Opiskelijaohjaus kuuluu jokaisen työntekijämme työnkuvaan. On aina jännittävää aloittaa harjoittelu ja tutustua uuteen paikkaan, ohjaajaan ja käytäntöihin. Odotamme opiskelijoiltamme uusimpia uutisia ensihoidon maailmasta ja opimme jokaisesta päivästä opiskelijan kanssa jotain uutta. Jokaisen opiskelijan kanssa suunnittelemme yksilölliset tavoitteet perustuen heidän valmiuksiinsa ja opintojen vaiheeseen. Yhteistyö ja avoin kommunikointi sekä palaute molempiin suuntiin ovat onnistuneen harjoittelun avaintekijöitä.
Opiskeljat toimivat aina ohjaajan valvonnassa
Opiskelijoiden harjoittelun tarkoituksena on tuoda käytäntöön koulussa opittua, ja opiskelijat toimivat aina ohjaajansa valvonnassa. Potilaamme ovat yleisesti ottaneet opiskelijat hienosti vastaan ja ymmärtäneet ohjauksen merkityksen potilastyössä. Potilaalla on myös oikeus kieltää opiskelijan osallistuminen tutkimiseensa tai hoitotoimenpiteisiin. Tätä tapahtuu kuitenkin äärimmäisen harvoin.
Harjoittelussa opiskelija osallistuu toimintaan ohjatusti ja työparista tulee kolmikko, jossa
opiskelija toimii arvokkaana jäsenenä. Päätökset hoidosta ja kuljetuksista ovat
kuitenkin aina työntekijöidemme tekemiä.
Odotukset ja todellisuus epäsuhdassa – suurin potilasryhmä ovat kiireettömät potilaat
Toisinaan opiskelijan tullessa harjoitteluun odotukset ja todellisuus ovat epäsuhdassa
keskenään. Odotetaan pelkkää kiireessä toimimista ja akuuttihoitoa. Ensihoidossa toteutetaan tarvittaessa tehohoitotasoista hoitoa jo kohteessa ja kuljetuksen aikana ja koulutus painottuu hyvin paljon näihin tilanteisiin. Ajanpuutteen vuoksi opinnoista on nipistetty suurin potilasryhmämme, kiireettömät potilaat. He kuitenkin mahdollistavat todellisen oppimisen ja ammatillisen toiminnan perustan.
Potilaan kohtaaminen, kokonaistilanteen hahmottaminen ja hallinta ovat suuria kokonaisuuksia. Niihin sisältyy muun muassa arvostava ja kunnioittava käytös jokaista kohtaamaamme ihmistä kohtaan, potilaan toimintakyky, ympäristö, valmiudet sekä lääkehoidon ja sen vaikutusten sekä mahdollisten tukitoimien tarpeen arviointi. Nämä ovat tärkeitä osia hahmottaa ja hallita yksilöllisesti muuttuvissa tilanteissa. Lisäksi opiskelijamme toteuttavat hygieenistä ja työturvallista toimintaa, ergonomista työskentelyä sekä moniviranomaisyhteistyötä. He oppivat vastuumme ja osamme potilaan tutkimisesta, hoidosta ja mahdollisesta sairaalaan kuljetuksesta sekä sen vaikutuksesta potilaan terveydentilaan – aina kuntoutumiseen ja kotiutumiseen asti.
Eläköityminen näkyy tulevaisuudessa rajusti sosiaali- ja terveysalalla, myös ensihoidossa.
Tulevaisuudessa työntekijät eivät yksinkertaisesti riitä väestön vanhetessa. Tähän on onneksi havahduttu ja alastamme ollaan jatkuvasti tekemässä vetovoimaisempaa mahdollisuudella vaikuttaa ja olla osana isompaa, arvokasta kokonaisuutta potilaidemme hyväksi. Yhdessä luomme valmiuksia tulevaisuuden tekijöille, jotta jatkossakin saamme turvallista hoitoa tasapuolisesti, nopeasti ja ammattitaitoisesti.
Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa ensihoidossa työskentelevä Ida Pennanen.
Terveisin, Ida
”Olen hitusen alle 30-vuotias turkulainen ensihoitaja, äiti pienelle koululaiselle ja päiväkotilaiselle sekä kahden kissavanhuksen palvelija. Valmistuin 2009 lähihoitajaksi suuntautuen ensihoitoon ja nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, astuin ensihoitaja AMK:n (kesällä yllättävänkin lämpöisiin) saappaisiin. Kenttätyön ja ihmisten kohtaamisen lisäksi työn kipinä on ensihoidon kehittäminen. Vapaa-aika kuluu luonnossa, kirjojen parissa ja palapelejä tehden”.