Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuonna 1994 ja vuodesta 2015 asti Suomi on osallistunut laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön. Euroopan turvallisuustilanteen muuttuessa helmikuun lopussa heräsi nopea kansallinen halukkuus tiivistää Suomen kumppanuutta Naton kanssa, joka johti jäsenyysprosessin käynnistämiseen liittouman kanssa.
Nato-maat allekirjoittivat Suomen Nato-jäsenyyttä koskevat liittymisasiakirjat Brysselissä 5. heinäkuuta, jonka jälkeen monivaiheinen prosessi etenee jokaisen jäsenmaan osalta liittymispöytäkirjojen ratifiointiin.
Puolustuskykyyn ja sotilaalliseen valmiuteen miellettyyn liittoumaan kuuluu myös oleellisena osana siviilivalmius (Civil Defence, Civil Protection) ja kyseessä voidaankin katsoa olevan kaksi toistaan tukevaa kokonaisuutta. Siviilivalmius sisältää seuraavia asioita:
- Huoltovarmuus
- Pelastuspalvelu
- Väestönsuojelu
- Kriittisen infrastruktuurin suojelu
Huoltovarmuus
Huoltovarmuus käsittää jatkuvuudenhallinnan turvaamista erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa, joissa turvataan yhteiskunnan kannalta elintärkeät toiminnot. Se toteutetaan Huoltovarmuuskeskuksen, viranomaisten, elinkeinoelämän ja erilaisten järjestöjen kanssa tehtävänä yhteistyönä.
Edellä mainittujen kokonaisuuksien osalta huoltovarmuudella varmennetaan yhteiskunnan normaalit toimintamahdollisuudet kriiseissä ja samalla sillä on oma roolinsa sotilaallisen valmiuden tukemiseksi.
Pelastuspalvelu
Pelastuspalvelu sisältää muun muassa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, valtioiden toimittamaa apua esimerkiksi EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta sekä alueellisesti ja lakisääteisesti pelastuslaitosten toteuttamat palvelut. Se sisältää myös vapaaehtoisen pelastuspalvelun.
Väestönsuojelu
Väestönsuojelulla tarkoitetaan kokonaisturvallisuuden sanaston mukaan aseellisen hyökkäyksen johdosta tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on siviiliväestön suojelu hyökkäyksen vaaroilta ja auttaminen selviytymään hyökkäyksen välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle.
Kriittinen infra
Kriittistä infrastruktuuria ovat muun muassa maksu- ja tietoliikenne, liikenneverkostot, energiaan liittyvä tuotanto sekä ruokahuolto. Se sisältää erilaiset toiminnot ja rakenteet, jotka ovat yhteiskunnan toiminnan osalta välttämättömiä, olivatpa ne sitten palveluja, laitoksia tai sähköisiä ja verkottuneita järjestelmiä ja toimintoja.
Siviilivalmius on laaja käsite
Siviilivalmius on siis laaja kokonaisuus, jolla pyritään suojaamaan kansalaisia kriisi- ja häiriötilanteissa ja varmentamaan yhteiskunnan toimintoja esimerkiksi arvoketjujen häiriöiltä. Sillä tuetaan myös sotilaallista valmiutta ja toisaalta taas sotilaallinen valmius tarvitsee erilaisia siviilipuolen kykyjä.
Siviilivalmiudella luodaan myös yhteiskunnalle sekä sen jäsenille resilienssiä, jolla ne voivat kestää paremmin esimerkiksi yhteiskuntaan kohdistuvaa epäsymmetristä hybridivaikuttamista, kuten painostusta ja disinformaation leviämistä.
Voidaankin tulkita, että Pohjois-Atlantin sopimuksen kolmannen artiklan mukaista omien valmiuksien kehittämistä on myös siviilivalmiuden ja resiliensssin kehittäminen. Niinpä Nato:n jäsenvaltioiden siviilivalmiuden tilaa arvioidaan seitsemällä eri osa-alueella.
Kun näitä rinnastaa esimerkiksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian elintärkeisiin toimintoihin kuuluvan turvallisuuden timantin elintärkeisiin toimintoihin ja samalla kansalliseen riskiarvioon, voidaan todeta valtakunnallisella tasolla kotimaisen siviilivalmiuden perusteiden olevan riittäviä ja hyvällä tasolla.
Hyvä perusta
Suomen säädöspohja tarjoaa edelleen hyvän perustan varautumiselle ja samalla myös paljon velvoitteita. Tämä on myös pohjana siviilivalmiuden ja siihen liittyvän resilienssin toteuttamiselle. Esimerkiksi valmiuslain (1552/2011) 12§ sisältää laaja-alaisen varautumisvelvoitteen:
”Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa”
Kansallisen säädöspohjan tueksi Nato tarjoaa standardit, toimintatavat ja harjoitukset, jotka mahdollistavat sotilaallisen yhteistoiminnan monikansallisissa operaatioissa.
Eräs Suomelle tärkeä konsepti on evaluointiohjelma OCC (Operational Capabilities Concept). Kumppanuuteen ja suorituskykyihin liittyviä yhteistyömahdollisuuksia on myös siviilivalmiuden alueella, jotka tarjoavat mahdollisuuksia myös siihen liittyvien toiminteiden kehittämiseen.
Kansallisen tason varautuminen linkittyy luontevasti alueelliselle tasolle ja riittävän pitkälle viety suunnittelu johtaa aina toiminnalliselle tasolle, jossa huomioidaan erilaiset haavoittuvuudet sekä tehdään toiminnallisia malleja käytännön toimintaa varten.
Erilaiset standardit ja mallinnukset toimintatavoista tukevat käytännön tason suunnittelua, joita on sovellettu jo pitkään esimerkiksi teollisuudessa ja maataloudessa.
