Ovatko puutalot palovaarallisia?

1800-luku. 1800-luvun alussa suurin osa Suomen kaupungeista oli tiheään rakennettuja puutaloalueita. Oli myös kivirakennuksia, mutta ne eivät olleet kovin yleisiä. 1800-luvun aikana Suomessa oli noin 40 kaupunkipaloa, joista ehdottomasti tunnetuin oli Turun palo vuonna 1827. Turun palo on suurin kaupunkipalo Pohjoismaiden historiassa, ja palossa tuli tuhosi kolme neljäsosaa kaikista rakennuksista. Suomen viimeisin kaupunkipalo oli Oulussa 1900-luvun alussa. Sen jälkeen maassamme ei ole ollut kaupunkipaloja sotavuosia lukuun ottamatta.

Suurin syy 1800-luvun kaupunkipaloihin oli puutalojen katot. Tavallisin kattomateriaali oli siihen aikaan tuohi, ja näin ollen tuli levisi helposti katolta katolle. 1800-luvun puolivälissä katsottiin, että pärekatto oli paloturvallisempi vaihtoehto ja joissakin kaupungeissa vaadittiinkin kattojen vaihtamista pärekatoiksi. Nykyään puukatot ovat kiellettyjä taaja-asutusalueella.

sommarstuga

Nykyaika. Palokuolemia ja tulipaloissa loukkaantuneita koskevien tutkimusten mukaan uudet tai vanhat puutalot eivät ole sen suurempi riski kuin kivitalotkaan. Nykyajan suuri muutos koskee sisustusta. Testien mukaan moderni sisustus palaa noin viisi kertaa nopeammin kuin 50 vuotta sitten käytetyt sisustusmateriaalit. Uudenaikainen sohva tai sänky palaa sellaisella voimalla, että jo 5 minuutin jälkeen tapahtuu ns. lieskahdus, jolloin huoneen kaikki mahdollinen sisustus syttyy palamaan – myös tapetit ja seinien ja katon maali. Tässä vaiheessa ei ole mitään väliä, onko kyseessä puu- vai kivitalo. Tulipaloissa loukkaantuneita ja kuolleita koskevissa tutkimuksissa on todettu, että tulipalon kriittisin vaihe ovat sen ensimmäiset minuutit. Näiden minuuttien aikana on pelastauduttava tai saatava pelastusapua, jotta tulipalosta selviäisi vahingoittumattomana.

Rakentamismääräykset. Mitä puutalorakentamisessa on tapahtunut 1800-luvun jälkeen?

Suuri muutos oli, että alettiin laatia asemakaavoja. Perussyynä asemakaavojen laatimiseen oli paloturvallisuus. Asemakaavoihin piirrettiin leveitä palokatuja, joiden tarkoituksena oli pysäyttää palon eteneminen. Kaavoissa määriteltiin myös kortteleiden ja talojen väliset etäisyydet. Nykyään talojen paloturvallisuutta säädellään rakentamismääräyksillä. Puutaloja koskevat monet tarkat määräykset. Esimerkkinä mainittakoon, että yleensä puutalot saavat olla korkeintaan kaksikerroksisia – koko ja käyttötarkoitus on myös määritelty. Myös puun käytölle suurten rakennusten julkisivumateriaalina on rajoituksia.

Ovatko puutalot siis palovaarallisia?

Yksinkertaisesti sanottuna: Puu palaa, kivi ei!

Terveisin, Knut

Terveisin, Knut

 

 

 

 

Tutustu Knutiin (ruotsiksi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.