Mistä on kyse, kun potilasta ei kuljeteta tai tehtävä jää kesken?

Kuka ottaa vastuun, jos potilasta ei kuljeteta tai tehtävä jää kesken? Tämä on säännöllisesti kohtaamamme ja omalla tavallaan hankalakin kysymys.

Yleiseen hätänumeroon 112 soittaessa hätäkeskus vastaa puhelun aikana tehdystä riskinarviosta. Riskinarvion kriteerit on määritellyt sosiaali- ja terveysministeriö. Riskinarvion jälkeen tehtävä mahdollisesti välitetään ensihoidolle.

Ensihoitaja saattaa soittaa ilmoittajalle matkalla potilaan luo. Soiton tarkoituksena on useimmiten selvittää ovien avaaminen tai saada tarkentavia tietoja potilaan tilasta ja sairaushistoriasta. Tarvittaessa korotamme hätäkeskuksen tekemää riskinarviota tai pyydämme jo matkalla lisäapua potilaan luo. Tämä sujuvoittaa potilaan saamaa hoitoa ja tarvittaessa hoitoon hakeutumista sekä joissakin tapauksissa edistää potilasturvallisuutta.

Lue loppuun

My Day -minisarja sukeltaa pelastuslaitoksen arkeen

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen YouTube-kanavalla ja Kuumaa kamaa -blogissa käynnistyy tämän artikkelin myötä uusi minisarja, joka valottaa pelastuslaitoksen arkea eri osastoilla.

Tällainen on työpäivä ambulanssissa

Ensimmäisessä osassa astutaan kahden ensihoitajan matkaan ambulanssiin. Kamppailulajitaustaiset ensihoitajat Sami Sakko ja Daniel Forsberg avaavat katsojille My Day -videon muodossa ajatuksiaan siitä, miksi ovat päätyneet tähän työhön ja minkälaisia 12 tunnin mittaiset työpäivät Turun keskustassa ovat.

Noin kymmenen minuutin mittainen jakso on tiivistetty kolmeen erilaiseen työkeikkaan ja lyhyeen kurkistukseen keskusasemalla.

Sarjan toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sisällöntuottaja Kristian Eloluoto, joka on sekä ohjannut että toteuttanut sarjan.

Myöhemmin julkaistavien My Day -jaksojen myötä katsojat päästetään tutustumaan myös palomiesten ja palotarkastajien työpäivään.

Ensihoitajan työpäivä on vauhdikas ja vaihteleva

Ensihoitajan työnkuva on laaja ja työpäivä sen myötä hyvin vaihteleva.
Hätäkeskus välittää puhelun aikana tai sen jälkeen tehtävän sopivimmalle ensihoitoyksikölle. Kiireellisyysluokat jaetaan 4 eri asteeseen, joista A ja B ovat hälytysajona suoritettavia tehtäviä ja C ja D normaalisti ajettavia tehtäviä. Kiireellisyys määräytyy hätäpuhelun riskiarvion perusteella.

Potilailta tutkitaan ja arvioidaan yleensä aina happiarvo, hengitysäänet, verenpaine, tajunnan taso, lämpö ja verensokeri. Tarvittaessa teemme lisätutkimuksia ja otamme potilaalta esimerkiksi sydänfilmin. Keskimäärin haastattelu, tutkiminen ja kirjaaminen, potilasohjaus ja jatkohoito-ohjeiden anto vievät 15-20 minuuttia. Matka kohteeseen ja tarvittaessa lääkärin arvioon tai takaisin asemalle riippuu tietenkin potilaan sijainnista. Lisäksi työvälineiden huoltoon kuluu keskimäärin 10 minuuttia. Yhden potilaan hoito vie siis siirtymäaikoineen vähintään 45 minuuttia, usein enemmän.

Lue loppuun

Hätänumero on vain hätätilanteita varten

Tämä on jatkoa muutaman vuoden takaiselle blogitekstilleni. Kirjoitin, miksi on hyvä, että ambulanssi on asemalla vapaana. Ensihoitoresurssin käyttö on edelleen kasvanut. Syitä on väestömäärän lisääntymisen ohella useita, ja osa niistä on ehkä seurausta yhteiskunnan toimintojen tehostamisestakin. Sellaisiin syihin yksittäisen kansalaisen on käytännössä mahdotonta vaikuttaa. Se, mihin jokainen puolestaan voi vaikuttaa turvatakseen ensihoitojärjestelmän tarkoituksenmukaisen käytön, on oma toiminta.

Lue loppuun

Ambulanssi tulee, alta pois – vinkit väistämiseen

Ambulanssien eli oikeammin ensihoitoyksiköiden kuljettamiseen liittyvät vaatimukset ja vähäinen koulutus ovat olleet tapetilla viime vuosina. Tähän ongelmaan onkin monin paikoin vastattu koulutuksella, niin myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Hälytysajoneuvon nopea ja turvallinen eteneminen ei kuitenkaan ole yksin hälytysajoneuvon kuljettajan käsissä, vaan sujuvuus ja turvallisuus edellyttävät jokaiselta tiellä liikkujalta yhteispeliä.

Kuva: Esko Keski-Oja

Lue loppuun