran konkreettisuutta. Oikeudessa todistaminen ei ole koskaan erityisen ”palkitsevaa”. Eräs kollegoistani totesi taannoin, että miksi salista poistuessa on lähes aina tunne, että on itse sytyttänyt palon? Niin tai näin – jokaisen oikeusturvan takia näiden asioiden huolellinen ja perusteellinen selvittäminen on välttämätöntä ja vaikka paloa ei käsiteltäisikään oikeudessa, kaikki lähtee siitä, että tutkijan tekemä työ ulosmitataan – tavalla tai toisella.

Ja lopuksi siitä palovaroittimesta… Palovaroitin toimii parhaiten, kun se on alle viisi vuotta vanha, oikein sijoitettu ja siinä on toimiva virtalähde. Palovaroittimissa on myös erilaisia ilmaisutapoja, joihin kannattaa tarkemmin tutustua, jotta voi varustaa kotinsa mahdollisimman tehokkaasti alkavan palon varalta. Koskaanhan emme voi valita millainen palo kotona syttyy, mutta asiaan paneutumalla voimme antaa itsellemme lisää aikaa toimia, jos palo syttyy.

Palovaroittimen valinnasta ja sijoittamista tarkemmin

Turvallista joulun aikaa. Toivottavasti emme tapaa työn merkeissä. 🙂

Blogissamme vilahtelee myös vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa palopäällikkömme Pasi Paloluoma.

Terveisin,
Pasi

”Aloitin oman pelastusalan urani jo vuonna 1987, joten takana on jo ”kohtalainen” kokemus alalta. Työtehtäviini vuosien varrella on kuulunut monenlaista aina palomiehen, paloesimiehen ja palomestarin tehtävistä alkaen. Viimeiset vuodet olen työskennellyt yhä enemmän palontutkinnan parissa. Koen työni mielekkääksi ja voin oppia päivittäin uusia asioita.

Ikää minulla on puolet itsenäisestä Suomesta. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi teinipoikaa. Vanhin tyttäreni on jo aikuinen. Vapaa-aikani sujuu pääsääntöisesti jäähallilla, golfkentällä tai frisbeegolfkentällä, joten vapaa-ajan ongelmia ei ole, muuta kuin ajan puutteen osalta.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*