Tammikuussa pidettävät aluevaalit tuovat muutoksia myöskin pelastusalalle. Hiukan huolestuneena olen seurannut sivusta keskustelua tulevasta. Syy huoleenkin on selvä. Hyvinvointialueista puhuttaessa pelastusala jää lähes kokonaan syrjään. Keskusteluissa puhutaan korkeintaan pelastajien määristä ja siitä, hirttäydytäänkö pelastusalalla minuutteihin. Nämäkin ovat tärkeitä aiheita, kun puhutaan hälytyksien hoitamisesta mahdollisemman nopeasti ja turvallisesti. 
Kun puhutaan pelastusalasta, puhutaan julkisissa keskusteluissa automaattisesti pelastustoiminnan näkyvimmästä osasta, eli kun vahinko tai onnettomuus on jo tapahtunut. On aivan ymmärrettävää, että pelastajat ja ensihoitajat, jotka näkyvät ihmisten arjessa ja tekevät tärkeää työtä, vievät suurimman huomion. Mutta sitten on se iso MUTTA. Pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Nyt valittavat aluevaltuutetut ovat päättämässä, miten esimerkiksi pelastustoimen resursseja käytetään. Onkin siis hyvä hiukan aukaista, mitä kaikkea muuta paloasemilta löytyy kuin parkkipaikka paloautoille. Seuraavassa lyhyesti pelastustoimen muistakin tehtävistä.
Onnettomuuksien estäminen ennakkoon on yksi palotarkastajan työn tärkeimmistä tavoitteista. Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Onnettomuuksien ehkäisy, varautuminen ja väestönsuojelu
Kun puhutaan onnettomuuksien ehkäisystä, puhutaan monimutkaisesta kokonaisuudesta, johon nivoutuu turvallisuusviestintä, riskianalyysit, viranomaisyhteistyö, valvonta sekä asiakasrajapinnan tuntemus.
Yhteiskunta on monellakin tapaa ennennäkemättömän nopeassa muutoksessa, jossa myös pelastuslaitosten pitää pysyä mukana. Väestö ikääntyy, tekniikka muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja uudet haasteet vaativat uudenlaista osaamista ja keinoja.
Omassa työssäni palotarkastajana olen saanut tutustua moniin erilaisiin keinoihin, miten täällä pelastuslaitoksella pyritään onnettomuudet ehkäisemään ennen kuin ne edes pääsevät tapahtumaan.
Jo kaavoitusvaiheessa pelastustoimi on omalta osaltaan antamassa asiantuntemustaan, niin kaavoitusasioissa kuin rakennusten suunnittelussa. Olipa kyseessä ratapihan uudistus tai vaikkapa koulun rakentaminen, on näissä mukana aina myös pelastuslaitoksen asiantuntija neuvomassa, valvomassa tai antamassa lausuntoa aiheesta. Se, onko uudessa koulurakennuksessa hyvin suunniteltu savunpoistojärjestelmä tai poistumisopasteet, jotka auttavat poistumaan rakennuksesta, voivat olla onnettomuuden sattuessa elintärkeitä asioita, joihin tavallisesti ei tule kiinnitettyä huomiota. Näidenkin asioiden valvominen kuuluu pelastusviranomaiselle.
Onnettomuuksia ehkäistään myös hyvin monella muulla tapaa. Kiinteistöjen elinkaaren aikana palotarkastajat käyvät tarkastuksilla kohteissa, joissa katsotaan paloturvallisuuteen liittyvien asioiden olevan ajan tasalla. Tarkastuksilla arvioidaan sitä, miten kiinteistön omistaja on kiinteistönsä turvallisuudesta huolehtinut. Tämä kokonaisuus käsittää paljon muutakin kuin vanhentuneet käsisammuttimet.
Toiminnan laadusta riippuen tarkastuksilla huomioidaan esimerkiksi kiinteistön rakenteiden kunto, rakenteelliset muutokset, poistumisteiden esteettömyys ja turvavalaistus, vaarallisten kemikaalien varastointi, pelastustoiminnan edellytykset ja paljon muuta.
”Olipa kyseessä ratapihan uudistus tai vaikkapa koulun rakentaminen, on näissä mukana aina myös pelastuslaitoksen asiantuntija neuvomassa”
Asuinrakennuksien turvallisuutta parannetaan omavalvonnan keinoin. Turvallisuusviestinnällä pyritään lisäämään asukkaiden tietämystä ja taitoja onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuustilanteissa toimimiseen. Tätä työtä tehdään kouluissa, päiväkodeissa, tapahtumissa, somessa ja arjessa, missä vain asukkaat tavoitetaan. Turvallisuusviestinnässä pyritään kohdentamaan viestintää sinne, missä ongelmia tai tarvetta havaitaan.
