Kunnan kriisiviestinnän ja sitä tukevan tilannekuvan kurssi Naantalissa 6.11.2018

Norsun on nähty liikkuvan torilla

Pelastusopiston ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen yhdessä järjestämä varautumisen koulutustilaisuus järjestettiin viimeaikaisten tapahtumien (Turun terroriteko ja pari pientä vesiongelmaa) johdon siivittämänä. Tilaisuus pidettiin upeassa Naantalin lukion auditoriossa.

Tilaisuuteen lähetettiin kutsut kaikille Varsinais-Suomen alueen kunnille ja muutamille yhteistyökumppaneille. Kutsu saikin erittäin hyvän vastaanoton, kun kaikkiaan 78 kuntien viranhaltijaa ja kuntien yhteistyökumppaneina toimivaa liikelaitosta (esim. vesilaitoksia) osallistui mielenkiintoiseen koulutukseen.

Kriisiviestinnällä on ratkaisevan suuri merkitys esimerkiksi silloin, kun ihmisiä halutaan varoittaa onnettomuuksista tai muista erityistilanteista, joissa voi olla henkeä uhkaavia tai muita nopeasti ihmisiin tai omaisuuteen vaikuttavia tilanteita. Viimeisimpiä tällaisia tapauksia ovat olleet esimerkiksi Turun terroriteko ja Salon kynttilätehtaan palo.

Niin sanottu julkinen viestintä on käytännössä lähes aina myöhässä, koska globalisaation myötä informointikanavat ovat kaikkien käytössä yhtä aikaa, kun jotakin erikoista tai ikävää on sattunut, ja tieto lähtee nopeasti etenemään jotakin reittiä. Mobiililaitteet mahdollistavat hyvälaatuisen kuvan ja datan käsittelyn viipymättä, ja ne leviävät niin haluttaessa kulovalkean tavoin ympäri maapallon.

Naantalin paloasema

Lue loppuun

Keittiössä sattuu ja tapahtuu

Ihmisiä menehtyy edelleen tulipaloissa turhan usein. Vaikka keittiöstä alkaneet palot eivät suoranaisesti hallitse tilastoja merkittävimpien henkilövahinkojen osalta, syntyy nimenomaan keittiöpaloista ja palojen aluista sellaisia vaaratilanteita, joista pelastuslaitos pelastaa ihmisiä. Keittiötiloissa onkin useita sähkökäyttöisiä laitteita, joiden väärä tai huolimaton käyttö johtaa palovaarallisiin tilanteisiin.

Ruoanvalmistukseen liittyvissä toimissa syntyy maassamme paloja ja vaaratilanteita noin 700-1000 kpl vuosittain. Valtaosa näistä tapahtuu kotitalouksissa. Valvomaton ruoanvalmistus (lue: nakit ja muusi) onkin eräs pelastuslaitoksia runsaasti työllistävä palovaarallinen tilanne, jossa yleensä kokataan sähköliedellä. Tilanne syntyy yleisimmin ilta-aikaan, mutta joskus myös pikkutunneilla, kun kokkailija väsähtää kesken kaiken. Valvomattoman ruoanvalmistuksen taustalla onkin usein toimintakyvyn puute, mikä johtuu alkoholin tai lääkkeiden käytöstä, väsymyksestä, huolimattomuudesta, tietämättömyydestä tai jopa välinpitämättömyydestä.

Lue loppuun

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat kaikkien asia

Työturvallisuus on sitä, että työpaikalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työolot ovat kunnossa. Kun työympäristö on turvallinen, työyhteisö toimiva ja työ sopivasti kuormittavaa, on myös työn tekeminen mielekästä sekä palkitsevaa.

Työnantajan velvollisuus on järjestää työ mahdollisimman turvalliseksi, kun taas työntekijän velvollisuutena on noudattaa työpaikan työturvallisuusohjeita ja turvallisia työtapoja. Työntekijä on siis velvollinen noudattamaan päivittäisessä työssään työturvallisuuslakia ja työnantajan antamia määräyksiä saamansa opastuksen ja ohjeistuksien mukaisesti. Hyvällä työturvallisuustoiminnalla voidaan siis vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Kuva: Esko Keski-Oja

Lue loppuun

Päivystävän päällikön viikonloppu

Pelastuslaitoksen pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä on kolmitasoinen: yksikön esimies, päivystävä palomestari ja päivystävä päällikkö. Päivystäviä päälliköitä on tällä hetkellä viisi. Heidät nimeää pelastusjohtaja, ja he toimivat päivystysvuorossa Varsinais-Suomen alueella ylimpänä päällystöviranhaltijana.

Päivystävä päällikkö toimii ensisijaisesti suurten lähtöjen johtajana voimassa olevan vuorolistan mukaisesti, joka suunnitellaan aina vuodeksi kerrallaan. Päivystävä päällikkö osallistuu tarvittaessa eri viranomaisten johtoryhmätyöskentelyyn onnettomuus- tai varautumistilanteissa. Tehtävän hoitamiseksi päivystäjällä on käytössään päivystysauto varusteineen sekä johtamiseen tarvittavat viestivälineet.

Päällikköpäivystäjä on välittömässä lähtövalmiudessa koko päivystysjakson ajan. Päivystysviikko alkaa aina perjantaisin yhteisellä tilaisuudella, johon osallistuu kaikkien päivystäjien lisäksi myös ensihoidon ja tilannekeskuksen edustajia. Vaihdossa käydään läpi edellisen viikon tapahtumat sekä kesken olevat tehtävät. Tämän lisäksi tarkastetaan tulevan viikon valmiudet, isot tapahtumat ja muut asiat, jotka voivat vaikuttaa pelastuslaitoksen toimintoihin. Pelastustoimen tilannekuvaa päivitetään oman maakunnan osalta.

Kuva: Esko Keski-Oja

Lue loppuun

Viikko päivystävänä palomestarina

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on useita päällystöpäivystäjiä, jotka noudattavat erilaisia työaikoja. Työvuorossa olevat palomestarit Itä P3, Länsi P3 ja Joki P3 tekevät 24h vuoroa, kun taas päivystävä päällikkö P2 sekä päivystävät palomestarit Itä P30 ja Länsi P30 ovat päivätöissä ja tekevät päivystystyötä oman toimen ohella. P2- ja P30-päivvystäjät ovat päivystysvuorossa yhden viikon kerrallaan perjantaista perjantaihin. Virka-ajan ulkopuolella (klo 16–08) hälytyksiin lähdetään kotoa käsin. Itä P30- ja Länsi P30 -päivystysringeissä on molemmissa kuusi henkilöä, joten joka kuudes viikko on päivystysviikko.

Perjantaina kello 12 olen vastaanottamassa päivystystä luentosalissa, jossa lähtevä vuoro kertoo edellisen viikon tapahtumat ja samalla käydään läpi lähipäivien vuorovahvuudet. Luentosalista siirrytään kalustohalliin, jossa tarkastetaan kalusto pelastuslaitoksen johtoyksiköstä VS10.

Lue loppuun