Sanastokeskuksen mukaan varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustiloissa ja eritystilanteissa. Varautumistoimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut, koulutus sekä valmiusharjoitukset.
Valmiusharjoituksissa tehdään tiivistä viranomaisyhteistyötä.
Mihin yhteiskunnassa tulisi varautua?
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on valtioneuvoston periaatepäätös, jossa on kuvattu niitä uhkamalleja, joihin mm. kuntien tulisi varautua.
Uhkamalleina mainitaan:
- voimahuollon vakavat häiriöt
- tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt – kyberuhkat
- kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt
- yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt
- elintarvikehuollon vakavat häiriöt
- rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt
- julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen
- väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt
- suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat
- terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus
- rajaturvallisuuden vakavat häiriöt
- poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus
- sotilaallisen voiman käyttö
Kuntien varautumisvelvollisuus on säädetty valmiuslaissa. Pelastuslaki velvoittaa pelastustoimen tukemaan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu.
Yhteistyötä tarvitaan ja sitä tehdään ilman velvoitteitakin, sillä harvassa ovat ne tahot, jotka yksin pystyvät varautumaan kaikkiin turvallisuustiloihin ja erityistilanteisiin.
Moni muistaa vielä Nokian vesikriisin tai Tapaninpäivän myrskyn, joka riehui myös Varsinais-Suomen alueella. Tapaukset koettelivat kuntien varautumiskykyä ja osoittivat käytännössä yhteistyön tarpeellisuuden kuntien ja pelastustoimen sekä myös muiden viranomaisten välillä.
Yksi tärkeä pelastustoimen tarjoama apu on tilannekuvan ja – tiedon välittäminen kunnille.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskuksella on valmius välittää tilannekuvaa eri häiriötilanteista kunnan johdolle. Ajantasainen tieto onnettomuus tai häiriötilanteesta ja sen kehittymisestä on ensiarvoisen tärkeää kunnille niiden hoitaessa vastuulleen kuuluvia tehtäviä myös häiriötilanteiden aikana. Usein riittää pelkkä kunnan johtoryhmän informointi tapahtuneesta onnettomuudesta. Pitkäkestoisessa tai laajoissa tilanteissa tiedon tarve ja laajuus kasvavat.
Suuremmissa onnettomuus- tai häiriötilanteissa voi pelastuslaitos esittää ”yhteysupseeria” asiantuntijaksi kaupungin johtoryhmään. ”Yhteysupseerin” tehtävänä on toimia nimensä mukaisesti yhteyshenkilönä pelastustoimen ja kaupungin johdon välillä ja osaltaan välittää pelastustoimen kokoamaa tilannekuvaa kaupungin käyttöön sekä antaa asiantuntija-apua pelastustoimeen liittyvissä asioissa.
Yhtenä varautumistoimenpiteenä mainittiin valmiusharjoitukset. Seuraava suurempi valmiusharjoitus VASU15 pidetään tulevana syksynä. Harjoituksessa testataan kuntien valmiutta erilaisiin häiriötilanteisiin ja tarkastellaan, miten kunnan ja pelastuslaitoksen yhteistyö sujuu.
Blogissamme vilahtelee myös vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Turun kaupungin riskienhallintapäällikkö Heikki Vähäkuopus.
Terveisin, Heikki
”Tulin palo-opiston penkiltä kesämieheksi eli ”pullukaksi” Turun palolaitokselle 1986. Alkuperäisenä tarkoituksena oli olla vähän aikaa Turussa ja suunnistaa sitten töihin kohti pohjoista. Kesätyöt hieman venyivät ja Turun seudulla ollaan ja viihdytään vieläkin. Työnantajan nimi muuttui vuosien aikana Turun palolaitoksesta Varsinais-Suomen pelastuslaitokseksi. Oma kaappi löytyi pääsääntöisesti Turun keskuspaloasemalta. Virkanimekkeenä ehti olla palomies, lääkintäesimies, valmiussuunnittelija, valmiuspäällikkö ja viimeisimpänä ja kestoltaan lyhyimpänä hallintopäällikkö. Vuonna 2013 siirryin nykyiseen työhöni Turun kaupungin riskienhallintapäälliköksi.”
