Soitamme ovikelloa. Rappukäytävässä kaikuu, kun oven avaa noin 80-vuotias rouva. Esittelen itseni ja kerron, millä asialla ollaan.
– Palotarkastaja, hyvää päivää rouva. Tulimme tekemään palotarkastuksen asuntoonne. Näin alkaa palotarkastus asunnossa, josta pelastusviranomainen on saanut paloriskiasuntoa koskevan ilmoituksen. Kyseessä ei ole niin sanottu tavallinen palotarkastus vaan tarkastus tehdään, kun pelastusviranomainen saa ilmoituksen asunnosta, jossa on havaittu onnettomuusriski tai palovaara. Ilmoituksen tekee yleensä toinen viranomainen huomattuaan omaa työtä tehdessään asunnon, jossa on selkeästi havaittavissa ilmeinen palovaara tai muuten kasvanut onnettomuusriski. Mikä sitten on paloriski-ilmoitus ja mihin ilmoitus ja sen jälkeinen tarkastus johtavat?

Pelastuslaki velvoittaa ilmoittamaan palovaarasta

Ilmoituksen perusta tulee pelastuslaista, jossa sanotaan: ”Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle.” Pelastusviranomaisella eli tässä tapauksessa palotarkastajalla taas on velvollisuus tarkastaa kyseessä oleva asunto ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.

Mistä sitten on kyse, kun paloriskiasuntoja tarkastetaan, ja mitä tarkastuksessa oikein huomioidaan? Palataanpa alkuun. Rappukäytävässä meidät ottaa vastaan noin 80-vuotias rouva. Eteisessä on lattiasta kattoon pinottuna siisteihin pinoihin sanomalehtiä 70-luvulta lähtien. Vie aikansa, että pääsemme kaikki asuntoon. Paikalla ovat terveystarkastaja, isännöitsijä ja minä. Asuntoon pääseminen kestää, koska eteisessä ei mahdu kunnolla kulkemaan kuin yksi ihminen kerrallaan. Tavaraa on jokaisella tasolla ja kasattuna lattialle pinoihin. Ilmoituksen on tällä kertaa tehnyt ensihoitaja, joka on huolissaan, koska asunto on niin täynnä tavaraa, että keikalla käydessä asiakkaan hoitaminen ja saaminen ulos on vaikeutunut. Asunnosta on puuttunut myös palovaroitin, ja hellanympärys on täynnä tavaraa ja palojälkiä.

Tavaramäärä vaikuttaa turvallisuuteen

Paloriskitarkastus on haastava, koska tarkastuksen kohteena on ihmisen kaikkein pyhin eli oma koti, jonne viranomaisena mennään arvioimaan asunnon turvallisuutta. Yksi tarkastuksilla arvioitavista asioista on palokuorma. Palokuormalla tarkoitetaan asunnon sisältämää materiaalia, joka tulipalotilanteessa toimii polttoaineena liekeille. Miksi viranomainen on kiinnostunut siitä, mitä asunnossa on säilytettävänä ja kuinka paljon? Tähän kysymykseen törmää tarkastuksilla usein ja ihan ymmärrettävästi. Miksi siis palotarkastaja on kiinnostunut palokuormasta (tavaramäärästä)? Syy on asuntojen suunnittelussa. Suomessa asunnot on suunniteltu niin, että rakenteet kestävät tulipalotilanteessa tietyn ajan sortumatta ja siten, etteivät palo tai savukaasut pääse leviämään porraskäytävään tai naapuriasuntoihin. Jos asunto on täynnä tavaraa, eivät rakenteet kestä tulipalotilanteessa suuresta palokuormasta johtuvaa voimakkaampaa tulipaloa. Myös pelastushenkilökunnan turvallisuus on vaarassa, koska sammutustilanteessa täpötäysi asunto on turvallisuusriski ahtaine käytävineen ja suuren palokuorman muodostaman korkeamman lämpötilan takia. Asunnon sammuttaminenkin vaikeutuu. Tällaisessa asunnossa, jossa on paljon tavaraa ja monesti lisäksi rikkinäisiä ja huonosti asennettuja sähkölaitteita, riski tulipalon syttymiseen on suurempi.

