Näin alkaa Edward Bulwer-Lyttonin romaani Paul Clifford. Samoilla sanoilla alkaa myös toinen legendaarinen tuotos The Joulukalenteri, josta on muuten viime vuosina tullut allekirjoittaneen suosikkijoulukalenteri. Lapsuudessa ehdoton ykkönen oli tietenkin Histamiinin joulukalenteri: ”Klip klop, klip klop, hevonen on pop.”
Mutta vähän asiaakin. Taas on saatu viimeisen viikon aikana uutisista kuulla ja nähdä minkälaisia näytöksiä luontoäiti voi järjestää. Usein tulee miettineeksi, että oikeasti on aika kivaa, helppoa ja turvallista asua täällä Suomessa. Ei sinällään, onhan meilläkin näitä myrskyjä, mutta mittakaavaltaan täysin eri luokkaa kuin osassa maailmaa. Nyt viikonloppuna kuulimme myös, kuinka suomalaisten suosikkilomakohdetta (Kanarian saaret) runtelivat rankkasateet. Vettä satoi kaatamalla yli 48 tuntia putkeen, mistä aiheutui muun muassa tulvia ja rakennusvaurioita.
Noin viikko sitten Meksikon rannikolla riehui Patricia-hurrikaani, jossa tuulennopeus oli 265 kilometriä tunnissa eli 73 metriä sekunnissa. Vertailun vuoksi voidaan muistella omaa vuoden 2011 Tapani-myrskyämme, jossa voimakkaimmat puuskat maa-alueilla olivat 31,5 metriä sekunnissa. Tapani-myrskystä parhaiten omaan mieleeni jäivät jouluaatto, jonka vietin Uudenkaupungin paloasemalla työtehtävissä ja tapaninpäivä, jolloin vanhempamme tulivat pidemmän ajomatkan päästä kaatuneita puita väistellen luoksemme vierailulle ja kerroimme tuleville isovanhemmille esikoisemme tulosta.
Vuonna 2011 asuimme kerrostaloasunnossa melkein Turun keskustassa, eikä myrskyllä asumiseeni ja elämiseeni isommin ollut vaikutuksia. Nykyään asumme perheen kanssa sähkölämmitteisessä omakotitalossa ja myrskyihin on siten suhtauduttava hieman eri tavalla. Usein myrskyjen suurin vaikutus meille näkyy laajamittaisissa sähkönjakelukatkoksissa. Harvoin tulee ajatelleeksi, mihin kaikkeen sähköttömyys oikeastaan vaikuttaa ja varsinkin miten se vaikuttaa kotimme ulkopuolella. Nykyaikana kotona on aika vaikea tehdä mitään ilman sähköä. Ei toimi telkkari, ei toimi uuni, ei toimi sähköä käyttävät lämmitysjärjestelmät ja pahimmassa tapauksessa ei tule vettä eikä se pirun pökäle häviä pöntöstä.
Ongelmat sähkönjakelussa vaikuttavat isoon osaan suomalaisia. Suomessa on noin 500 000 pientaloa ja 25 000 rivi- tai ketjutaloasuntoa, jotka lämpiävät sähköllä, ja joista joka toisessa asunnossa sähkö on ainoa lämmön lähde. Pahimmillaan, sähkönjakelukatkoksen jatkuessa pitkään, aika moni meistä asuu kylmässä asunnossa, mistä taas voi seurata muita ongelmia.
Mitä sitten voisimme itse tehdä varautuaksemme ongelmatilanteisiin ja pärjätäksemme myös silloin, jos sähkökatkos kestää päiväkausia? Kaikkien meidän ei tarvitse hankkia aggregaattia, mutta on viisasta varautua ongelmatilanteisiin edes jollain tasolla, jotta kohtuullisen normaali elämä voisi jatkua. Puhutaan kotivarasta, jolla tarkoitetaan sitä, että ongelmatilanteita ennakoidaan esimerkiksi hankkimalla kotiin hätävararuokaa ja muita päivittäin välttämättömiä tavaroita. Hyvästä kotivarasta voi olla hyötyä myös muulloin kuin myrskyissä: esimerkiksi silloin kun yksinasuva sairastuu, eikä kykene ostoksille.
Vaikka omat myrskymme ovatkin vielä melko erilaisia kuin Meksikon hurrikaanit, on viime vuosina ollut havaittavissa voimakkaiden myrskyjen lisääntymistä myös täällä Suomessa. Ongelmatilanteista selviämisen pohtiminen kotona ja niihin varautuminen edes jollain tasolla lienee järkevää. Sähkölämmitteisissä taloissa asuvien kannattaa ehdottomasti harkita tulisijan asentamista, mikäli sitä ei vielä ole.
Lue lisää aiheesta:
