Tapahtumakesä on nyt kuumimmillaan. Mutta mitä löytyy esimerkiksi turvallisen festarin takaa? Turvallinen yleisötapahtuma vaatii aina hyvää suunnittelua ja yhteistyötä niin tapahtuman järjestäjien kuin eri viranomaistenkin kanssa. Viranomaiset ovat kuitenkin huomanneet korona-ajan jälkeen notkahduksen tapahtumaturvallisuudessa. Tässä blogissa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Hannu Rantanen ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen komisario Harri Aaltonen keskustelevat tapahtumaturvallisuudesta.
Hannu: Tapahtuman laadukas turvallisuussuunnittelu luo pohjan tapahtuman turvallisuustasoon. Mikäli pelastussuunnitelma on huonosti tehty, se ei tuo turvaa niin asiakkaille kuin järjestäjillekään. Ensiavun tärkeyttä ei saa aliarvioida ja tapahtuman järjestäjän on varauduttava ensiavun järjestämiseen eri tavoin riippuen tapahtuman luonteesta ja riskiarvioinneista sekä siitä, minkä kokoluokan tapahtumasta on kyse.
Harri: Olen samaa mieltä asiassa. Ennakkosuunnittelulle on laitettava suuri panos. Mikäli suunnitelmaan ei ole panostettu, on reagointi tapahtuman käynnistyttyä erittäin haasteellista, jos ei mahdotonta. Usein edessä on tilaisuuden keskeyttäminen, mikäli sen jatkaminen aiheuttaa vaaraa henkilöille tai ympäristölle. Monesti nuo vaarat voidaan huomioida pelastus-, turvallisuus- tai ensiapusuunnitelmissa. Riskiarviointiin saa viranomaisilta aina apua, joten itse toivoisin tapahtumanjärjestäjiltä alempaa kynnystä ohjeiden pyytämisessä.
Tapahtumaturvallisuus heikentynyt – syitä ja seurauksia
Hannu: Tässä koronan jälkeisessä ajassa olemme huomanneet aika rajun notkahduksen tapahtumien turvallisuussuunnittelussa ja varsinkin tapahtumien turvallisuudessa. Telttojen kiinnityksiin ei kiinnitetä huomiota ja jos vähänkin alkaa tuulemaan, ei siltikään telttoihin kiinnitetä huomiota. Tämä on suuri riski tapahtumissa, jos teltta lähtee lentoon ja osuu esimerkiksi lapseen. Muistutamme, että tapahtuman järjestäjä vastaa aina tapahtumastaan kaikin tavoin. Myös määräajoista olisi syytä pitää kiinni, eli milloin muun muassa jätetään pelastussuunnitelma ja poliisille ilmoitus tapahtumasta.
Harri: Itse olen huomannut saman asian käsitellessäni yleisötilaisuudesta tehtyjä ilmoituksia, ja lukenut niiden turvallisuussuunnitelmia. Olen havainnut, että on selkeästi enemmän huomautettavaa ja täydennettävää turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Ilmoitukset tilaisuuksista tulevat viime tingassa tai myöhässä, jolloin asiakkaalle jää täydennykseen yhä vähemmän aikaa.
Vastuu noissa turvallisuusasioissa on kuitenkin yksiselitteisen selvä: tilaisuuden järjestäjä vastaa turvallisuudesta!
Mistä sinä Hannu luulet tuon notkahduksen tapahtumaturvallisuudessa johtuvan? Onko kyseessä mahdollisesti se, että henkilöstöä on siirtynyt tapahtumaturvallisuuden alalta pois, ja tyhjiön on tullut täyttämään sellaisen toimijat, joilla ei tuota kokemusta ja osaamista ole vielä kertynyt?
Hannu: Uskoisin että tämä on yksi syy. Alalta on koronan seurauksena siirtynyt toisiin ammatteihin paljon väkeä ja se on syönyt ammattitaitoa pois alalta. Ehkäpä myös se voisi olla syy, että pyritään tekemään hommia pienemmällä porukalla, jotta kustannukset pysyvät pienenä. Ja ei sitten osatakaan huomioida kaikkia asioita. Alalle on myös tullut uusia järjestäjiä ja toimijoita, joille ei ole kertynyt kokemusta ja osaamista, mutta intoa on sitäkin enemmän. Ja intoa kun on liikaa, niin voi jäädä tärkeitä asioita huomioimatta tai unohtaa kokonaan oleellisen seikan. Hyvä tapahtumaorganisaatio helpottaa järjestäjänkin oloa omassa tapahtumassaan.
Työturvallisuus tuo turvallisuutta niin yleisölle kuin tapahtuman työntekijöille
Hannu: Mitä mieltä Harri olet siitä, että tapahtumien järjestysmiehillä on todella pitkiä työpäiviä ilman taukoja? Sama tietenkin koskee tapahtumassa muitakin työntekijöitä. Pitäisikö tämä seikka huomioida tapahtumaturvallisuuden suunnittelussa?
