Pelastuslaitoksen pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä on kolmitasoinen: yksikön esimies, päivystävä palomestari ja päivystävä päällikkö. Päivystäviä päälliköitä on tällä hetkellä viisi. Heidät nimeää pelastusjohtaja, ja he toimivat päivystysvuorossa Varsinais-Suomen alueella ylimpänä päällystöviranhaltijana.
Päivystävä päällikkö toimii ensisijaisesti suurten lähtöjen johtajana voimassa olevan vuorolistan mukaisesti, joka suunnitellaan aina vuodeksi kerrallaan. Päivystävä päällikkö osallistuu tarvittaessa eri viranomaisten johtoryhmätyöskentelyyn onnettomuus- tai varautumistilanteissa. Tehtävän hoitamiseksi päivystäjällä on käytössään päivystysauto varusteineen sekä johtamiseen tarvittavat viestivälineet.
Päällikköpäivystäjä on välittömässä lähtövalmiudessa koko päivystysjakson ajan. Päivystysviikko alkaa aina perjantaisin yhteisellä tilaisuudella, johon osallistuu kaikkien päivystäjien lisäksi myös ensihoidon ja tilannekeskuksen edustajia. Vaihdossa käydään läpi edellisen viikon tapahtumat sekä kesken olevat tehtävät. Tämän lisäksi tarkastetaan tulevan viikon valmiudet, isot tapahtumat ja muut asiat, jotka voivat vaikuttaa pelastuslaitoksen toimintoihin. Pelastustoimen tilannekuvaa päivitetään oman maakunnan osalta.
Kuva: Esko Keski-Oja
Varautuminen on kaiken perusta
Edellisessä päivystysvaihdossa jouduttiin käsittelemään Ilmatieteen laitoksen varoitusta. Sää oli muuttumassa syksyisempään suuntaan ja tulevana yönä myrskyrintama oli pyyhkäisemässä alueemme yli. Tuulen nopeuden ennustettiin olevan yli 20 metriä sekunnissa ja odotettavissa oli runsaita sateita, jopa 50 millimetriä vuorokauden aikana. Hyvä, että pelastuslaitos on hyvin varautunut myös tällaisiin tilanteisiin. Ensimmäiseksi päivitetään tilannekuva sekä jaetaan tehtävät, jotta varmistetaan viestiyhteydet. Tärkeitä ensivaiheessa ovat resursseista vastaavan operaatiopäällikön, tilannekuvaa ja tilannepäiväkirjaa ylläpitävän tilannepäällikön sekä tiedotuksesta vastaavan tiedotuspäällikön tehtävät. Myös tilannekeskuksen valmiutta täytyi korottaa.
Koska tällaiset myrskyt vaikuttavat kuntien toimintoihin huomattavasti, piti vielä hyvän sään aikana lähettää kunnille tiedote, jossa kehotettiin niitä huomioimaan myrsky toiminnassaan. Samalla lähetettiin tiedote alueen sopimuspalokunnille, jotta nekin voisivat varautua siihen, että seuraavasta yöstä saattaisi tulla kiireinen. Tiedottamista varten käytettiin myös sosiaalisen median kanavia kuten Twitteriä ja Facebookia ja tietysti median eri kanavia, jotta suuri yleisökin osaisi varautua asianmukaisella tavalla. Nyt oli odotettavissa, että myrsky saapuisi koko rannikkomme leveydeltä sellaisella voimalla, että oli perusteltua jakaa maakunta toiminta-alueisiin ja perustaa niille omat johtoelimet. Onneksi oltiin hyvissä ajoin liikkeellä ja saatiin tarvittava määrä henkilöitä hälytettyä vapaavuorosta ennen kuin he ehtivät lähteä viikonlopun viettoon.
Palautteen kautta yhä parempiin suorituksiin
Tällä kertaa varsinainen myrskyrintama saapui puolen yön aikaan ja pelastuslaitoksen yksiköt joutuivat raivaamaan myrskyn aiheuttamia vahinkoja koko maakunnan alueella. Yhteensä 46 pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yksikköä oli kiinni erilaisissa tehtävissä. Kova tuuli kaatoi useita satoja puita ja irrotti kattoja, ja lisäksi rankka vesisade aiheutti tulvia eri puolilla maakuntaa. Näiden ohella pelastuslaitos suoritti yön aikana toistakymmentä muuta tehtävää, jotka eivät liittyneet myrskyyn.
Sen jälkeen kun korostettu valmius on purettu, on jäljellä enää raportointi ja palautetilaisuuden järjestäminen. Palautetilaisuus pidetään kaikille mukanaolijoille ja sen kautta pyritään oppimaan virheistä ja kehittämään organisaatiota entistä parempiin suorituksiin. Kun kaikki on etukäteen hyvin suunniteltu, erilaisiin skenaarioihin on varauduttu ja sitoutunut organisaatio on koulutettu ja varustettu, päällikköpäivystäjällä on paremmat mahdollisuudet onnistua tehtävässään.
Terveisin, Tobbe