Pelastusviranomainen tekee myös erittäin paljon yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Poliisin ja sosiaaliviranomaisen kanssa puututaan lasten ja nuorten tulenkäsittelyyn. Rakennusvalvonta ja pelastustoimi tekevät tiivistä yhteistyötä rakennusten suunnitteluvaiheessa, jotta tuleva rakennuskanta olisi myös mahdollisimman turvallinen. Kemikaalien ja räjähdysaineiden säilytykseen ja käyttöön liittyvissä asioissa myös tehdään yhteistyötä niin Tukesin kuin muidenkin viranomaisten kanssa. Paloriskiasumiseen liittyvät ongelmat pyritään ratkaisemaan sosiaalitoimen, ympäristöviranomaisten, eläintensuojelun ja kolmannen sektorin kanssa tiiviissä yhteistyössä. Hoitolaitosten palo- ja poistumisturvallisuuden osalta pelastusviranomiaset ovat yhteistyössä esimerkiksi Aluehallintovirastojen ja Valviran kanssa. Lisäksi myös niin pelastajat kuin ensihoitajatkin osallistuvat omassa työssään onnettomuuksien ehkäisyyn havainnoimalla, neuvomalla ja osallistumalla turvallisuusviestintään.
- https://intermin.fi/pelastustoimi/onnettomuuksien-ehkaisy
- https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/onnettomuuksien-ehkaisy
- https://www.vspelastus.fi/tarkastuspalvelut
Varautuminen on immateriaalista työtä, joka ei ole kaikkien kansalaisten mielessä aamusta iltaan. Ilman varautumista ei avunanto kuitenkaan olisi suunnitelmallista ja tehokasta. Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Yksi suuri osa-alue, mikä monesti unohdetaan, ja joka on myös osa pelastuslaitosten toimintaa, on varautuminen. Varautumisen rooli myös koronakriisin aikana on osoittanut tärkeytensä.
Pelastuslaitoksella on omat lakisääteiset roolinsa, jossa varaudutaan etukäteen erilaisiin suuronnettomuuksiin, kriisitilanteisiin ja jopa sodan aikaan.
Varautumisen kentässä pelastuslaitoksella on vahva rooli ja osaaminen, jonka tärkeys kriisin iskiessä korostuu. Tälläkin saralla yhteistyötä tehdään eri viranomaisten, kuten muun muassa rajavartioston, terveydenhuollon, puolustusvoimien sekä poliisin kanssa. Pelastuslaitokset voivat olla tukena myös alueidensa kuntien valmiussuunnittelussa.
Myös alueellisen riskiarvion muodostaminen sekä kuntien viestinnän tukeminen ovat asioita, joiden hoitamisessa pelastuslaitosten panosta voidaan hyödyntää. Esimerkiksi myrskystä johtuva pitkäkestoinen sähkökatko ja myrskyn aiheuttamat häiriötilat ovat sellaisia vakavia alueellisia tapahtumia, joihin varautuminen kuuluu yhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitoon kaikissa tilanteissa.
”Varautumisen rooli myös koronakriisin aikana on osoittanut tärkeytensä.”
Väestönsuojelukin on monelle käsitteenä ehkä tuntematon. Väestönsuojelun osa-alueita ovat muun muassa väestönsuojat, varoittaminen ja ennakointi sekä kansalaisten omatoimisen varautumisen parantaminen. Näidenkin osa-alueiden suunnittelu ja kunnossapito vaativat työtä ja resursseja.
Väestönsuoja on rakennusvaiheessa iso investointi ja vaatii myös pelastuslaitoksen valvontaa ja ohjeistusta, jotta tulevissa rakennuksissa myös lakisääteinen väestönsuojelu on otettu huomioon.
Kerran kuukaudessa maanantaisin kello 12.00 ympäri Suomea raikuva väestöhälyttimien testimerkki on sekin muistutus alati valmiina olevista järjestelmistä, joiden tarkoitus on ennakoida, hälyttää ja ylläpitää yhteiskunnan toimintavalmiutta myös poikkeusoloissa.
- https://intermin.fi/pelastustoimi/vaestonsuojelu
- https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/varautuminen
- https://www.vspelastus.fi/varsinais-suomen-pelastuslaitos/ennaltaehkaise-ja-varaudu/hairiotilanteisiin
Tulipalo on kriisin paikka. Vapaaehtoiset sopimuspalokuntalaiset ovat syrjäseuduilla yleensä ensimmäisenä paikalla ja täten kriittinen avunantaja. Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos.
Pelastustoiminnan eri alueet
Pelastustoiminta on sitä minuuttipeliä, josta monesti kuulee mediassa puhuttavan. Kun hätä on suurin, on jokainen minuutti elintärkeä. Kun talo palaa tai potilas odottaa apua, on paikalle päästävä äkkiä. Jokainen minuutti tulipalossa voi olla ratkaiseva tulipalon leviämisen kannalta. Jos paloon päästään käsiksi nopeasti, palo saadaan hallintaan ja ihmishenkiä sekä omaisuutta säästetään. Puhumattakaan sairauskohtauksen saaneesta ihmisestä; jokainen ymmärtää, että mitä nopeammin ihmisen avuksi päästään, sitä paremmat ovat mahdollisuudet auttamiseen.