Harri: Järjestyksenvalvojien tehtäväkenttä on laaja. Yksi osa työtä on asiakkaiden palvelu, joka on omiaan pitämään hyvää fiilistä yllä tapahtumassa, ja siten edistää turvallisuutta. Mikäli järjestyksenvalvoja on väsynyt, johtuen pitkästä työrupeamasta, on luonnollista, että se heijastuu palvelun tasoon. Kova väsymyshän vastaa humalatilaa, joten on selvää, ettei turvallisuuden taso voi olla samalla tasolla tilaisuudessa, jos järjestyksenvalvoja on väsynyt. Tilaisuuden järjestäjä on vastuussa tapahtuman turvallisuudesta, joten hänen vastuullaan yhtenä tärkeänä asiana on varmistaa, että kaikki tilaisuudessa työskentelevät henkilöt ovat työkuntoisia. Järjestyksenvalvojien työkunto tulisi siis varmistaa viimeistään ennen tilaisuuden aloittamista, esimerkiksi silloin, kun käydään läpi tilaisuuden turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia yhdessä henkilökunnan kanssa.
Myös järjestyksenvalvojia on siirtynyt pois alalta koronan myötä, joten työvoimapula on nähtävissä. Samoin se, että kokemuksen puute tehtävistä on nähtävissä yleisellä tasolla myös järjestyksenvalvonnan laadussa. Tämä on täysin ymmärrettävää, joka tilaisuuden järjestäjän on kuitenkin otettava huomioon suunnitelmissaan sekä perehdyttäessään henkilökuntaa tehtäviinsä. Uskon kuitenkin, että tämäkin asia saadaan korjattua parissa vuodessa, mutta se vaatii panostusta sekä tapahtuman järjestäjiltä että viranomaisilta. Yhdessähän tuo tapahtumaturvallisuus luodaan!
Hannu: Totta. Turvallisuus olemme me, yhdessä!!! Me kaikki teemme turvallisuuden tapahtumiin. Yhdessä!!!
Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa ovat vuorossa Lounais-Suomen poliisilaitoksen komisario Harri Aaltonen ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Hannu Rantanen.
Terveisin, Harri
”Kirjoittaja toimii komisarion virassa Lounais-Suomen poliisilaitoksella. Tehtävänä on toimia poliisilaitoksen Lupavalvontayksikön johtajana, joten yleisötilaisuuspäätösten tekeminen on arkipäivää. Yleisötilaisuusasiat ovat muutoinkin lähellä sydäntä, ja aktiivinen toiminta Poliisihallituksen valtakunnallisessa yleisötilaisuuksien ohjausryhmässä kuuluu tehtäviin. Ohjausryhmätyön tavoitteena on saavuttaa valtakunnassa yleisötilaisuuksien osalta tilanne, jossa kaikkialla Suomessa tilaisuuden järjestäjät ovat tasa-arvoisessa asemassa, ja saavat laadukasta viranomaispalvelua. Tässä työssä myös tapahtumaturvallisuuden tason nostaminen vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuvaa turvallisuusympäristön muutosta on keskiössä.
Työhistoriaan poliisissa on kuulunut yli 25 vuoden kenttäkokemus, josta osan ajasta johtanut kentällä tapahtuvaa poliisitoimintaa. Lisäksi kahden vuoden kokemus kriisinhallintatehtävistä Afganistanissa on antanut työlle perspektiivin, joka auttaa laittamaan kotisuomen haasteet oikeaan mittasuhteeseen.
Nykyisessä työssä on mielenkiintoisia haasteita, jossa mm. viranomaisyhteistyön kehittäminen ja tehostaminen ovat yhtenä suurena tavoitteena. Suomen mittakaavassa eri viranomaisten resurssit ovat rajalliset, ja tavoitteiden kohdatessa on järkevää yhdistää voimat, jolloin asiakas saa paremmalla todennäköisyydellä ansaitsemaansa laadukasta viranomaispalvelua.
Tämän ajatuksen innoittamana olemmekin nyt palotarkastaja Hannu Rantasen kanssa päättäneet tällä blogilla pohtia yleisötilaisuusasioiden ympärillä pyörivien haasteiden käsittelyä viranomaisnäkökulmasta, ja toivottavasti onnistumme herättämään keskustelua tärkeän asian ympärillä.”
Terveisin, Hannu
”Olen työskennellyt palotarkastajana vuodesta 2007 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella, jossa kuulun yleisötapahtumaryhmään. Työ on mielenkiintoista eikä samanlaista päivää juuri ole. Harrastuksiin kuuluu jääkiekon parissa pyöriminen ”nuijana” 
, BMX-racing sekä lasteni harrastusten parissa oleminen.”
