Soitto 112:een ja paloauto kaartaa parissa minuutissa pihaan… vai kaartaako?

Kaupunkialueilla se apu tulee yleensä nopeasti, vaikka odottavan aika on aina pitkä. Mutta mikä on tilanne kaupunkialueiden ulkopuolella ja maaseudulla? Siellä sopimuspalokunta toimii niin sanottuna ensilähdön palokuntana, eli se hälytetään onnettomuuspaikalle ensimmäisenä ja usein myös ainoana pelastustoimen yksikkönä. Viime aikoina olen entistä enemmän kuullut huolestuneita puheita eri sopimuspalokuntien tilanteesta. Osassa palokunnista kaikille hälytystehtäville ei riitä tarpeeksi väkeä. Moni sopimuspalokunta kaipaa parhaillaan lisää jäseniä hälytysosastoon. Syksyn tullen on monessa sopimuspalokunnassa viritetty käyntiin rekrytointikampanjoita.

Miksi asiasta pitää olla huolissaan?

Pelastustoimi lienee palveluna suomalaisille itsestäänselvyys, mutta useimmille se on myös melko tuntematon. Harva kansalaisista pysähtyy miettimään, miten pelastustoimen järjestelmä todellisuudessa toimii. Se on melko ainutlaatuinen, sitä voisi kehua jopa nerokkaaksi. Otsikossa mainittu paloauto kaartaa kyllä pihaan, mutta missä ajassa, se on toinen juttu. Jos se ei tule läheltä niin se tulee kaukaa. Pelastustoimessa on sopimuspalokuntien muodossa pystytty säilyttämään kustannustehokkaasti ns. lähipalvelut, jos nyt verrataan vaikka poliisiin. Otetaan nyt esimerkkinä vaikka Rymättylän tai Vahdon kokoiset taajamat, joissa hätäilmoituksen jälkeen ei voi lähtökohtaisesti saada alle kymmenessä minuutissa minkään muun viranomaistahon kuin pelastustoimen palvelua. Siksi asia on tärkeä.

Miksei se paloauto sitten tule parissa minuutissa? Ettekö te ole siellä paloasemalla valmiina?

Sopimuspalokuntalaiset eivät päivystä paloasemalla, vaan lähtevät hälytyksiin useimmiten kotoaan tai työpaikaltaan. Palokuntasopimuksessa on sopimuspalokunnalle määritelty enimmäisaika, jolloin sen paloautojen pitää viimeistään lähteä paloasemalta miehitettynä kohteeseen. Tämä aika on ensimmäisen yksikön osalta yleisesti viisi minuuttia, jossain tapauksissa myös kymmenen tai viisitoista minuuttia. Sopimuspalokuntalaisten pitää siis kiirehtiä ensin paloasemalle ennen kuin paloauto lähtee. Koska kyseessä ei ole päätyö, niin omat työt, perhe-elämä ja muut harrastukset rajoittavat sopimuspalokuntalaisten mahdollisuutta osallistua jokaiseen hälytykseen. Tämän takia palokunnassa tulee olla noin nelinkertainen vahvuus palokuntasopimuksessa määritellystä, jotta hälytystehtäviin riittää tarpeeksi henkilöitä. Valitettavasti tämä vahvuus ei ole kaikissa sopimuspalokunnissa tällä hetkellä riittävä.

Keitä nämä hälytystehtäviin osallistuvat sopimuspalokuntalaiset sitten ovat?

Sopimuspalokuntalaiset ovat tavallisia Matti tai Maija Meikäläisiä, jotka ovat vähintään 18 vuotiaita, omaat normaalin fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä palokuntatoimintaan soveltuvan asenteen. Supermiehiä tai -naisia ei tarvita tässäkään hommassa.

Tätä et aiemmin tiennyt sopimuspalokunnista?

Sopimuspalokuntatoiminta ei ole hälytystoiminnan kannalta vapaaehtoistyötä. Sopimuspalokuntalaiset ansaitsevat hälytystehtävistä palomiehen perustuntipalkkaa. Jokainen sopimuspalokunta saa päättää maksetaanko palkka palokuntayhdistykselle vai jokaiselle henkilökohtaisesti.

Mitä voit tehdä sopimuspalokuntien toiminnan turvaamiseksi?

Ota selvää missä on lähin sopimuspalokunta ja kysy miten toimintaan pääsee mukaan. Sinun ei tarvitse olla pelastustoimen taitaja tai aiemmin mukana ollut. Sopimuspalokunta tarjoaa kyllä käyttöösi asianmukaisen varustuksen ja tarvittavat työvälineet. Annamme myös toiminnan vaatiman koulutuksen.

Lisätietoja aiheesta:

Blogissamme vilahtelee myös vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Joonas Lahdenperä.

”Toimin sopimuspalokunnan yksikönjohtajana Piikkiön VPK:ssa. Koulutukseltani olen insinööri (AMK) palopäällystön koulutusohjelmasta. Työskentelen Turun kaupungilla turvallisuussuunnittelijana. Työkokemusta löytyy myös pelastuslaitokselta palomiehen ja palotarkastajan tehtävistä.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*