Ensihoitajan työpäivä on vauhdikas ja vaihteleva

Ensihoitajan työnkuva on laaja ja työpäivä sen myötä hyvin vaihteleva.
Hätäkeskus välittää puhelun aikana tai sen jälkeen tehtävän sopivimmalle ensihoitoyksikölle. Kiireellisyysluokat jaetaan 4 eri asteeseen, joista A ja B ovat hälytysajona suoritettavia tehtäviä ja C ja D normaalisti ajettavia tehtäviä. Kiireellisyys määräytyy hätäpuhelun riskiarvion perusteella.

Potilailta tutkitaan ja arvioidaan yleensä aina happiarvo, hengitysäänet, verenpaine, tajunnan taso, lämpö ja verensokeri. Tarvittaessa teemme lisätutkimuksia ja otamme potilaalta esimerkiksi sydänfilmin. Keskimäärin haastattelu, tutkiminen ja kirjaaminen, potilasohjaus ja jatkohoito-ohjeiden anto vievät 15-20 minuuttia. Matka kohteeseen ja tarvittaessa lääkärin arvioon tai takaisin asemalle riippuu tietenkin potilaan sijainnista. Lisäksi työvälineiden huoltoon kuluu keskimäärin 10 minuuttia. Yhden potilaan hoito vie siis siirtymäaikoineen vähintään 45 minuuttia, usein enemmän.

Lue loppuun

Kesätöissä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella

Ensihoitajan työn alku on ihminen ja hänen tarpeensa. Kohtaamme työssämme ihmisiä vauvasta vaariin asti. Työmme taustalla on aina jonkun huoli potilaastamme: hän on jonkun lapsi, vanhempi, isovanhempi, ystävä, työkaveri, ohikulkija. Usein ihmiset myös itse huolestuvat terveydentilastaan ja soittavat hätäkeskukseen. Valveutuneisuus on tärkeää, sillä sairaskohtauksen sattuessa nopeasti ja oikein kohdennettu hoito tuo parhaimmillaan elämään laadukkaita lisävuosia. Olemme etuoikeutettuja saadessamme kohdata ja auttaa ihmisiä vaalien heille tärkeitä asioita.

Toisinaan paikalle saapuu myös muita viranomaisia, kuten palokunnan ensivasteyksikkö. Ensivasteyksikön tehtävänä on hätäensiavun antaminen ja ensihoidon tukeminen nopean avun antamiseksi mahdollistaen näin myös nopeamman pääsyn lopulliseen hoitopaikkaan. Ensivasteyksiköstä alkaa myös oma matkani kohti ensihoitajuutta ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosta.

Kuva: Esko Keski-Oja

Lue loppuun

Harjoitteluni ensihoidossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella

Pohdiskelin, kuinka saisin kirjoitettua kiinnostavan blogitekstin ja ajattelin, että jospa keskittyisin johonkin yksittäiseen muistoon harjoitteluajaltani – kaikkein parhaaseen muistoon. Sitten tajusin, että en voi millään valita vain yhtä, koska nämä yhdeksän viikkoa olivat kokonaisuudessaan niin upeat.

Aivan aluksi pitää selventää, että ensihoitopalvelut ovat todella erilaiset kuin meillä kotona. Ensinnäkään teidän asemanne ei ole sairaalan tai terveyskeskuksen yhteydessä, ja se oli melkoinen yllätys, mutta positiivisella tavalla. Vähän kuin näyttelisin jossain Hollywood-elokuvassa, missä ensihoitajat ja palomiehet ovat samassa rakennuksessa.

Kuva: Esko Keski-Oja

Lue loppuun

Aivoverenkiertohäiriöt – tunnista ja soita 112

Aivoverenkiertohäiriöt voivat olla ohimeneviä ja korjaantuvia häiriöitä tai pysyviä vaurioita aiheuttavia häiriöitä. Ohimenevää kohtausta kutsutaan TIA-kohtaukseksi ja pysyviä vaurioita voi tulla aivoinfarktin tai aivoverenvuodon takia.

Monesti puhutaan aivoverenkiertohäiriöiden oireista ja niiden nopeasta tunnistamisesta. Mikäli havaitset itselläsi tai jollakin toisella esimerkiksi halvausoireita, näköhäiriöitä, puheentuoton häiriöitä, suupielen roikkumista tai esimerkiksi äkillistä todella kovaa päänsärkyä – soita 112.

Mikäli oireet ovat selkeät, kuljetus alkaa heti, sillä nopea hoitoon pääsy on tärkeää.

Lue loppuun

Ensihoidon tyypillisimmät ”kouristuskeikat”

Ensihoidossa työskennellessä törmää useisiin erilaisiin tilanteisiin, ja osa tehtävistä jää erityisesti mieleen esimerkiksi niiden harvinaisuuden tai erikoisuuden vuoksi. Toisaalta on olemassa tilanteita, joita tulee vastaan hyvinkin usein – joskus jopa useampi samassa työvuorossa. Yksi tällainen usein vastaan tuleva tehtävä on kouristaminen.

Epilepsiaranneke voi olla myös metallinen. (kuva: Epilepsialiitto)

Lue loppuun