Vanhuksia tuetaan hyvinkin pitkään kotona asumiseen. Kotiin saa tarvittaessa monenlaista apua, jos sitä on ymmärtänyt pyytää. Monet vanhemmat ihmiset kokevat, että heidän on pakko pärjätä yksin. He eivät halua sairaalaan, palvelukotiin tai vanhainkotiin vaan haluavat olla kotona. Se on ymmärrettävää, koti on usein se paikka jossa on asuttu pitkään, omasta mielestä tuttu ja turvallinen paikka olla.
Kaikki me vanhenemme. Vanhuus ei tule yksin, sanotaan. Näinhän se on, toisille tulee enemmän ”kavereita”, toisille vähemmän, jos sairauksista tai iän mukanaan tuomista heikentymisistä puhutaan. Toisilla ei ole kuin särkylääkettä lonkan kolotukseen ja toisilla taas kahden A4:n verran lääkkeitä listalla. Toisilla heikkenee muisti, mutta keho on notkea kuin gasellilla – toisilla taas toisinpäin. Oli tilanne mikä tahansa, omaisten rooli on mielestäni tärkeä. Työssäni kohtaan hyvin paljon vanhuksia, jotka asuvat vielä kotona. Välillä hämmästellen miten iäkkäitä supernaisia tai -miehiä kotona pystyykään vielä asumaan ja välillä huolestuen heidän pärjäämisestään.
Omaisten on hyvä pitää yhteyttä iäkkäämpiin sukulaisiinsa, jotta pysyvät kärryillä heidän kunnostaan ja pärjäämisestään. On helpompaa puuttua tilanteisiin kun tietää millä aikavälillä kunto on laskenut tai muisti heikentynyt. Mikäli iäkästä sukulaista nähdään vain joulupöydässä, voivat liikkeen hidastuminen, muistamattomuus tai kivut tulla yllätyksenä. Tällöin osa voi pelästyä ja ajatella, että kunto on hetkessä romahtanut, vaikka aikaa on todellisuudessa kulunut taas jo vuoden verran. Joissain tapauksissa esimerkiksi kotihoidon hoitajat tietävät vanhuksen tilan parhaiten, joko siksi ettei hänellä ole omaisia tai siksi etteivät omaiset pidä yhteyttä.
Apua on tarjolla
Kotiin saa siis monenlaista apua. On olemassa kotihoito, josta hoitajat käyvät sovitusti asiakkaan luona. Käyntien tarkoitus sovitaan jokaisen kohdalla erikseen. Osa tarvitsee vain lääkkeenannon, osa taas apua ruuan lämmityksessä tai vaikka suihkussa käynnissä.
Liikkumiseen on olemassa omat apuvälineensä ja kotiin saa tarvittaessa apuvälineitä. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi sänkyyn kiinnitettävä kahva, jotta pääsee helpommin ylös tai suihkutuoli. Mikäli ongelmana on esimerkiksi kaatuilu tai vaikka se, että jalat pettävät herkästi alta – turvapuhelimen hankkimalla saa rannekkeesta painamalla nostoapua. Ravinto on erittäin tärkeää vanhuksille, jotta he pysyvät kunnossa. Jaksaako sukulaisesi laittaa ruokaa vai pitäisikö hankkia ateriapalvelu, josta tulee lämmin ruoka sovittuina päivinä?
Kodin sisustukseenkin voi kiinnittää huomiota. Onko kävely jo hieman heikompaa? Olisiko syytä ottaa matot pois lattioilta, jotta vanhus ei kompastuisi ja kaatuisi? Saisiko huonekaluja siirrettyä niin, että rollaattorilla olisi helppo kulkea sisälläkin? Eihän keittiön kaapeissa ole mitään tarpeellista ylimmällä hyllyllä, jotta ei tule houkutusta kiivetä tuolille hakemaan sitä? Onko sukulaisesi muisti jo sen verran heikentynyt, ettei hänen kannata käyttää hellaa? Saisiko sen pois toiminnasta? Onhan palovaroitin kunnossa?
Voisitko olla avuksi?
Ensi kerralla, kun käyt kylässä iäkkään sukulaisesi luona, katsele ympärillesi ja kuulostele voisiko hän tarvita jotakin apua kotonaan. Voitko kenties itse olla jotenkin avuksi?
Joulu- ja kevätsiivous on monelle vanhukselle tärkeä asia, mutta he harmittelevat kun eivät jaksa itse sitä tehdä. Eivätkä he viitsi omaisiaan pyytää; ”he kun käyvät töissä ja ovat muutenkin niin kiireisiä”, on usein kuultu lausahdus kysyttäessä omaisista. Vai tarvitseeko hän kaupassa käyntiin apua? Ehditkö käymään kerran viikossa kaupassa tai hankkimaan vaikka kauppapalvelun? Pitäisikö hän kävelylenkeistä, jotta saisi raitista ulkoilmaa, muttei uskalla yksin lähteä? Kaipaako hän vain hetken seuraa, jonkun jonka kanssa jutella niitä näitä? Riittäisikö sinulta muutama tunti aikaa, vaikka kerran tai kaksi kuukaudessa? Ensimmäinen vastaus kaikenlaiseen apuun voi olla kieltävä, mutta tarpeeksi hyvillä perusteluilla ja hetken miettimisajalla hänkin saattaa katsoa asioita eri näkökulmasta. Turvallisuuden näkökulmasta.
Pidetään huolta vanhuksistamme, niin kuin hekin ovat pitäneet meistä!
Vanhusten päivää vietetään 4.10. Tartu edes silloin puhelimeen ja soita, kysy kuulumiset ja piristät vanhuksen päivää!
Lisätietoja Vanhustenpäivästä ja -viikosta