Arki on ammattilaisten yhteistyötä

Loppukevät ja alkukesä ovat aikaa, jolloin ihmisiä valmistuu kouluista ja oppilaitoksista ja seuraava erä innokkaita valmistautuu pääsykokeisiin haaveammatti mielessään. Tänäkin keväänä sain ilolla seurata monen ystäväni ja tuttavani valmistumista erilaisiin ammatteihin ja samalla jälleen tiedostaa sen, kuinka erilaisia lahjoja omaavia ihmisiä ympärilläni onkaan. Useat ystäväni ovat aloilla, joita arvostan suuresti ja joiden työtä pidän erittäin tärkeänä ja merkittävänä. On huojentavaa huomata, että ihmiset ovat äärettömän kiinnostuneita todella erilaisista asioista, jolloin jokaiselle alalle löytyy ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä. Tätä yhteiskuntaa kun ei vaan pysty pyörittämään ainoastaan samoista asioista tietävät ja kiinnostuneet henkilöt.

Lue loppuun

Hyväntekeväisyyskäsityöt lämmittävät myös mieltä

Reilu vuosi sitten yön pimeinä tunteina kulutimme tehtävien välistä aikaa sukkapuikkojen ääressä kollegani Marjut Makkosen kanssa. Keskustelu sivusi päivän polttavista huomisen lounaaseen, koukkasi mutkan siinä, kuinka paljon käsityöharrastajia jo laitoksellammekin on ja päätyi hyväntekeväisyyteen. Siitä se ajatus sitten lähti: keräsimme porukan kasaan ja veimme viime joulun alla ensimmäiset neulotut lahjoituksemme mm. Paattisten Suojakodille villasukkien muodossa.

neulovat ensihoitajat 2016

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitajat Sanna Virtanen ja Jenni Karamaa hieman erilaisella siirtokuljetuksella 7.11.2016.

Lue loppuun

Ambulanssia odottavan aika on aina pitkä

Tätä kirjoitusta varten kahlasin läpi suuren määrän erilaisia keskustelupalstoja, iltapäivälehtien kommenttiosioita ja lehtien mielipidekirjoituksia. Toimin näin, koska halusin tietää, mitä ihmiset haluaisivat lukea ensihoitajan työstä. Näitä lukiessani esiin nousi muutamia sellaisia asioita, jotka selvästi hiertävät ihmisten mieliä ja näihin kysymyksiin pyrin nyt vastaamaan näin ensihoitajan näkövinkkelistä.

Yhteen suurimmista ja yleisimmistä kysymyksistä, miksi ambulanssi ei kuljeta, olikin jo Maarit vastannut hyvin blogissaan. Jätän tämän asian ruotimisen siis väliin.

ensihoito

Lue loppuun

Pelastammeko henkiä vai hetkiä?

Hoitaessamme jokin aika sitten erästä potilasta, tämä kertoi sydämensä pysähtyneen muutama kuukausi aiemmin. Elvytystoimet olivat onneksi tepsineet. Olosuhteet olivat olleet siinä mielessä suotuisat, että ensihoitajat olivat jo olleet paikalla tällä ratkaisevalla hetkellä, koska hälytyksen tullessa ainoana oireena oli ollut ”vain” hengitysvaikeus, jonka takia olisi soitettu 112.

Myöhemmin kuulimme, että tämän potilaan oma verenkierto oli saatu palautettua vasta noin 20 minuutin hoitoelvytyksen jälkeen, ehkä kaikkienkin yllätykseksi. Sydänpysähdykseen johtanut syy kun ei ollut ennusteeltaan kovin hyvä. Tapahtumasta ei ollut kuitenkaan jäänyt omatoimista elämää rajoittavaa seurausta ja potilas eli nyt arkeaan aivan kuten ennenkin.

Kuva: Esko Keski-Oja / Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Kuva: Esko Keski-Oja / Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lue loppuun

Koska hätä on tarpeeksi suuri ambulanssille?

Rouva, 86-vuotias, muistisairas. Omassa kodissa, saman ikäisen puolison pitäessä huolta molemmista. Lapset asuvat toisessa kaupungissa, muitakaan omaisia ei ole lähellä. Lämmin ruoka tuodaan kerran päivässä, arkisin. Hoitaja käy maanantaisin, kyselee kuulumiset, jakaa lääkkeet. Arki on verkkaista ja hyvää, yli 60 yhteisen vuoden tuodessa turvaa ja läheisyyttä.

Huimaa. Rouva kaatuu vessan lattialle. Ohimo osuu kaatuessa johonkin, vertakin tulee. Vaikka onkin ikäisekseen hyvässä kunnossa, puoliso ei saa vaikeroivaa vaimoaan nostettua lattialta. Tähänkö tämä päättyy, pärjätäänkö enää kotona? Täytyykö soittaa apua, pitääkö lähteä sairaalaan, päästetäänkö sieltä vielä kotiin? Jos vielä yritetään omin avuin.

ambulanssi kotona

Lue loppuun