Ajatusmalli esimerkiksi SOP-työohjemalleista (Standard Operating Procedure) juontaakin vahvasti juurensa sotilastoiminnan suuntaan ja Natoon. Juuri tämän kaltaiset työkalut ovat omiaan hyödynnettäviksi esimerkiksi alueellisen ja paikallisen varautumisen ja siviilivalmiuden suunnittelussa.
Varautuminen ja siviilivalmius eri osa-alueineen eivät siis ole vain kansallisen tason asioita, vaan kokonaisuuksia, jotka ulottuvat kansainväliseltä tasolta aina paikallistasoon ja yksittäiseen yhteiskunnan jäseneen asti.
Kansallisen riskiarvion lisäksi tehdään määrävuosittain myös alueellisia riskiarvioita. Erilaiset uhka- ja riskiarviot ovat esimerkiksi eriasteisten valmiussuunnitelmien perusta. Kriittisessä infrastruktuurissa kunnat ovat paljon vartijana.
Kuntalaisen oma varautuminen esimerkiksi kotivaran keinoin tukee kansalaisen omaa pärjäämistä häiriö- ja kriisitilanteissa. Varautuminen on yhteispeliä, jossa toimiva kokonaisuus edellyttää yhteisymmärrystä ja yhdessä tekemistä eri tasojen ja eri toimijoiden kesken. Hienoinkaan suunnitelma jatkuvuudenhallinnan turvaamiseksi tai valmiuden suunnittelemiseksi ei ole aukoton, jos suunnitelmahierarkiassa ei ole ajateltu toiminnallista osiota, joissa häiriö- ja kriisitilanteissa toteuttajina ovat yleensä ihmiset tai jonkun ihmisryhmän toiminta.
Naton päämaja Brysselissä.
Kuva: NATO North Atlantic Treaty Organization (2018)
NATO ja EU
Nato tekee tiivistä yhteistyötä myös EU:n kanssa, jolloin Suomen jäsenyysprosessia voidaan pitää laaja-alaisen turvallisuuspolitiikan luontevana jatkumona.
Siviilivalmiuden ja varautumisen osalta Natokumppanuus ja -jäsenyys eivät ota mitään pois, vaan tuovat lisänäkökulmaa ja jopa lisää työkaluja niihin.
Tavallisen kuntalaisen osalta voidaan todeta, ettei käytäntöihin ole tulossa isoja muutoksia. Edellä mainittu kotivara esimerkiksi 72-tuntia konseptin mukaan on yhä kansalaisen varautumisen perusteita. Siihen voidaan laskea mukaan myös kirjoittajan aikaisemminkin mainitsema medialukutaito, kyky suodattaa pois disinformaatiota ja taito käyttää matkapuhelinta ja muita informaatioteknisiä laitteita tietoturvallisesti.
Naton jäsenyysprosessi on myös iso harppaus siviilivalmiuden kehitystyölle.
Blogin nostokuva: tekstin kirjoittaja Nato-evaluaattorin tehtävissä muutama vuosi sitten.
Lähteitä ja lisätietoa:
- Nato: Pohjois-Atlantin sopimus (englanniksi): https://www.nato.int/cps/en/natolive/official_texts_17120.htm
- Nato: Resilienssi ja siviilivalmius (englanniksi): https://www.nato.int/cps/en/natohq/topics_132722.htm
- Nato: Madridin huippukokouksen strateginen konsepti (englanniksi): https://www.nato.int/strategic-concept/
- Suomen erityisedustusto Natossa: Siviilivalmius: https://finlandabroad.fi/web/nato/siviilivalmius
- Puolustusministeriö: Nato ja Suomen Nato-yhteistyö: https://www.defmin.fi/vastuualueet/kansainvalinen_puolustusyhteistyo/nato-yhteistyo#430b43f2
- Huoltovarmuuskeskus: Naton rauhankumppanuusohjelma ja siviilivalmiustoiminta: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/kansainvalinen-yhteistyo/naton-rauhankumppanuusohjelma
- Turvallisuuskomitea: Kokonaisturvallisuuden sanasto: https://turvallisuuskomitea.fi/viestinta/kokonaisturvallisuuden-sanasto/
- SM: Nato-yhteistyö ja suomen siviilivalmius: https://intermin.fi/ajankohtaista/suomi-ja-nato
- Pro Agria: Hoida arjen johtaminen kuntoon SOP-työohjeilla: http://maatalouskalenteri.fi/sisalto/hoida-arjen-johtaminen-kuntoon-sop-tyoohjeilla-2389
- 72-tuntia: https://72tuntia.fi/
Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen suunnittelija Mika Lehestö.
Terveisin, Mika
”Kirjoittajan työhistoria kulkee karkeasti pelastusalan, ensihoidon ja puolustusvoimien kautta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen varautumisen yksikköön suunnittelijan tehtäviin. Koen varautumisen laajaksi ja mielenkiintoiseksi aiheeksi, jonka parissa riittää varmasti aina uutta hämmästeltävää.
Harrastuksiin kuuluu eriasteinen liikkuminen keskivartalon paisumisen ja omamassan lisääntymisen hidastamiseksi. Tasoittaakseni tilannetta harrastuksiini kuuluu myös erilaisten ruokien veivaaminen leivinuunissa. Perhettä myös yhdistää kamppailuharrastus, jossa myös perheen isää on jopa ajoittain nähty treenitamineet päällä.
Omakotitalo maalla, suurperhe ja lemmikit muodostavat Bermudan kolmion, johon todistetusti katoavat ainakin aika ja varallisuus. Siksipä sen voinee luetella ensisijaiseksi harrastusmuodokseni.”
