Miten varautua syksyn myrskyihin?

Syksy on jo pitkällä. Sen huomaa hyvin, kun aamulla herää jo paljon pimeämpään huomeneen kuin kuukausi sitten. Sademäärätkin ovat taas kasvaneet ja sienet kasvavat metsässä hyvin. Nyt onkin hyvä aika lähteä metsään vaikkapa niitä sieniä keräämään pakastimeen talven varalle.

Jotta pakastin ja muutkin sähköiset laitteet toimivat, on hyvä muistaa taas muutamia asioita joihin on hyvä varautua.

raivaustöitä myrskyn jälkeen

Myrskyn jälkeen on poutasää. Kun myrskyyn varautuu etukäteen, voi säästyä moneltakin harmilta ja säästää suuriakin rahallisia summia.

Pelastuslaitoksella aletaan valmistautua syksyn koviin, välillä jopa myrskylukemiin nouseviin tuuliin. Myös kotitalouksissa on hyvä varautua myrskyjen varalta.

Hetken pysähtyminen ja asioiden miettiminen voi säästää moneltakin harmilta ja säästää suuriakin rahallisia summia. Hyvin varautunut ihminen myös elää rauhallisin mielin, kun tietää olevansa miettinyt asioita myrskyn varalta.

Tässä muutamia asioita joita kannattaa pohtia ja valmistautua syksyn varalta

Varsinais-Suomessa vallitsevat tuulet puhaltavat useimmiten lounaasta päin, mutta myrskypuuskat ovat arvaamattomia eikä varmuutta tuulen suunnasta voi määritellä. Säätilan muuttuessa tuuliseen suuntaan on hyvä seurata säätiedotuksia ja katsoa mistä päin ja millä kovuudella tuuli puhaltaa. Tuulen suunnalla on merkitystä, kun huomioidaan vaikkapa pihalla olevaa autoa.

Ennen myrskyn nousemista kannattaa sijoittaa auto ja muutkin tavarat siten, että puita ei kaatuisi niiden päälle. Tärkeää on myös huomioida kuivien puun oksien katkeaminen ja lentäminen ihmisten sekä omaisuuden päälle. Kuivat oksat tulisikin karsia hyvissä ajoin ennen kovia tuulia.

Talojen kattopeltien kiinnitykset kannattaa tarkastaa ja korjata jos ne ovat irtoilleet.

Ennen myrskyä:

  • Vältä tai lykkää matkustamista. Jos kuitenkin matkustat, ota mukaan ruokaa, juomaa ja lämpimät ulkoiluvaatteet
  • Lataa puhelimet ja tabletit tai kannettavat tietokoneet etukäteen.
  • Varaa juotavaa, syötävää ja tarkista taskulampun toiminta.
  • Kerää pihalta irtonainen tavara tai kiinnitä ne hyvin toinen toisiinsa.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Kytke sähkölaitteet irti.
  • Varmista veneiden kiinnitys äläkä mene vesille.
  • Varaa kotiin taskulamppuja, pattereita, kynttilöitä ja tulitikkuja sekä varasulakkeita
  • Hanki tarpeeksi polttopuita, mikäli asut talossa, jossa on takka tai puuhella
  • Jos tarvitset katkeamatonta sähkönjakelua, hanki varavirtalähteeksi esimerkiksi aggregaatti tai traktorilla toimiva generaattori (näillä voi tarvittaessa ladata myös akkuja)
  • Muista akku- tai paristokäyttöinen radio
  • Kotivara (lääkkeet, ruokaa kolmeksi päiväksi)

Myrskyn aikana:

  • Pysyttele sisätiloissa.
  • Jos olet ulkona, vältä telttoja ym. kevyitä ulkorakennelmia. Älä mene puun tai muun korkean kohteen alle suojaan äläkä käytä sateenvarjoa. Auto tai asuntovaunu on hyvä suojapaikka.
  • Vältä sähkölaitteiden, lankapuhelimen ja vesiputkiin liittyvien esineiden käyttöä. Vältä myös hissejä sähkökatkosten takia.
  • Myrskyn yllättäessä vesillä, mene lähimpään rantaan, jos se on turvallista.

Myrskyn jälkeen:

  • Varo kaatuneita ja osittain kaatuneita puita.
  • Älä mene lähelle kaatuneita sähkönjohtimia.
  • Tarkista rakennusten kattorakenteet, ikkunat ja veneiden kiinnitys.

Leppoisia syystuulia kaikille!

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa  suunnittelijamme Heikki Niemi.

Terveisin,
Heikki

”Nimeni on Heikki Niemi.

Olen tällainen grand old man perusbrankkari tuolta Luonnonmaalta, läheltä Tasavallan Presidenttiämme. 🙂 Olen aloittanut palokuntaurani Turun Palolaitoksen pullukkana vuonna 1977. Silloin pääsyvaatimuksena oli palomiehen rautainen fyysinen peruskunto ja korkeanpaikan kammoisuutta mitattiin kiipeämällä välipihalla pystyyn nostettuihin konetikkaisiin. Moottorisahan teräkin oli hyvä osata vaihtaa mahdollisimman nopeasti. Tästä otettiin sekuntikellolla aikaa!  Fyysiset testit olivat minuutin aikana suoritettavia maksimaalisia testejä. Esim. leuanveto 36 krt. /min jne…hyvä kun tänään saa vedettyä edes kuusi leukaa, mutta on sitä keskivartalon massaakin kertynyt. 🙁 Valitettavasti ei kylläkään lihaksien muodossa.

Palomiehen, sairaankuljettajan, pelastussukeltajan, palotarkastajan, apulaispalopäällikön, palomestarin virkanimikkeiden jälkeen päädyin eri vaiheiden ja pikku muuttujien kautta nykyiseen suunnittelijan toimeen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokseen, Luolalan paloasemalle, Naantaliin. Eräänlainen urani kierto sai päätöksensä, kun työskentelin nykyisessä toimessani Turun 3 paloasemalla pari vuotta sitten. Aloitin näet pullukkana ensimmäisen kesäni vanhojen jäärien kanssa Artukaisten paloasemalla. Se oli silloin vielä varsin toimiva paloasema.

Suunnittelijana on kiva olla, koska voi fundeerata asioita kuin asioita, leikillisesti toki. Oikeasti fundeeraan valmiusasioita eli pohdiskelen miten pelastuslaitoksella toimittaisiin häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Juuri tällä hetkellä, kun pelastustoimea ollaan siirtämässä osaksi maakunnan toimintoja, osallistun yhtenä asiantuntijana maakunnan valmiussuunnittelun alatyöryhmään joka suunnittelee maakunnan viranomaistoimijoiden yhteistä valmiussuunnitelmaa.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*