Aivoverenkiertohäiriöt – tunnista ja soita 112

Aivoverenkiertohäiriöt voivat olla ohimeneviä ja korjaantuvia häiriöitä tai pysyviä vaurioita aiheuttavia häiriöitä. Ohimenevää kohtausta kutsutaan TIA-kohtaukseksi ja pysyviä vaurioita voi tulla aivoinfarktin tai aivoverenvuodon takia.

Monesti puhutaan aivoverenkiertohäiriöiden oireista ja niiden nopeasta tunnistamisesta. Mikäli havaitset itselläsi tai jollakin toisella esimerkiksi halvausoireita, näköhäiriöitä, puheentuoton häiriöitä, suupielen roikkumista tai esimerkiksi äkillistä todella kovaa päänsärkyä – soita 112.

Mikäli oireet ovat selkeät, kuljetus alkaa heti, sillä nopea hoitoon pääsy on tärkeää.

Lue loppuun

eCall – Apu on jo matkalla

Ensihoidon suorituskykyä mitataan Suomessa tarkasti. Hätäpuhelu pyöräyttää käyntiin huippuammattilaisten tarkoin hiotun palveluketjun, jonka lopputuloksena ensihoito on kohteessa tehtävän kiireellisyydestä ja aluerajoitteista riippuen jopa 8-30 minuutin sisällä. Suoritus on maallikon näkökulmasta häikäisevä, vaikka ambulanssia odottavan aika tuntuukin lähes poikkeuksetta liian pitkältä.

Prosessissa on kuitenkin heikko lenkki: Monessa onnettomuudessa aika ennen hätäpuhelun soittamista on pidempi, kuin mitä avun kestää tulla paikalle.

Jos puhelun pystyy soittamaan itse, mainio apu on 112-sovellus, jonka kautta hätäpuhelua soittaessa sijainti välittyy hätäkeskukselle automaattisesti. Löytyyhän sinulta se jo puhelimestasi?

eCall-järjestelmä on jokaisessa uudessa automallissa huhtikuun alusta. Kuva: Esko Keski-Oja

Entä jos joudumme esimerkiksi auto-onnettomuuteen yöllä, kun ohikulkijoita ei ole mailla halmeilla emmekä pysty tajuttomana soittamaan apua itsellemme? Lähivuosilta muistan Varsinais-Suomesta ainakin muutaman onnettomuuden, jossa onnettomuuden uhrit viruivat penkassa aamun tunneille, ennen kuin ensimmäinen tarkkasilmäinen ohikulkija osui paikalle.

Lue loppuun

Normikuntoilijasta pelastussukelluskelpoiseksi?

Kaikille on luultavasti sanomattakin selvää, että palomiesten on pidettävä kunnostaan hyvää huolta, jotta pystyvät suoriutumaan fyysisesti välillä erittäin vaativista työtehtävistä turvallisesti. Yksi raskaimmista tehtävistä on pelastussukellus (esim. savusukellus). Pelastussukelluskelpoisuutta mitataan vuosittaisessa kuntotestissä, joka tulee läpäistä kelpoisuuden saamiseksi. Testi ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan raskas puristus myös monelle ammattilaiselle.

Kuva: Arto Väätti

Mutta miten nopeasti normikuntoilijan on mahdollista treenata pelastussukelluskuntoon? Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan jäsenet Pilvi Heiskanen ja Laura Palmunen päättivät haastaa itsensä ja toisensa – helmikuun 16. päivä alkoi heidän matkansa kohti palomiestestiä Turun Paavo Nurmi -keskuksesta. Naiset suorittivat fysioterapeutti Miikka Pesolan ohjeistuksella pyöräily- sekä lihaskuntotestit, jonka jälkeen alkoi kova treenaus toukokuussa 2018 järjestettävään kuntotestiin, jossa selviää pelastussukelluskelpoisuus. Lautakuntalaiset treenaavat sekä itsenäisesti, että palomiesten mukana paloasemalla kevään ajan, ja kertovat matkastaan pelastuslaitoksen blogissa. Bloggauksen aloittaa Pilvi Heiskanen, joka kertoo fiiliksistään lähtötestauksen jälkeen.

Lue loppuun

Jää pettää aina yllättäen

Pettävät jäät ovat armottomia huonosti varustautuneille seikkailijoille. Vuosittain Suomessa menehtyy useita ihmisiä jäiden petettyä kulkijan alta. Hengen vie joko hypotermia tai sitten perinteinen tukehtuminen hukkumalla. Joskus jopa kärsitään ensin hitaasti hypotermiasta ja vasta sitten hukutaan. Ihmisen lähtö on aina synkkä, mutta jäihin vajotessa se on mielestäni erityisen ankea.

Viranomaiset, yhdistykset ja järjestöt valistavat koko jäätalven ajan lokakuusta huhtikuuhun kansalaisia turvallisuuskulttuurista jääalueella liikkumisen suhteen, mutta ei auta ei. Keskimäärin Suomessa on 2010-luvulla hukkunut jäihin jokainen jäätalvi noin 16 henkilöä (SUH ry:n tilastot). Tilastollisesti kamalin talvi oli 2013–2014, jolloin heikot jäät veivät 28 ihmistä. Tuo luku on kammottava, sillä 28 menehtyneestä 26 menehtyi viiden kuukauden sisällä joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana. Keskimäärin siis joka viikko jäihin hukkui joku ja pahimpina viikkoina joku toinenkin.

Kuva: Länsi-Suomen merivartiosto

Lue loppuun

Ensihoidon tyypillisimmät ”kouristuskeikat”

Ensihoidossa työskennellessä törmää useisiin erilaisiin tilanteisiin, ja osa tehtävistä jää erityisesti mieleen esimerkiksi niiden harvinaisuuden tai erikoisuuden vuoksi. Toisaalta on olemassa tilanteita, joita tulee vastaan hyvinkin usein – joskus jopa useampi samassa työvuorossa. Yksi tällainen usein vastaan tuleva tehtävä on kouristaminen.

Epilepsiaranneke voi olla myös metallinen. (kuva: Epilepsialiitto)

Lue loppuun