Aivot, korvaamaton kovalevymme, on siitä metka elin, että se on huomaamattomasti taustalla vaikuttamassa toimintaamme. Aivot toimivat nyky-yhteiskunnan tavoin 24/7.
Emme osaa ottaa huomioon aivojamme arjessa, jos kaikki sujuu normaaliin tapaan. Emme osaa ehkä antaa aivoillemme sitä arvoa ja huolenpitoa, joka niille kuuluisi. Sopivasti oikeanlaista ravintoa, riittävästi unta, kivojen kavereiden seuraa, pientä päänvaivaa, rentoutumista, musiikkia, naurua, liikuntaa sekä stressiltä, huolilta ja kolhuilta suojautumista.

Terveet elämäntavat, joilla voi edesauttaa työ- ja toimintakykynsä säilymistä ja karttaa monia sairauksia, soveltuvat hyvin myös aivoterveyden edistämiseen. Kuva: Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus
Me saatamme olla aika tylyjä ja piittaamattomia ja pitää yllä liiallista vauhtia päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Jossain vaiheessa saamme muistutuksen siitä, ettemme ole koneita tai robotteja vailla tauon tarvetta. Huomautus saattaa tulla jollekulle läheisellemme, tuttavalle, työkaverille tai itsellemme. Siitä ehkä muistamme, että arvostamme terveyttä – ainakin teoriassa.
Meidät palautetaan tosiasioiden äärelle usein aivan yllättäen. Aivoliiton videoiden otsikoissa onkin käytetty ilmaisua ”kuin salama kirkkaalta taivaalta”, joka kuvaa hyvin tilannetta. Aivoinfarkti tai aivoverenvuoto voi yllättää meidät työpaikalla, matkalla, lenkkipolulla, puhetta pitäessä, kuntosalilla, kaupassa ‒ ihan missä tahansa. Pelottavaa, eikö vain? Ja kuitenkin niin helposti unohdettava asia, jonka voi kääräistä suojapaperiin, jossa lukee ”Eihän minulle voi mitään tapahtua.”
Toisaalta pelko alituisena kumppanina on rasittava. Pitää tietysti elää elämäänsä ja mieluiten iloita jokaisesta hetkestä ja päivästä. Pitää huolta itsestään ja aivoistaan. Mitään monimutkaista ja hankalaa ei vaadita. Terveet elämäntavat, joilla voi edesauttaa työ- ja toimintakykynsä säilymistä ja karttaa monia sairauksia, soveltuvat hyvin myös aivoterveyden edistämiseen. Tämä on se otsikossa mainittu helppo osuus.

Aivot tykkäävät liikkumisesta ja kaverien seurasta. Kuva: Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus
Vaikeaa tuntuu kuitenkin olevan tehdä päivittäin aivoja suosivia valintoja: Mennä nukkumaan ajoissa, vaikka televisio tai somekanava vetäisi puoleensa. Muistaa täyttää lautanen puolilleen salaattia, vaikka haluaisi mahdollisimman paljon karjalanpaistia. Unohtaa työhön liittyvät kiireet ja huolet matkalla kotiin. Olla lisäämättä suolaa ruokaan varmuuden vuoksi. Lähteä lenkille tai uimaan, vaikka sohvan kutsuhuuto uhkaa kaapata väsyneen mielemme päiväurakan jälkeen.
Kuinka osata valita oikein ja jättää pikavoitot lunastamatta? Kuinka luoda itselleen elämäntavat ja rutiinit, jotka automatisoituessaan eivät pakota meitä valitsemaan, vaan ratkaisut on jo ohjelmoitu osaksi päiväämme ja viikkoamme? Nämä ovat kiehtovia kysymyksiä, joita kannattaa jäädä miettimään.
Hyvät valinnat eivät kuitenkaan takaa aivoterveyttämme. Voimme tehdä kaiken oikein ja silti sairastua. Voimme kuitenkin vähentää riskejä. Kahdeksan kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä. Lisätietoja asiasta löytyy muun muassa Aivoliiton verkkosivuilta.
Kansainvälisen Aivoviikon tavoitteena edistää aivoterveyttä
Tätä maaliskuista viikkoa 11 on jo pitkään vietetty kansainvälisenä Aivoviikkona. Sen aikana tuodaan esille monia aivojemme terveyteen vaikuttavia asioita.
Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) järjestävät Aivoviikolla monenlaisia tapahtumia teemalla aivoterveyttä läheltä. Tietoa tapahtumista löytyy NV:n verkkosivuilta.
Turussa aivosairauksia ja aivotapaturmia koskeviin kysymyksiin voi saada vastauksia teemaviikon aikana, kun Tyksin asiantuntijat ja alan potilasjärjestöjen edustajat ovat käytettävissa T-sairaalan sisääntuloaulassa keskiviikkona 15. maaliskuuta klo 10–14 ja Hansatorilla perjantaina 17. maaliskuuta klo 11–15. Tarjolla on paljon tietoa aivosairauksista ja aivovammoista sekä niiden ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta, hoidoista ja kuntoutumismahdollisuuksista.
Tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan viettävä Aivoliitto on mukana sekä NV:n että Tyksin järjestämissä tapahtumissa.
Pidetään huolta itsestämme, toisistamme ja aivoistamme.
Blogissamme vilahtelee myös vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Aivoliiton viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila.
”Pidän huolta aivoterveydestäni monipuolisilla vapaa-ajan harrastuksilla, joita ovat muun muassa lukeminen, vesiliikunta, valokuvaus, bloggaaminen ja monet kulttuuririennot.”
Nyt kannattaisi keskittää rahat ja varat kansalaisten ongelmien hoitoon ja tutkimukseen. Siperian ydinjätteiden rahoitus ei auta meitä.