”Mitä ne numerot paloauton kyljessä tarkoittavat?”

Jokaisella pelastuslaitoksen yksiköllä on oma tunnuksensa, jotta käskyt ja tehtävät olisi helppo osoittaa tietylle porukalle ja radioliikenne pysyisi mahdollisimman selkeänä. Mistä tämä kirjaimista ja numeroista koostuva yhdistelmä sitten muodostuu?

N18 ja N11.

Osaatko jo tulkita, missä kunnassa ovat N18 ja N11 ja mikä niiden käyttötarkoitus on?

Ensimmäisenä on kuntatunnus, joka on usein kunnan nimen ensimmäinen tai kaksi ensimmäistä kirjainta, esimerkiksi Turussa se on T, Naantalissa N ja Paraisilla Pg. Seuraavaksi tulee kaksi numeroa, joista ensimmäinen osoittaa paloaseman. 1 tarkoittaa kunnan pääpaloasemaa ja monessa kunnassa sitä ainoaa asemaa. Turussa 1 on pääasema Eerikinkadulla ja 4 on Kärsämäen asema lentoaseman kupeessa. 2 oli Jaanin tunnus ja 3 Artukaisten, mutta nämä ovat siis jo poistuneet käytöstä. Toisella numerolla osoitetaan auton käyttötarkoitus:

1 sammutusauto
2 myös sammutusauto, mutta yleensä vara-auto
3 säiliöauto
4 vaahtoauto
5 raivaus- tai sukellusauto
6 nostolava- tai tikasauto
7 miehistönkuljetusauto
8 vahingontorjunta-auto

T11 on siis Turun pääaseman sammutusauto ja L11 Liedon aseman sammutusauto. Jokaisella paloasemalla on sammutusauto, koska se on yleispaloauto, joka lähetetään melkein mihin tahansa onnettomuuteen. Sammutusautossa on miehistönä yleensä esimies, kuljettaja ja yksi työpari.

Säiliöautossa on yleensä noin 10 kuutiota vettä, jota voidaan sitten pumpata sammutusautoihin tai vaikka puomitikasautoon. Jos vedenkulutus on suurta jossain tulipalossa, voidaan vettä ajaa monellakin säiliöautolla. Vaahtoautoja on enimmäkseen vain teollisuuslaitosten palokunnilla esimerkiksi öljyjalostamoilla.

Etualalla T15 ja takana T11.

Mihin tarkoitukseen käytetään etualalla olevaa T15:tä? Entä mikä auto on taustalla näkyvä T11?

Vesisukellusta suoritetaan Varsinais-Suomen alueella yleensä Uudenkaupungin, Naantalin ja Turun Eerikinkadun asemilta. Näiden asemien sammutusautoissa on varusteet vesisukeltamiseen, mutta Turun pääasemalla on vielä erikseen auto, jossa on monipuolinen lisävarustus sukellustehtävien hoitamiseen. Tämä auto kulkee tunnuksella T15. Joillain laitoksilla on myös erilaisten raivaustehtävien hoitamiseen suunniteltu raivausauto, johon saattaa olla asennettuna nosturi.

Erilaisia nostolava-autoja on Varsinais-Suomen alueella 6. Niitä olikin esitelty jo aikaisemmassa blogissa.

Miehistönkuljetusautot ovat Varsinais-Suomen alueella enimmäkseen pakettiautoja, joissa on penkit tavaratilassa. Jos palomies määrätään asemalta toiselle kesken vuoron, hän yleensä ajelee paikasta toiseen juuri tällä aseman pakettiautolla. Myös monet muut pelastuslaitosten huoltoautot, joilla hoidetaan asemien päivittäisiä juoksevia asioita, on merkitty seiskalla.

Numerolla kahdeksan merkittyjä autoja voi olla moniin käyttötarkoituksiin esimerkiksi öljyvahinkojen torjuntaan, vesihuoltoon tai kuten N18 Naantalissa on kemikaalionnettomuuksiin erikoistunut yksikkö.

Huom! Edellä esitellyt yksikkötunnukset koskevat ainoastaan Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aluetta.

Terveisin, Otto

Terveisin, Otto

 

 

 

 

Tutustu Ottoon!

7 thoughts on “”Mitä ne numerot paloauton kyljessä tarkoittavat?”

  1. Kauanko Turun tienoo aikoo vielä käyttää vanhoja tunnuksia valtakunnallisten sijaan? Muuallahan tunnukset ovat olleet jo pidemmän tovin kaksi-kolmikirjaimisia ja kaksi-viisinumeroisia. Menee koko postauksen opit romukoppaan kun muutos lopulta sielläkin tapahtuu vaikka toki mielenkiintoisena historiapläjäyksenä tulee säilyttämään arvonsa.

    • Kiitos hyvästä kysymyksestä. Yksikkötunnusten osalta olemme päätyneet nykyiseen järjestelmään, koska koemme, että onnettomuuksien johtaminen vaikuttaa lopputulokseen ratkaisevasti. Nykyisen tunnusjärjestelmän etuna on, että johtajat ja yksiköissä toimivat henkilöt tietävät tarkalleen, mitä yksikkö sisältää ja minkälaista henkilöstöä yksikössä on. Samoin jokainen tietää yksiköiden tarkan asemapaikan ja onnettomuuden sattuessa voimme arvioida esim. yksikön saavutettavuuden onnettomuuspaikalle paremmin.

      Em. perusteilla olemme pysyneet nykyisessä järjestelmässä. Alueella ei ole kahta samalla tunnuksella olevaa yksikköä ja kaikki ovat eriteltävissä tunnusten osalta.

      Terveisin, Kari Alanko/pelastuspalvelut

  2. M: Samaa olen itsekin pohtinut. Tähän olisi mukava saada myös vastaus ylimmältä päällystöltä. Viimeistään hätäkeskusten verkottuessa tästä tulee ongelmia.

    • Hei Julius, käythän lukemassa aluepalopäällikön vastauksen kysymykseen nimimerkin M kommentin perästä. Terveisin, Maria/ylläpito

  3. Voisi blogitekstissä mainita, että tämä koskee vain ja ainoastaan Varsinais-Suomen pelastuslaitosta, muualla on opittu ja otettu käyttöön jo aikaa uusi pelastustoimen yksikkötunnusjärjestelmä.

  4. Hei Kari.

    Kiitos vastauksestasi. Ymmärrän ajatuksen, mutta edelleen ihmettelen, miten hätäkeskusten verkottuessa voitte olla varma siitä, että päivystäjä esim. Keravalla tai Oulussa ymmärtävät Varsinais-Suomen muista poikkeavat yksikkötunnukset. Jos kaikkialla muualla Suomessa tunnukset ovat muotoa RHE101, RSA213 tai RPP407, miten RVST11, RVSSR13 tai RVSU27 oikein ymmärretään ja mitä mahdollisia ongelmia tämä tuo tullessaan? Uskon, että myös Varsinais-Suomessa opittaisiin uudet yksikkötunnukset niin, että johtamisessa ei tulisi tunnuksista johtuvia ongelmia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ERROR: si-captcha.php plugin says GD image support not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why GD image support is not enabled for PHP.

ERROR: si-captcha.php plugin says imagepng function not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why imagepng function is not enabled for PHP.