Hyväntekeväisyyskäsityöt lämmittävät myös mieltä

Reilu vuosi sitten yön pimeinä tunteina kulutimme tehtävien välistä aikaa sukkapuikkojen ääressä kollegani Marjut Makkosen kanssa. Keskustelu sivusi päivän polttavista huomisen lounaaseen, koukkasi mutkan siinä, kuinka paljon käsityöharrastajia jo laitoksellammekin on ja päätyi hyväntekeväisyyteen. Siitä se ajatus sitten lähti: keräsimme porukan kasaan ja veimme viime joulun alla ensimmäiset neulotut lahjoituksemme mm. Paattisten Suojakodille villasukkien muodossa.

neulovat ensihoitajat 2016

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitajat Sanna Virtanen ja Jenni Karamaa hieman erilaisella siirtokuljetuksella 7.11.2016.

Lue loppuun

Ambulanssia odottavan aika on aina pitkä

Tätä kirjoitusta varten kahlasin läpi suuren määrän erilaisia keskustelupalstoja, iltapäivälehtien kommenttiosioita ja lehtien mielipidekirjoituksia. Toimin näin, koska halusin tietää, mitä ihmiset haluaisivat lukea ensihoitajan työstä. Näitä lukiessani esiin nousi muutamia sellaisia asioita, jotka selvästi hiertävät ihmisten mieliä ja näihin kysymyksiin pyrin nyt vastaamaan näin ensihoitajan näkövinkkelistä.

Yhteen suurimmista ja yleisimmistä kysymyksistä, miksi ambulanssi ei kuljeta, olikin jo Maarit vastannut hyvin blogissaan. Jätän tämän asian ruotimisen siis väliin.

ensihoito

Lue loppuun

Pelastammeko henkiä vai hetkiä?

Hoitaessamme jokin aika sitten erästä potilasta, tämä kertoi sydämensä pysähtyneen muutama kuukausi aiemmin. Elvytystoimet olivat onneksi tepsineet. Olosuhteet olivat olleet siinä mielessä suotuisat, että ensihoitajat olivat jo olleet paikalla tällä ratkaisevalla hetkellä, koska hälytyksen tullessa ainoana oireena oli ollut ”vain” hengitysvaikeus, jonka takia olisi soitettu 112.

Myöhemmin kuulimme, että tämän potilaan oma verenkierto oli saatu palautettua vasta noin 20 minuutin hoitoelvytyksen jälkeen, ehkä kaikkienkin yllätykseksi. Sydänpysähdykseen johtanut syy kun ei ollut ennusteeltaan kovin hyvä. Tapahtumasta ei ollut kuitenkaan jäänyt omatoimista elämää rajoittavaa seurausta ja potilas eli nyt arkeaan aivan kuten ennenkin.

Kuva: Esko Keski-Oja / Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Kuva: Esko Keski-Oja / Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lue loppuun

Koska hätä on tarpeeksi suuri ambulanssille?

Rouva, 86-vuotias, muistisairas. Omassa kodissa, saman ikäisen puolison pitäessä huolta molemmista. Lapset asuvat toisessa kaupungissa, muitakaan omaisia ei ole lähellä. Lämmin ruoka tuodaan kerran päivässä, arkisin. Hoitaja käy maanantaisin, kyselee kuulumiset, jakaa lääkkeet. Arki on verkkaista ja hyvää, yli 60 yhteisen vuoden tuodessa turvaa ja läheisyyttä.

Huimaa. Rouva kaatuu vessan lattialle. Ohimo osuu kaatuessa johonkin, vertakin tulee. Vaikka onkin ikäisekseen hyvässä kunnossa, puoliso ei saa vaikeroivaa vaimoaan nostettua lattialta. Tähänkö tämä päättyy, pärjätäänkö enää kotona? Täytyykö soittaa apua, pitääkö lähteä sairaalaan, päästetäänkö sieltä vielä kotiin? Jos vielä yritetään omin avuin.

ambulanssi kotona

Lue loppuun

Pikkujoulut – Äly hoi, järki älä jätä!

Taas se aika vuodesta, kun saa tehdä mitä lystää. Pikkujoulut. Järkevistä ihmisistä tulee örveltäviä hölmöjä.

On taas painettu töitä ja hoidettu kotia pitkän aikaa, kunnes koittaa vuoden viimeiset bileet. Ilmaista alkoholia – talo tarjoaa. On hauskaa ja ilta menee mukavasti. Onpa kiva olla työkavereiden kanssa vapaalla! Ei tarvitse miettiä työasioita, eikä huolehtia kodista tänään.

Kello alkaa näyttää, että olisi hyvä lähteä kotiin. On tullut otettua jo tarpeeksi juomistakin. Kylläpäs tuo kaveri alkaa nyppimään, miten se onkin niin ärsyttävä. Tekisi mieli lyödä.

Hetken kuluttua huudellaan: ”Mitä te oikein touhuatte, päästäkää irti!” kun poliisit pitävät kiinni ja ensihoitajat tarkistavat lyönnin kohteena ollutta tuttua tai tuntematonta. ”En minä tiedä mitä tapahtui, alkoi vaan ärsyttämään”, kerrotaan syyksi pahoinpitelylle.

Harkintakyvyn sumentuminen.

Toivottavasti pikkujoulut eivät sumenna sinun harkintakykyäsi.

Lue loppuun