Ensihoitajan työn alku on ihminen ja hänen tarpeensa. Kohtaamme työssämme ihmisiä vauvasta vaariin asti. Työmme taustalla on aina jonkun huoli potilaastamme: hän on jonkun lapsi, vanhempi, isovanhempi, ystävä, työkaveri, ohikulkija. Usein ihmiset myös itse huolestuvat terveydentilastaan ja soittavat hätäkeskukseen. Valveutuneisuus on tärkeää, sillä sairaskohtauksen sattuessa nopeasti ja oikein kohdennettu hoito tuo parhaimmillaan elämään laadukkaita lisävuosia. Olemme etuoikeutettuja saadessamme kohdata ja auttaa ihmisiä vaalien heille tärkeitä asioita.

Toisinaan paikalle saapuu myös muita viranomaisia, kuten palokunnan ensivasteyksikkö. Ensivasteyksikön tehtävänä on hätäensiavun antaminen ja ensihoidon tukeminen nopean avun antamiseksi mahdollistaen näin myös nopeamman pääsyn lopulliseen hoitopaikkaan. Ensivasteyksiköstä alkaa myös oma matkani kohti ensihoitajuutta ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosta.

Kuva: Esko Keski-Oja

Lue loppuun →

Pohdiskelin, kuinka saisin kirjoitettua kiinnostavan blogitekstin ja ajattelin, että jospa keskittyisin johonkin yksittäiseen muistoon harjoitteluajaltani – kaikkein parhaaseen muistoon. Sitten tajusin, että en voi millään valita vain yhtä, koska nämä yhdeksän viikkoa olivat kokonaisuudessaan niin upeat.

Aivan aluksi pitää selventää, että ensihoitopalvelut ovat todella erilaiset kuin meillä kotona. Ensinnäkään teidän asemanne ei ole sairaalan tai terveyskeskuksen yhteydessä, ja se oli melkoinen yllätys, mutta positiivisella tavalla. Vähän kuin näyttelisin jossain Hollywood-elokuvassa, missä ensihoitajat ja palomiehet ovat samassa rakennuksessa.

Kuva: Esko Keski-Oja

Lue loppuun →