Räkä roiskuu, kurkussa on kaktus, olo on vetämätön ja kuumekin on nousussa. On jälleen se aika vuodesta, jolloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ilmoitetut influenssalöydökset ovat jatkuvasti lisääntymässä.
Parhaillaan eletäänkin ns. kausi-influenssaepidemian aikaa, joka tavallisesti käynnistyy vuodenvaihteessa ja kestää n. 2-3 kuukautta. Tilastojen mukaan influenssa jyllää parhaillaan erityisesti Etelä-Suomessa ja se onkin näkyvissä ruuhkautumisina terveysasemilla sekä päivystyksissä. Mistä siis tietää milloin kyseessä on kotona levon kanssa ohittuva perinteinen flunssa ja milloin taas on syytä epäillä taudinaiheuttajaksi pahamaineista influenssaa?
Muista levätä ja juoda tarpeeksi, jos flunssa tai influenssa iskee. Tarvittaessa flunssaista oloa voi helpottaa myös kipulääkkeellä.
Influenssa on oireiltaan usein raju ylähengitysteiden tulehdus, jonka aiheuttaa influenssavirus. Tyypillisesti tauti alkaa nopeasti nousevalla korkealla kuumeella ja lisänä voi esiintyä lihaskipua, päänsärkyä, huonovointisuutta, kuivaa yskää sekä kurkkukipua. Oireet alkavat yleensä 2-3 päivän päästä tartunnan saamisesta ja tartuttavuus on suurinta ensimmäisten 3-4 sairauspäivän ajan.
Perusterveillä aikuisilla kuume ja säryt häviävät yleensä noin viikossa, mutta nuha ja yskä voivat jatkua muutaman viikonkin vähitellen lieventyen. Riskiryhmään kuuluvat lapset, vanhukset, huonokuntoiset sekä kroonisesti sairaat henkilöt, joille raju influenssa tai sen mahdolliset bakteeriperäiset jälkitaudit voivat olla kohtalokkaita. Riskiryhmään kuuluville voidaan aloittaa viruslääkehoito, jonka hyöty perusterveelle henkilölle on vähäinen.
Flunssa eli nuhakuume on virusperäinen ylähengitystieinfektio, joita aikuinen suomalainen sairastaa vuosittain keskimäärin 1-5 ja lapsi 5-10. Tyypillisesti oireet alkavat kurkkukivulla ja myöhemmin tulee nuha, yskä ja mahdollisesti kuume. Koska flunssa on virusperäinen tauti, antibiooteista ei ole hyötyä. Kotihoito-ohjeena sekä flunssassa että influenssassa onkin levosta ja runsaasta nesteiden juomisesta huolehtiminen sekä tarvittaessa olon helpottaminen kipulääkkeillä, joiden käyttöä suomalaiset arastelevat yllättävänkin paljon.
Tässä hieman kertausta kipulääkkeistä ja niiden annostuksista aikuisille:
- Ibuprofeiini (kauppaniminä mm. Burana, Ibusal, Ibumax, Ibutabs, Ibuxin) on tulehduskipulääke, joka lievittää lihas-, nivel- ja päänsärkyä sekä laskee kuumetta. Aikuisille suositeltu annos on 400-600mg 3-4 kertaa vuorokaudessa. Maksimi vuorokausiannos on 2400mg.
- Parasetamoli (kauppaniminä mm. Panadol, Pamol, Paracetamol, Paramax, Para-Tabs) on kuumetta alentava sekä vatsaystävällinen kipulääke. Aikuisille suositeltu annos on 500-1000mg 1-3 kertaa vuorokaudessa, Maksimi vuorokausiannos on 3000mg.
Huomioithan kipulääkkeiden soveltuvuuden mahdollisten muiden lääkkeidesi tai sairauksiesi kanssa.
Sekä influenssa että flunssa leviävät helposti joko pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa tai käsien välityksellä kosketustartuntana. Muistetaan siis pestä kädet vedellä ja saippualla ulkoa tultaessa, ennen ruokailuja sekä niistämisen jälkeen ja koetetaan välttää toisiamme päin räkimistä.
Jos olet perusterve henkilö, harkitse hoitoon hakeutumista influenssan takia silloin, kun kipulääkkeidenotosta huolimatta korkea kuume kestää yli viikon, olo on poikkeuksellisen väsynyt ja voimaton tai ilmenee rintapistosta. Jos oireet eivät ole alkaneet äkillisesti, tulisi ensisijaisesti virka-aikana hakeutua omalle terveysasemalle ja tarvittaessa muuna aikana päivystykseen.
Epävarmoissa tilanteissa voit olla yhteydessä TYKS:n yhteispäivystyksen neuvontanumeroon 02-3138800. Jos vointi äkisti muuttuu huonompaan, soitto hätänumeroon 112.
Terveisin,
Eeva-Leea