Yksinkertaista, eikö totta? Äkkiseltään voisi kuvitella näin. MUTTA. Asumme maassa, jossa välimatkat ovat pitkiä ja sääolot sekä maastokin haastavaa. Pelastustoimen pitää etukäteen olla varautunut siihen, että töissä on oikea määrä osaavia ammattilaisia. Kun hälytys tulee ja ihminen on hädässä, on paikalle päästävä heti. Oli säätilanne mikä tahansa, yöllä, päivällä tai kesken ruokailun. Jotta auttamaan päästään, on oltava kunnossa niin kalusto, riittävä määrä henkilöstöä kuin riittävä tieto. mitä tapahtuu, missä tapahtuu ja miten toimitaan, vaikka päällä olisi useampi häiriötila myrskystä suuronnettomuuteen.
Kaikki tämä vaatii suunnittelua, resurssointia ja jatkuvaa ennakointia sekä riittävää paloasemaverkostoa. Myös huoltotoimet tehtävien välissä vaativat oman aikansa ja osaavan henkilöstön.
- https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/pelastustoiminta
- https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/ensihoito
- https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/sopimuspalokunnat
Pelastustoiminnan onnistumisen kannalta suomessa toimivat myös sopimuspalokunnat, jotka omalta tärkeältä osaltaan ovat mukana hälytystoiminnassa. Sopimuspalokuntien elinvoimaisuus pitää myös jatkossa turvata.
Haasteita nykypäivänä on myös tämän tärkeän toiminnon piirissä. Vapaaehtoisten määrä vähenee ja osaamista pitää ylläpitää myös sopimuspalokunnissa. Pelkkänä harrastuksena sopimuspalokuntatoiminta on erittäin vaativaa ja aikaa vievää. Mikäli haluaa olla hälytystoiminnassa mukana, on omaa osaamista pidettävä yllä jatkuvalla harjoittelulla ja kunto testataan myös vuosittain. Tällainen panostaminen vapaaehtoiseen työhön vaatii ammattimaista otetta ja sitoutumista.
Myös sopimuspalokuntien kanssa tehtävä yhteistyö turvallisuusviestinnän, erityisosaamisen- ja kaluston sekä alueellisen kattavuuden osalta on erityisen tärkeää. Tulevaisuudessa korostuu entisestään sopimuspalokuntien rooli osana pelastustoimintaa alueellisten erojen kasvaessa esimerkiksi kaupungistumisesta johtuen.
Pelastuslaitoksilla tehdään paljon muutakin kuin samutetaan tulipaloja ja pelastetaan onnettomuuden uhreja. Pahimman varalle varaudutaan monin eri keinoin ja harjoituksin. Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Äänestämällä voi parantaa oman alueen turvallisuutta
Tässä lyhyt yhteenveto omista mietteistäni pelastuslaitoksen roolista ja näkymättömistä töistä yhteiskunnan tulevassa muutoksessa. Tekstin pituuden minimoimiseksi pois jäi monta tärkeää osa-aluetta, jotka omalta osaltaan ovat tärkeässä roolissa.
Tällaisia asioita ovat muun muassa kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö edellä mainittujen osioiden kehittämiseksi, tekniikan nopean kehityksen tuomat haasteet, palontutkinta, öljyntorjunta ja ympäristöasiat sekä monet muut. Pelastuslaitosten palveluksessa toimii hyvin paljon eri alojen ammattilaisia, joiden työtehtäviin kuuluu yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeitä tehtäviä.
Pelastusala on kaikesta poliittisesta keskustelusta tuntunut jäävän pois juuri siitä syystä, miksi sitä pitäisi nostaa esille. Pelastuslaitosta pidetään niin itsestäänselvyytenä ja kaiken odotetaan toimivan niin kuin ennenkin tilanteesta riippumatta, ettei tulevissa muutoksissa välttämättä osata varata alan niin kovasti tarvitsemia resursseja.
Itse keskusteluja seuratessani olen pohtinut, että nyt onkin se kuuluisa “tuhannen taalan paikka” vaikuttaa oman alueen turvallisuuteen ja siihen, että jatkossakin resursseja riittää ja pelastustoimen asioita hoidetaan ammattitaitoisesti.
Ehdokkaille ja äänestäjille on olemassa hyviä tietopaketteja, joihin voi tutustua tekstissä olevista linkeistä. Aihe vaatii toki jonkin verran perehtymistä, koska nopealla vilkaisulla tätä asiaa on hankala sisäistää.
På nästa sida kan du läsa bloggen på svenska…