Tarkastuksen tavoitteena on ratkoa ongelmia

Paloriskiasunnon tarkastuksessa pyritään katsomaan monia asioita, jotka vaikuttavat turvallisuuteen. Tällaisissa asunnossa asuu hyvin usein henkilö, jonka elämänhallinnassa on tapahtunut notkahdus. Syitä voi olla hyvin monia, kuten elämäntilanne, päihteet, mielenterveysongelmat tai vaikkapa muistisairaus. Palotarkastuksella ei pyritä tuomitsemaan asukasta vaan ratkaisemaan asunnossa oleva ongelma, joka aiheuttaa onnettomuusriskin. Vaikka palotarkastuksen kohteena on asunto, jossa arvioidaan asunnossa olevia riskitekijöitä, on asukkaan toiminnalla ja toimintakyvyllä suuri merkitys paloriskiasunnon tilanteen korjaamisessa. Hyvin monesti palotarkastus poikii muitakin toimenpiteitä, ja onkin erityisen tärkeää, että palotarkastaja pystyy opastamaan asukasta muiden viranomaisten avun piiriin. Voi olla, että paloriskiasunnon asukas saa siivousapua sosiaalitoimen kautta tai asukkaan päivittäiseen toimintaan saadaan apua vaikkapa kotihoidosta.

Sinä aikana, kun itse olen tällaisia tarkastuksia tehnyt, olen huomannut, että paloriskiasunnon ongelmat ovat hyvin monisyisiä. Tarkastuksella pyritäänkin auttamaan asukasta ja neuvomaan myös, miten heikentynyt tilanne saataisiin korjattua. Alussa kuvaillun tarkastuksen lopputulema oli tälläkin kertaa onnellinen. Jälkitarkastuksessa havaittiin, että palokuormaa oli saatu pienennettyä määrätyllä tavalla. Asukas oli päättänyt ottaa vastaan siivousapua ja asunnossa tehty niin sanottu ”raivaussiivous” oli tuottanut tulosta. Asunnon lattiapinnat olivat nähtävissä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ja keittiön levytasoja pystyi käyttämään taas normaalisti. Asunnossa käy jatkossa kotihoitaja säännöllisesti ja katossa komeilee uusi palovaroitin, joka asennettiin palotarkastuksen yhteydessä. Tälläkin kertaa asukas on jopa helpottunut ja tyytyväinen, että asunnossa vallalla ollut tavaramäärä on saatu poistettua. Tällaisten tarkastusten suurinta antia onkin se, kun saa kuulla asukkaalta itseltään, että tarkastuksen tuloksena elämänlaatu on parantunut. Moni asukas onkin helpottunut siitä, että joku ulkopuolinen on tilanteeseen puuttunut.

• Pelastuslain 42§ mukainen ilmoitusvelvollisuus

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa palotarkastajamme Jarkko Jääskeläinen.

Terveisin, Jarkko

”Toimin palotarkastajana Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella ja täytyy sanoa, että työ on erittäin mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Saa tutustua joka päivä uusiin asioihin ja ihmisiin. Ikää mittarissa 37 on vuotta. Joskus puolipakolla pohjoisesta Turkuun siirtynyt savolainen. Harrastuksia olisi enemmän kuin aikaa niitä toteuttaa. Tärkeimpinä mainittakoon rintamamiestalon ikuisuusremontti, VPK-toiminta ja kaikenlainen eräjormailu. Lomalla monesti löytää itsensä jostain metsiköstä joko kahden lapseni kanssa tai itsekseen. Tee-se-itse henkisyys vahvasti läsnä kaikessa tekemisessä. Pihassa onkin monenlaista keskeneräistä projektia ja ”melkein” valmista viritelmää.”